Lue keskustelun säännöt.
Miten älykkyyden taso näkyy ihmisissä?
10.04.2026 |
Mietin välillä, ajattelevatko ihmiset koskaan omaa älykkyyttään suhteessa muihin. Mihin kohtaan Gaussin käyrää sijoittuu ja miten se vaikuttaa elämään. Asia ei tietenkään ole aivan poliittisesti korrekti, joten keskustelu sen ympärillä on yleensä vain epämääräistä pyörittelyä ja vihjailua.
Ihminen voi tietysti olla todella ihana, hyvä puoliso ja vanhempi ym. vaikkei älykkyydessä loistaisikaan. Nyt kun muistetaan, ettei älykkyys vähennä ihmisen arvoa eikä kaikkien tarvitse olla älykkäitä, miten korkea ja matala älykkyys todennäköisesti näkyvät ihmisissä?
Kommentit (276)
Vierailija kirjoitti:
44 % suomalaisista kannattaa vihervasemmistolaista politiikka joka pyrkii elintason madaltamiseen ja perheyhteisön ja yhteiskunnan hajottamiseen.
Nämä ihmiset eivät edusta korkeinta älykkyyttä.
Tutkimuksissa oikeiston kannattajat on systemaattisesti olleet matalammalla äo:lla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisten ÄO on matalampi kuin miesten
Naisten keskimääräinen älykkyys on viime vuosina noussut hieman miesten yli.
No ei ole. Perusälykkyystesti on rajattu 160 pisteeseen, mutta miehillä älykkyysosamäärä jatkuu lähelle 300 pistettä. Näitä megalaisia ja gigalaisia ei edes oteta huomioon, mikä on todellakin outoa. Miehillä on suuremmat aivot ja älykkyysosamäärä korreloi positiivisesti aivojen koon kanssa.
Ei korreloi kuin enintään vastakkaiseen suuntaan.
Suuremmat aivot usein merkitsevät alempaa älykkyyttä, suurempi merkitys on aivojen poimuisuudella. Ihmisten aivot ovat myös evoluution ansiosta pienentyneet, kun samalla äo on noussut.
Ei pidä paikkaansa tämä. Aivojen koko korreloi positiivisesti ja tilastollisesti merkitsevästi älykkyysosamäärän kanssa. Se, että et edes tiedä tätä, tarkoittaa, että olet hieman yksinkertainen ihminen. Tämä tieto löytyy ihan suomenkielisestä Wikipediasta älykkyys aiheen kohdalta. Siellä on mainittu ihan Perssonin tulomomenttikorrelaatiokertoimen arvokin, joka liittyy asiaan. Suuret aivot tarkoittavat keskimäärin korkeampaa älykkyyttä. Tästä ei ole mitään epäselvyyttä psykologiassa.
Tämän aivojen koon ja älykkyyden yhteyden huomaa siitäkin, että sinivalaat hallitsevat maailmaa.
Olet täysin tietämätön ihmispsykologiasta, kun yrität jatkuvasti inttää havaittuja tosiasioita vastaan. Psykologiassa on laskettu Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokerroin älykkyysosamäärän ja aivojen koon välillä, ja se on positiivinen ja tilastollisesti merkitsevä. Tieto löytyy Wikipediasta älykkyys aiheen kohdalta.
"Olet täysin tietämätön ihmispsykologiasta, kun yrität jatkuvasti inttää havaittuja tosiasioita vastaan. Psykologiassa on laskettu Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokerroin älykkyysosamäärän ja aivojen koon välillä, ja se on positiivinen ja tilastollisesti merkitsevä. Tieto löytyy Wikipediasta älykkyys aiheen kohdalta."
Teki jo mieleni aiempaan viestiisi kommentoida. Psykologia EI ole neurotiedettä. Se on ennemminkin uskomuksiin perustuvaa ja epätäsmällistä. Tuo korrelaatioesimerkkisi on yhtä validi kuin se, että hukkumisen ja jäätelönsyönnin välillä oleva korrelaatio kertoo kausaatiosta.
Kyllähän korrelaatiokerroin kertoo täsmällisesti, että aivojen koon ja älykkyysosamäärän välillä on positiivinen tilastollinen yhteys. Tästä ei ole mitään epäselvyyttä. Mitä suuremmat aivot ovat, sitä suurempi on älykkyysosamäärä keskimäärin. Kallojen mittaaminen on perusteltua, ja työpaikkahaastattelussa kallon mittaaminen on yhtä perusteltua kuin persoonallisuuden arviointikin.
