Mikä suomenkielinen sanonta kuulostaa sinusta oudolta, tai et ymmärrä sitä?
Itse olen joskus ihmetellyt, että miksi huonosta tuotteesta tai asiasta sanotaan usein, että se ei ole mistään kotoisin.
Kommentit (966)
Yllättävää, miten vieraita vanhat nokkelat sanonnat tuntuvat olevan monille ja miten väärin ne osataankin ymmärtää...
Ennemmin räkänokastakin mies tulee, kuin tyhjän naurajasta.
Mitä tuolla halutaan viestiä? Nauraminen on jotenkin pahasta? Häh?
Vierailija kirjoitti:
Tummaihoinen. Historiallisesti korrektimpi ilmaisu on Neeeeekeriiiiiii!
Huutista kun tää meni läpi ilman moderointia, hyvä foorumi teillä. :D
Vierailija kirjoitti:
Yllättävää, miten vieraita vanhat nokkelat sanonnat tuntuvat olevan monille ja miten väärin ne osataankin ymmärtää...
Jotkut ovat myös mielestään suuria humoristeja kun he vääntävät noita tuttuja sanontoja tahallaan väärään muotoon.
Vierailija kirjoitti:
Ennemmin räkänokastakin mies tulee, kuin tyhjän naurajasta.
Mitä tuolla halutaan viestiä? Nauraminen on jotenkin pahasta? Häh?
Mies se tulee räkänokastakin, vaan ei tyhjän naurajasta.
Räkänokaksi nimitettiin aikoinaan nuorisoa, lapsellisuutta korostettiin. Sanonnassa kerrotaan, että kyllä se nuorikin vielä miehistyä, mutta jos luonne on pinnallinen hulttioita, joka ei tee vakavissaan elämässään mitään, elää rillutellen tyhjännaurajana, hänestä ei tule kunnollista. Sinänsä tyhjönnaurajaa käytettiin halventavana sanana vielä minun lapsuudessani. Se oli ihminen, joka ei suhtaudu vakavissaan työntekoon tai yleisesti elämään, vähän sellainen hulivili, viini virtaa ja naisia naurattaa. Naisten naurattaja oli toinen vastaava halventava nimi.
Vierailija kirjoitti:
Tätä en ymmärrä: Kissa kiitoksella elää. Ei muuten elä.
Uups! Nyt se aukesi, kun olin kirjoittanut sen. Tarkoittaa tietysti että kissaa kiitetään kun tuo pyydystämänsä hiiren näytille.
Ainakin maatiaiskissat saattavat olla hyvinkin itsenäisiä, pyydystävät itse safkansa ja pistäytyvät kotona vain toisinaan "moikkaamassa" eli eivät tarvi kummempaa ylöspitoa, ja jos joku vaikka uhkaa jäädä palkatta tehdystä työstä, voi huomauttaa että kissa kiitoksella elää, vihjaten että hän ihmisenä voisi muutakin tarvita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista tarkoittaa tilannetta, jossa joku vähättelee tai haukkuu saavuttamatonta asiaa peittääkseen oman pettymyksensä tai kateutensa. Se kuvaa ihmismielen tapaa selittää epäonnistuminen parhain päin: kun jotain ei saa, väitetään, ettei sitä edes haluttu."
Sen me tiedämme, mutta sanonta on järjetön sen takia, koska pihlajanmarjat ovat tosiaan helkkarin happamia, ei mikään tekosyy. Kettu puhuu totta, ei yritä vähätellä pihlajanmarjojen maukkautta, jota ei siis ole. Tilhet niistä vetää päiväkännejä talvisin.
Siinä vanhassa sadussa ketun ongelma oli se, että hän ei yltänyt korkealle pihlajaan. Ei siis saanut otettua marjoja ja oli kateellinen linnulle, joka sai niistä mahansa täyteen, koska osasi lentää. Koska kettu ei halunnut tunnustaa olevansa kateellinen lentotaidosta, hän verhosi pettymyksensä sanomalla, että marjat ovat happamia (eli esitti, ettei olisi niitä edes halunnut).
Loppuloma olisi ollut sama, vaikka kettu 9lisi saanut niitä happamia marjoja, happamia ne olisivat olleet edelleen. Eli sanonnassa ei noin suomennettuna mitään järkeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista tarkoittaa tilannetta, jossa joku vähättelee tai haukkuu saavuttamatonta asiaa peittääkseen oman pettymyksensä tai kateutensa. Se kuvaa ihmismielen tapaa selittää epäonnistuminen parhain päin: kun jotain ei saa, väitetään, ettei sitä edes haluttu."
Sen me tiedämme, mutta sanonta on järjetön sen takia, koska pihlajanmarjat ovat tosiaan helkkarin happamia, ei mikään tekosyy. Kettu puhuu totta, ei yritä vähätellä pihlajanmarjojen maukkautta, jota ei siis ole. Tilhet niistä vetää päiväkännejä talvisin.
