Vhh-ruokavaliota noudattaville kysymys

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan vaan tiedoksi, että mm. aivot tarvitsevat pääasiassa glukoosia, joka on hiilihydraatti.

Ehkä moni villitys selittyy sillä, ettei ole vissiin ihan tarpeeksi saatu sitä, kun ei tunnu oikein hoksottimet pelaavan.

Kroppa valmistaa glukoneogeneesissä kaiken aivojen tarvitseman glukoosin vaikkei sitä söisi grammaakaan.

Eläinkunnan tuotteista saa hyvin vähän vapaata glukoosia, sillä eläinten hiilihydraatit varastoituvat pääosin glykogeenina (lihas- ja maksakudos), joka pilkkoutuu glukoosiksi vasta kuoleman jälkeen tai ruoansulatuksessa. Maitotuotteissa on laktoosia (maitosokeria), joka pilkkoutuu glukoosiksi ja galaktoosiksi. Glukoosin pääasialliset lähteet ovat kasvikunnan tuotteet.

No sitä ei kukaan kysynytkään. Etkö osaa lukea vai onko muuten vaan tapanasi vastailla jotain aivan puutaheinää aiheen vierestä?

Hmmm. Miten tuo on muka vaikeaa Suomessa noudattaa? Minä syön noin ja asun Suomessa. Eri

Liha on luontaisesti rasvaisempaa, kana on kanaa eikä broileria, kalaa on varaa syödä joka viikko eikä vain pussilohta tarjouksesta. Viljat ovat erilaisia ja eritavoin prosessoituja (tai prosessoimattomia), hedelmät ja kasvikset kypsiä. Juustot laadukkaita ja edullisia. Samaan ruuan laatuun ei Suomessa olisi mitenkään varaa!

Jostain syystä Suomessa voin huonosti, olen turvonnut, vatsavaivainen ja koko ajan nälkäinen. Ihan kuin proteiini olisi jotenkin "laihempaa" eikä pidä nälkää. Suomessa myös sortuu leipään helpommin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ikääntyessä on painon terveellistä ollakin ylärajalla kuten sinulla on. Ja ruokailun monipuolista.

Monipuolinen ruokailu on täyttä huuhaata, sillä eläimetkin noudattavat tiettyä tarkkaa ruokavaliota eivätkä syö kaikkea. Riittää että ravinnosta saa ihmisen tarvitsemat ravintoaineet. Helpoimmin ne saa eläinperäisestä ravinnosta eli lihasta ja eläinrasvasta.

No noudata sinä ilveksen tai suden ruokavaliota. Minä  olen ihminen, kulutan vähän, en tarvitse yhtä raskaita ruokia kuin kovaa fyysistä työtä tekevät 

Ravinnon ravintorikkaus se ratkaisee. Ravintorikasta ravintoa ei tarvitse ahtaa kitusiinsa pitkin päivää vaan elimistön tarvitsemat ravintoaineet saa kasaan parilla aterialla. Siihen parasta on eläinperäinen ravinto sillä kasviperäisestä ruoasta ihminen ei kaikkea tarvitsemaansa saa.

Ei niin. Siksipä minäkin teen fyysistä työtä, syön kahdesti päivässä ja olen keski-ikäinen kasvissyöjä. Näin olen pärjännyt viimeiset 25 vuotta. Mutta eihän kasvisruoasta kaikkia ravintoaineita saa, vai miten se oli 😉

Ei siitä saa. Syötkö esim. oman paskasi kuten gorilla että saat b12-vitamiinia? Muuten et sitä kasvisruoasta saa.

Jaa en vai? Mites esimerkiksi kananmunat, maito, juusto, jogurtti, rahka? Kaikissa on B12-vitamiinia. En ole koskaan tarvinnut mitään ravintolisiä, kasvissyöjänä 30 vuotta. En missään vaiheessa sanonut olevani vegaani.

Mistä kasviksista kananmunat on tehty?

Vierailija kirjoitti:

No ei ole ihme että sun keho vastustaa laihduttamista. Sun iässä ihan oikeasti on hyvä olla lievän ylipainon painoindeksialueella, ja sinä olet siellä. Vaihdevuosissa / niiden jälkeen estrogeenintuotannosta vastaa rasvakudos, niin ei ole todellakaan hyväksi olla laiha. 

Eikä se VHH mikään ihmejuttu ole. Siinäkin toimii CICO eli Calories In - Calories Out. Jos syöt saman kalorimäärän, et laihdu sillä, muuta kuin ehkä ekan viikon-parin aikana voi lähteä pari kolme kiloa nestettä pois, ja se palaa heti takaisin jos syöt taas enemmän hiilareita.

Ymmärrän toki kalorit, mutta tällä hetkellä oletan, että laihtumistani estää insuliiniresistenssi. Tai voi kyse olla muustakin, mutta joillain hormoneilla on pakko olla syy tässä. Koska kuten kerroin, olen koko elämäni ollut se parin kilon laihduttaja. Osaan kalorit ulkoa ja tiedän, mitä ja miten pitää syödä, jos haluaa laihtua. 