Et ymmärrä miten keskiarvo toimii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nobelisti William Shockley (fysiikka, 1956): Transistorin keksijänä tunnettu Shockley oli myöhemmällä iällään kiinnostunut eugeniikasta ja levitti rasistisia teorioita, joissa hän väitti mustien olevan älyllisesti alempia kuin valkoisten.
Pahoittelut, mutta hänen väite ei ole mitenkään väärä. Se ei ole poliittisesti korrektia tietenkään sanoa ääneen, mutta totuusarvo ei silti muutu.
Olen huomannut, että ihmiset, jotka toistavat papukaijamaisesti rasisti sanaa, kuten eräät poliitikot, eivät lainkaan vaikuta järjen jättiläisiltä.
Äänestämisessä pitäisi olla syystäkin äo-raja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
>Miten älykkyyden taso näkyy ihmisissä?
Ei se näy, mutta kuuluu. Keskustelu paljastaa armotta älykkyyden tason. Älykkään ihmisen kanssa keskustelu on helppoa, inspiroivaa ja tuo tunteen että keskustelun myötä itsekin ymmärtää asioita laajemmin. Vähemmän älykään kanssa keskustelu on raskasta, koska koko ajan pitää sovittaa oma ulosanti niin matalalle tasolle että toinen ymmärtää, ja ennen kaikkea ei ymmärrä väärin ja suutu.Keskustelu älykkään ihmisen kanssa voi olla aivan yhtä raskasta. Olin itse ns. "älykkönä" ja "viisaana" duunareiden porukoissa ja he tuntevat aivan samoin, että ompa raskasta kuunnella tuota viisastelevaa kirjaviisasta älykköä joka puhuu koko ajan niin vakavia ja isoja asioita. Minusta nää ns. vähemmän älykkäät duunarit osasi ottaa paljon rennommin ja höpsötellä töissä eikä ne miettinyt eikä pohtinut turhia vaan heillä oli hauskaakin ja vitsit ja jutut lentää mihin me ns. älykkäämmät ei päästä osaksi. Minusta ei ole oikein sanoa, että pitää madaltaa itseään ja ainakin itse arvosta kaikkia duunareita paljon!
Et kovin älyköltä vaikuta jos ammatti on se, millä arvioit muiden älyä. Se Suomen älykkäin on edelleenkin kädentöissä kelloseppänä....
Hyvä nyrkkisääntö on, että älykkäitä ihmisiä on kaikissa ammateista kampaajista fyysikoihin. Tyhmiä taas ei niinkään.
Pelkkä surkea koulumenestys ei ole merkki älyttömyydestä.
Näin opena on tullut paljon vastaan nuoria, joita pidän älykkäinä saamistaan nelosista ja vitosista huolimatta. Tällaiset oppilaat lintsaavat, häriköivät, eivät tee arvioitavia suorituksia tmv. Mutta kun he ovat paikalla ja suostuvat yhteistyöhön, on nopeat hoksottimet havaittavissa. Heillä on taitoa ylläpitää kaverisuhteita ja heittää hyvää läppää. Sitten joku heikko voi saada arvosanaksi seiskan, vaikka vaikuttaa oikeasti yksinkertaiselta. Oikeastaan taso on vitosta tai kokonaan erityisopetuksessa. Se yksinkertaisuus näkyy ihan sosiaalisissa kuvioissakin: kaikki otetaan konkreettisesti ja näin ollen helposti muiden vietävissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on laaja-alaiset oppimisvaikeudet, joka juurikin kääntyy heikkolahjaisuudeksi, ja autismi. Osaamisprofiili heikon ja heikon keskitason välimaastossa epätasaisine kykyprofiileineen. Matriisitehtävä keskitasoa ja yleistieto hyvä. Tämä tuorein tulos näin aikuisiällä. ÄO:ta ei ilmeisesti nykyään arvioida lukuina, mutta annanpa karkean arvion omastani; 80-85 eli noin 15 pisteen päässä 70:stä, jolloin puhutaan vielä normaalista, mutta alhaisesta älykkyydestä. Tämä arvio siksi, koska olen käynyt vastoin suosituksia tavalliset ammattikoulut (tarjoilija ja merkonomi), tiedän miten töitä haetaan, mikä on CV ja miten se tehdään, miten haetaan Kelan etuuksia, mitä tehdä jos en voi eräpäivään mennessä maksaa laskua sekä opin itseäni kiinnostavat asiat jos edes niitäkään: noin 30 vuoden iässä opin järjestelmäkameran käytön sekä sen logiikan, alkanut sisäistämään oman äidinkielen sanojen merkityksiä ja sananlaskuja tai ainakin ymmärrän niiden tarkoituksen, mutta tuntuu että kirjoitusasun ja merkityksen sisäistämisessä menee ikuisuus ja olen surkea selittämään, ja aloin täydentämään kesätauolla olevaa B2-tason englannin kielikurssia Duolingolla, josta oppinut nopeasti uusia sanoja. Kuullun ymmärtämisen tehtävät ovat tosin heikkoja tai sitten siitä tajuaa jotakin lähinnä. Ennestään olen sisäistänyt muodolliset subjektit (it ja there are/is) ja ehtolauseet (2. kondiotionaalin kanssa oli alkuun hemmetinmoista säätämistä, kun riittää sitä havea ja hadia sekä -isi -päätteitä, mutta tiedän nyt että if-lauseeseen ei koskaan -isiä).