Siinä vanhassa sadussa ketun ongelma oli se, että hän ei yltänyt korkealle pihlajaan. Ei siis saanut otettua marjoja ja oli kateellinen linnulle, joka sai niistä mahansa täyteen, koska osasi lentää. Koska kettu ei halunnut tunnustaa olevansa kateellinen lentotaidosta, hän verhosi pettymyksensä sanomalla, että marjat ovat happamia (eli esitti, ettei olisi niitä edes halunnut).
Loppuloma olisi ollut sama, vaikka kettu 9lisi saanut niitä happamia marjoja, happamia ne olisivat olleet edelleen. Eli sanonnassa ei noin suomennettuna mitään järkeä.
Eihän se ole se pointti. Olisi se syönyt ne joka tapauksessa, maistui miltä vaan.
Nyt kun se ei saanut niitä, ne oli olevinaan täysin pahoja.
Vierailija kirjoitti:
Mä en tajua tätä: Talo elää tavallaan, vieras tulee ajallaan. Siis tuleeko vieras ajoissa vai silloin, kun hänelle sattuu sopimaan?
Se tarkoittaa sitä, että et määrää toisen huushollissa aikatauluista etkä mistään. Ymmärrät asemasi toisen reviirillä eli toisen kodissa. Tässä pieni vinkki kyläileville lapsiperheille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
Harvoinpa metsässä kaikuu.
Ehkäpä aidoissa vanhoissa erämetsissä kaikui, ei nykyisissä puupelloissa.
Jos menet pellon reunalle sopivalle etäisyydelle metsästä ja huudat metsään päin jonkin nopean huudon, ihan varmasti kaikuu takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennemmin räkänokastakin mies tulee, kuin tyhjän naurajasta.
Mitä tuolla halutaan viestiä? Nauraminen on jotenkin pahasta? Häh?
Mies se tulee räkänokastakin, vaan ei tyhjän naurajasta.
Räkänokaksi nimitettiin aikoinaan nuorisoa, lapsellisuutta korostettiin. Sanonnassa kerrotaan, että kyllä se nuorikin vielä miehistyä, mutta jos luonne on pinnallinen hulttioita, joka ei tee vakavissaan elämässään mitään, elää rillutellen tyhjännaurajana, hänestä ei tule kunnollista. Sinänsä tyhjönnaurajaa käytettiin halventavana sanana vielä minun lapsuudessani. Se oli ihminen, joka ei suhtaudu vakavissaan työntekoon tai yleisesti elämään, vähän sellainen hulivili, viini virtaa ja naisia naurattaa. Naisten naurattaja oli toinen vastaava halventava nimi.
No tuo selittää, mutta on kyllä huono ilmaisu. Räkänokan olen aina ymmärtänyt nuorisoksi, mutta tyhjännauraja? Minua on sanottu tyhjännaurajaksi, koska naureskelen vähän väliä kaiken maailman asioille. Myös sellaisille, jotka eivät muita naurata yhtään. Se ei todellakaan tarkoita, että olisin mikään vastuuton rilluttelija. Ei nauraminen mielestäni liity asiaan mitenkään.
hullun mulccu mielettömän bersiissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paha saa lopulta palkkansa .
Ahneella on paskainen loppu.
Toiveajattelua. Ei valitettavasti pidä paikkaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lukion opettaja sanoi aikoinaan aina huonolla säällä, että "sää on kuin morsian, ja morsian on kuin karhu".
Sää on kuin morsein ja morsein on kuin perse. Näinkin olen kuullut tuota sanottavan.
Sää on kuin morsian, kylmä ja kalsea.
Itku pitkästä ilosta!
Voiko suomalaiseen mielenmaisemaan osuvampaa negatiivisuutta olla?
Minkä takia tuollainen on edes keksitty, ja mikä on pointti? EI saa olla iloa? Ei voi ymmärtää, ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikainen lintu madon nappaa.
No kun aloitat jonkin työn ajoissa, etkä vatuloi turhia, niin saat homman valmiiksi.
Mutta miten sille aikaiselle madolle käy?
Vierailija kirjoitti:
Lillukanvarret?
Etpä ole tainnut sitten käydä metsässä. Kunhan käyt ja bongaat sieltä lillukan, ymmärrät asian oitis.
Laittaa-sanan vanha merkitys, Agricolalla, oli solvata, panetella, herjata, moittia
Eli yrittänyttä ei moitita, hyvä kun yritti.
Siinä vanhassa sadussa ketun ongelma oli se, että hän ei yltänyt korkealle pihlajaan. Ei siis saanut otettua marjoja ja oli kateellinen linnulle, joka sai niistä mahansa täyteen, koska osasi lentää. Koska kettu ei halunnut tunnustaa olevansa kateellinen lentotaidosta, hän verhosi pettymyksensä sanomalla, että marjat ovat happamia (eli esitti, ettei olisi niitä edes halunnut).