Vaihdevuosissa mikään ei vain enää toiminut. Ensin ajattelin, että kyse on vaihdevuosista, kunnes törmäsin veriarvoihini. 

Kun aloitin ketoilun, niin alkuun ajattelin, että kyse on nesteiden poistumisesta. Nyt olen varma, että myös rasvaa on palanut. Ehkä vain yhden kilon, mutta kuitenkin. 

Ja mitä keskusteluun lihan syömisestä tulee, niin syön lihaa samän määrän kuin aina  ennenkin. Kovia rasvoja en ole lisännyt, ellei paria ketoreseptiä otetan huomioon. Käytän oliiviöljyä kuten ennenkin.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin haluaisin pudottaa hiilareita ja ketoilla, mutta alussa tulee aina huimaava olo sekä hiilareiden vähentäminen buustaa paniikkihäiriön oireita useaksi päiväksi... ja homma jäänyt aina siihen. Mitenhän ihmeessä onnistuisin ;(

Älä ketoile. Vähennä hiilarit sellaiselle tasolle, mikä sulle sopii. Mulle ei sovi ketoosi, viidessätoista vuodessa on tullut todettua tämä jo moneen kertaan. Se oma taso löytyy vain kokeilemalla. Mulle ketoosista tulee ihan kamala olo, en nuku, käyn hypomaniakierroksilla, sydän muljahtelee, on tuskainen ja ahdistunut olo. Mulla ketoosin raja häilyy jossain 30 ja 50g hh alueella riippuen muista syömisistä. Sulla se taso voi olla vielä korkeammalla. Kokeile aloittaa vaikka 100g hh per päivä ja laske siitä tuntemusten mukaan alemmas. Tää ei ole pikamatka vaan pidempi elämänmittainen prosessi. Samalla kun hiilarit vähenee se energia pitää korvata toisella energiaravintoaineella, eli rasvalla tai muuten menee kituiluksi. 

Elämä kuluu laskiessa hh ja ketoarvoja.  Niinkin voi elämänsä kuluttaa mutta onko sekään ihan tervettä?   Itse syön kaikkea, kaalikin maistuu ( ketoilijoiden kasvis) mutta elämä on liian hieno retki että rupeisin possulla, kaalilla ja kananmunilla elämään. Ja kaikki ylitse suolattuina.

Miksi ihmeessä jaksat seurata tätä palstaa jo ei kiinnosta VHH ja keto? Tätä ilmiötä olen ihmetellyt, mennään jollekkin alkoholipalstallekkin neppailemaan "jouluna join lasin punaviiniä ja kunnon ihminen ei enempää tarvitse, ylistäkää minua"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin haluaisin pudottaa hiilareita ja ketoilla, mutta alussa tulee aina huimaava olo sekä hiilareiden vähentäminen buustaa paniikkihäiriön oireita useaksi päiväksi... ja homma jäänyt aina siihen. Mitenhän ihmeessä onnistuisin ;(

Älä ketoile. Vähennä hiilarit sellaiselle tasolle, mikä sulle sopii. Mulle ei sovi ketoosi, viidessätoista vuodessa on tullut todettua tämä jo moneen kertaan. Se oma taso löytyy vain kokeilemalla. Mulle ketoosista tulee ihan kamala olo, en nuku, käyn hypomaniakierroksilla, sydän muljahtelee, on tuskainen ja ahdistunut olo. Mulla ketoosin raja häilyy jossain 30 ja 50g hh alueella riippuen muista syömisistä. Sulla se taso voi olla vielä korkeammalla. Kokeile aloittaa vaikka 100g hh per päivä ja laske siitä tuntemusten mukaan alemmas. Tää ei ole pikamatka vaan pidempi elämänmittainen prosessi. Samalla kun hiilarit vähenee se energia pitää korvata toisella energiaravintoaineella, eli rasvalla tai muuten menee kituiluksi. 

Elämä kuluu laskiessa hh ja ketoarvoja.  Niinkin voi elämänsä kuluttaa mutta onko sekään ihan tervettä?   Itse syön kaikkea, kaalikin maistuu ( ketoilijoiden kasvis) mutta elämä on liian hieno retki että rupeisin possulla, kaalilla ja kananmunilla elämään. Ja kaikki ylitse suolattuina.