No, miten se sitten on näkynyt lapsuudessa ja nyt aikuisuudessa? Lapsesta alkaen oli selvää, etten ollut normaalisti kehittynyt. Tämä havaittiin noin 3-vuotiaasta ylöspäin, mitä tulee kielenkehityksen viivästymiseen, häilyvään katsekontaktiin, kapeaan sanavarastoon, kaikupuheeseen (sarjoista hoettuja fraaseja), syrjähtelevään puheeseen yms. mutta toisaalta yksikseni saatoin selata kuvakirjaa nimeten kuvassa olevia asioita jopa kaksiosaisilla sanoilla esim. "iso kala", mutta vanhempien pyynnöstä sitä en tehnyt. En kuitenkaan täyttänyt tarpeeksi autismidiagnoosin kriteereitä, olin piirteinen, ja olin jopa kehitysvammaisen tasoinen kielen kehityksen suhteen. Diagnoosi vaikea semanttis-pragmaattinen dysfasia autistisin piirtein. Koulu suoritettu pidennetyllä oppivelvollisuudella ja koko opetussuunnitelma piti yksilöllistää. Olin omaehtoinen ja hankala, en hyväksynyt helposti aikuisen ohjausta. Neljännestä alkaen kouluosaaminen koheni ahkeruudella ja hyvällä muistilla, mikä oli pelkkää mekaanista osaamista. Stressasin viidennestä luokasta alkaen kokeisiin lukemista. Minulla oli tuolloin merkkejä motorisesta levottomuudesta, omiin ajatuksiin vaipumisesta ja olin ahdistusherkkä, ja tätä tutkittiin ja tulikin diagnoosi lievä kehitysvamma, joka sitten myöhemmin kumottiin yläasteella osaamisen mennessä laaja-alaisten oppimisvaikeuksien puolelle. Olin noina aikoina altis kiusatuksi tulemiselle, ja minusta keksityistä väitteistä syntyikin aikamoinen soppa, syyllinen kaikkiin muiden sepittämiin juttuihin. Olin helposti altavastaava. Ujouduin, en uskaltanut lähestyä ketään pelätessäni negatiivisia reaktioita. Yläasteella oppimisen vaikeudet näkyivät siten, ettei jäänyt päähän eikä huvittanut lukea kokeisiin, ellei aihe kiinnostanut tai ollut helppo. Ryhmätyöt pelotti kiusaajien takia, pelkäsin liikkua jopa koulun ulkopuolella päänaukojien takia. Olisin halunnut tehdä yksin, olla näkymätön ja äänetön. Netti on ollut ala-astelaisesta alkaen ainoa turvapaikka ja keino päästä lähemmäs maailmaa, kirjaimet olivat minulle turvallinen keino ilmaista itseäni sillä ne eivät auonneet päätä kuin oikeat ihmiset. Lopulta keskiarvo oli 7,5 päästyäni yläasteelta, ja matematiikka ja fysiikka olivat yksilöllistettyjä.
Ihmeen hyvin kirjoitat tuolla ÄO:lla. Paremmin kuin nykyiset nuoret, jotka peruskoulusta valmistuvat vailla riittävää lukutaitoa. Harrastuksesikin ovat sellaisia joita ei heikkolahjainen ymmärrä kun eivät avaudu. Valokuvaus on eräänlaista abstraktin tason toimintaa. Ei se avaudu oikeasti heikkolahjaiselle. Sama tuo kieliopin oppiminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
44 % suomalaisista kannattaa vihervasemmistolaista politiikka joka pyrkii elintason madaltamiseen ja perheyhteisön ja yhteiskunnan hajottamiseen.
Nämä ihmiset eivät edusta korkeinta älykkyyttä.
Tutkimuksissa oikeiston kannattajat on systemaattisesti olleet matalammalla äo:lla.
Oikeistolaisilla on korkeampi älykkyysosamäärä kuin vasemmistolaisilla ja valkoisilla on korkeampi älykkyysosamäärä kuin mustilla. Oikeistolaiset lukevat teknologiaa ja luonnontieteitä yliopistolla, kun taas vasemmistolaiset lukevat pulinapohjaisia pehmotieteitä yliopistolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
44 % suomalaisista kannattaa vihervasemmistolaista politiikka joka pyrkii elintason madaltamiseen ja perheyhteisön ja yhteiskunnan hajottamiseen.
Nämä ihmiset eivät edusta korkeinta älykkyyttä.
Tutkimuksissa oikeiston kannattajat on systemaattisesti olleet matalammalla äo:lla.
Oikeistolaisilla on korkeampi älykkyysosamäärä kuin vasemmistolaisilla ja valkoisilla on korkeampi älykkyysosamäärä kuin mustilla. Oikeistolaiset lukevat teknologiaa ja luonnontieteitä yliopistolla, kun taas vasemmistolaiset lukevat pulinapohjaisia pehmotieteitä yliopistolla.
Itä-aasialaisilla äo 105. Valkoisilla 100.
Älykäs välttelee persuja sekä muita hihhuli-lahkoja. Potkupalloakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iltalehti ylistää:
Nat-si-johtajat loistivat älykkyystesteissä
Natsijohtajista monet olivat erittäin älykkäitä, osa jopa neroja. 👍
Hyvä esimerkki siitä, miten älykkyys ja viisaus eivät ole sama asia.
Adolf Hitleriä ei testattu älykkyystestillä, eikä Himmleriä, Göebbelsiä, Rommelia, Mengeletä, jne. Mikä oli Adolf Hitlerin älykkyysosamäärä? Sitä voi vain arvailla.
Älykäs ihminen ymmärtää oman älynsä rajallisuuden. Tyhmä uskoo tietävänsä kaiken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
44 % suomalaisista kannattaa vihervasemmistolaista politiikka joka pyrkii elintason madaltamiseen ja perheyhteisön ja yhteiskunnan hajottamiseen.
Nämä ihmiset eivät edusta korkeinta älykkyyttä.
Tutkimuksissa oikeiston kannattajat on systemaattisesti olleet matalammalla äo:lla.
Oikeistolaisilla on korkeampi älykkyysosamäärä kuin vasemmistolaisilla ja valkoisilla on korkeampi älykkyysosamäärä kuin mustilla. Oikeistolaiset lukevat teknologiaa ja luonnontieteitä yliopistolla, kun taas vasemmistolaiset lukevat pulinapohjaisia pehmotieteitä yliopistolla.
Itä-aasialaisilla äo 105. Valkoisilla 100.
Askenasijuutalaisilla älykkyysosamäärä on keskimäärin 110-115. Tämä saattaa hyvinkin selittää, miksi juutalaiset ovat voittaneet suhteettoman paljon tieteen Nobeleita - paljon enemmän kuin kaikki naiset yhteensä.
No, ainakin oma opettajani on viisas, 52 v ja seksikäs! Kaikki nämä ominaisuudet näkyvät. N21
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Arkisten asioiden selitykset on pitäviä tai avarakatseisia (voi olla sekä että) eikä mitään huuhaa-selityksiä, kuulopuheita tai mutua eikä varsinkaan mustavalkoisia. Ei myöskään yli-hype avarakatseista. Tuo on tieteellisen ajattelun ydintä ja se näkyy kaikessa.
Älykkyyden näkee myös siitä miten kasvattaa jälkikasvuaan ja mitä heiltä vaatii suhteessa toisiin ihmisiin eli opettaa käytöstapoja. Mm. se että lapsi pitää lupaukset ja pystyy hillitsemään impulssejaan osoittaa että häntä on kasvatettu siihen, tällaiset ei tule itsestään. Impulssien hallintaa tarvitaan loppuelämä.
Vierailija kirjoitti:
Näkyy näkyy. Itsellä on DI-tutkinto. Luuseri duunari vain nuolee näppejään kun minä nuolen p*llua.
- kohtupora
DI ei ole mitään.
Terveisin FT.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
44 % suomalaisista kannattaa vihervasemmistolaista politiikka joka pyrkii elintason madaltamiseen ja perheyhteisön ja yhteiskunnan hajottamiseen.
Nämä ihmiset eivät edusta korkeinta älykkyyttä.
Tutkimuksissa oikeiston kannattajat on systemaattisesti olleet matalammalla äo:lla.
Oikeistolaisilla on korkeampi älykkyysosamäärä kuin vasemmistolaisilla ja valkoisilla on korkeampi älykkyysosamäärä kuin mustilla. Oikeistolaiset lukevat teknologiaa ja luonnontieteitä yliopistolla, kun taas vasemmistolaiset lukevat pulinapohjaisia pehmotieteitä yliopistolla.
Itä-aasialaisilla äo 105. Valkoisilla 100.
Kehitysvammaisin kansa tulee... tiedätte kyllä mistä. Tosin Suomessa ne on insinöörejä ja aivokirurgeja.
Esimerkiksi korkokengistä. Kukaan älykäs ei sellaisia suostuisi käyttämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
44 % suomalaisista kannattaa vihervasemmistolaista politiikka joka pyrkii elintason madaltamiseen ja perheyhteisön ja yhteiskunnan hajottamiseen.
Nämä ihmiset eivät edusta korkeinta älykkyyttä.
Tutkimuksissa oikeiston kannattajat on systemaattisesti olleet matalammalla äo:lla.
Oikeistolaisilla on korkeampi älykkyysosamäärä kuin vasemmistolaisilla ja valkoisilla on korkeampi älykkyysosamäärä kuin mustilla. Oikeistolaiset lukevat teknologiaa ja luonnontieteitä yliopistolla, kun taas vasemmistolaiset lukevat pulinapohjaisia pehmotieteitä yliopistolla.
Itä-aasialaisilla äo 105. Valkoisilla 100.
Askenasijuutalaisilla älykkyysosamäärä on keskimäärin 110-115. Tämä saattaa hyvinkin selittää, miksi juutalaiset ovat voittaneet suhteettoman paljon tieteen Nobeleita - paljon enemmän kuin kaikki naiset yhteensä.
Joku paiskaa alanuolta. Ilmeisesti naisten vähemmistö Nobelin voittaneissa särähtää korvaan. Edelleen miehissä on ääripäät älykkyyden suhteen, kehitysvammaiset/heikkolahjaiset ja nerot. Tämä näkyy siten menestymisessäkin: miehiä on vankiloissa kuin myös Nobelin saaneissa, pörssiyhtiöiden, valtioiden yms. johdossa. Vankien keskimääräinen äo on noin 80. Toki aina vertailukohtia löytyy,rikollispomo on juoksupoikaansa välkympi. Talousrikollisissa on älykkäimmät. Samoin myös se yksi seurakunnan kerhoissa seikkaillut valelapsikin oli selvästi älykäs kyetessään noin laskelmoivaan tekoon.
Vierailija kirjoitti:
Hahmotuskyky on yksi asia mikä selvästi näkyy arjessa. Osaako ennakoida liikenteessä, ymmärtääkö että tämä tuoli ei mahdu tuohon rakoseen, hahmottaako aikaa ja osaako tehdä realistisia aika-arvioita... Ihminen voi vaikuttaa heikkolahjaiselta, jos hahmotuskyvyssä on puutteita.
Sellainen loogisen päättelykyvyn heikkous näkyy myös. Jos sinulla on jo viisi omenaa, ostatko kaupasta viisi omenaa lisää ja sitten oletkin PA ja omenat pilaantuvat? Mikä on todennäköisyys sille, että pärjäät ulkona pelkällä hupparilla jos lämpöä on +2 astetta?
Yksi arjessa näkyvä älykkyyden heikkous liittyy jotenkin itsereflektioon. Tekeekö ihminen samanlaisia valintoja uudestaan, vaikka hänen pitäisi jo tietää mikä lopputulos tulee olemaan? Pystyykö ihminen oppimaan omien virheiden lisäksi myös muiden virheistä, tai parhaassa tapauksessa jopa välttämään tiettyjä virheitä ottamalla asioista selvää etukäteen ja opiskelemalla asioita?
Lisäksi on tietysti tunneälyä ja sosiaalisia taitoja, jotka vaikuttavat ihmissuhteisiin ja kielellistä älykkyyttä, joka vaikuttaa ihmisten käsityksiin henkilön älyllisistä kyvyistä. Monimutkainen aihe!
Nuo kertovat keskimääräisestä älykkyydestä eli ei nyt korkeasta vielä. Suurin osa ihmisistä nuo pystyy tekemään.
Et kovin älyköltä vaikuta jos ammatti on se, millä arvioit muiden älyä. Se Suomen älykkäin on edelleenkin kädentöissä kelloseppänä....