Miksi ihmeessä jaksat seurata tätä palstaa jo ei kiinnosta VHH ja keto? Tätä ilmiötä olen ihmetellyt, mennään jollekkin alkoholipalstallekkin neppailemaan "jouluna join lasin punaviiniä ja kunnon ihminen ei enempää tarvitse, ylistäkää minua"

Tämä vauva ei ole suunnattu vain määrätyille ihmisille kuten vaikka jonkun keto/vhh-neuvojan sivu. Sinne en kommentoisi normaalin ruokailun kannattajana. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin haluaisin pudottaa hiilareita ja ketoilla, mutta alussa tulee aina huimaava olo sekä hiilareiden vähentäminen buustaa paniikkihäiriön oireita useaksi päiväksi... ja homma jäänyt aina siihen. Mitenhän ihmeessä onnistuisin ;(

Älä ketoile. Vähennä hiilarit sellaiselle tasolle, mikä sulle sopii. Mulle ei sovi ketoosi, viidessätoista vuodessa on tullut todettua tämä jo moneen kertaan. Se oma taso löytyy vain kokeilemalla. Mulle ketoosista tulee ihan kamala olo, en nuku, käyn hypomaniakierroksilla, sydän muljahtelee, on tuskainen ja ahdistunut olo. Mulla ketoosin raja häilyy jossain 30 ja 50g hh alueella riippuen muista syömisistä. Sulla se taso voi olla vielä korkeammalla. Kokeile aloittaa vaikka 100g hh per päivä ja laske siitä tuntemusten mukaan alemmas. Tää ei ole pikamatka vaan pidempi elämänmittainen prosessi. Samalla kun hiilarit vähenee se energia pitää korvata toisella energiaravintoaineella, eli rasvalla tai muuten menee kituiluksi. 

Elämä kuluu laskiessa hh ja ketoarvoja.  Niinkin voi elämänsä kuluttaa mutta onko sekään ihan tervettä?   Itse syön kaikkea, kaalikin maistuu ( ketoilijoiden kasvis) mutta elämä on liian hieno retki että rupeisin possulla, kaalilla ja kananmunilla elämään. Ja kaikki ylitse suolattuina.

Miksi ihmeessä jaksat seurata tätä palstaa jo ei kiinnosta VHH ja keto? Tätä ilmiötä olen ihmetellyt, mennään jollekkin alkoholipalstallekkin neppailemaan "jouluna join lasin punaviiniä ja kunnon ihminen ei enempää tarvitse, ylistäkää minua"

Nykyaikana  terve ruokasuhde on harvinainen. Sen huomaa näisdä keskusteluissa. Kuka mitäkin, kuka ei voi mennä kyläänkään oman ahtaan suhteensa takia. Emännät hermostuu kun pitäisi 20 erilaista ruokavaliota saada 20 hengen juhlien tarjoiluun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin haluaisin pudottaa hiilareita ja ketoilla, mutta alussa tulee aina huimaava olo sekä hiilareiden vähentäminen buustaa paniikkihäiriön oireita useaksi päiväksi... ja homma jäänyt aina siihen. Mitenhän ihmeessä onnistuisin ;(

Älä ketoile. Vähennä hiilarit sellaiselle tasolle, mikä sulle sopii. Mulle ei sovi ketoosi, viidessätoista vuodessa on tullut todettua tämä jo moneen kertaan. Se oma taso löytyy vain kokeilemalla. Mulle ketoosista tulee ihan kamala olo, en nuku, käyn hypomaniakierroksilla, sydän muljahtelee, on tuskainen ja ahdistunut olo. Mulla ketoosin raja häilyy jossain 30 ja 50g hh alueella riippuen muista syömisistä. Sulla se taso voi olla vielä korkeammalla. Kokeile aloittaa vaikka 100g hh per päivä ja laske siitä tuntemusten mukaan alemmas. Tää ei ole pikamatka vaan pidempi elämänmittainen prosessi. Samalla kun hiilarit vähenee se energia pitää korvata toisella energiaravintoaineella, eli rasvalla tai muuten menee kituiluksi. 

Elämä kuluu laskiessa hh ja ketoarvoja.  Niinkin voi elämänsä kuluttaa mutta onko sekään ihan tervettä?   Itse syön kaikkea, kaalikin maistuu ( ketoilijoiden kasvis) mutta elämä on liian hieno retki että rupeisin possulla, kaalilla ja kananmunilla elämään. Ja kaikki ylitse suolattuina.

Miksi ihmeessä jaksat seurata tätä palstaa jo ei kiinnosta VHH ja keto? Tätä ilmiötä olen ihmetellyt, mennään jollekkin alkoholipalstallekkin neppailemaan "jouluna join lasin punaviiniä ja kunnon ihminen ei enempää tarvitse, ylistäkää minua"

Nykyaikana  terve ruokasuhde on harvinainen. Sen huomaa näisdä keskusteluissa. Kuka mitäkin, kuka ei voi mennä kyläänkään oman ahtaan suhteensa takia. Emännät hermostuu kun pitäisi 20 erilaista ruokavaliota saada 20 hengen juhlien tarjoiluun.

En tiedä viittaatko minuun, mutta minulle ei tulisi mieleenkään vaatia kenenkään mukautuvan minun ruokavaliooni. Kerroin olevani lähdössä työmatkalle. Tiedän, että italialaisella illallisilla menu on valittu etukäteen isännän toimesta. Minä syön sitä, mitä tarjotaan. En voi valita pöydästä vain yhtä ruokaa, jotta muillekin jää.  Siksi tässä podenkin, mitä painolleni tapahtuu matkalla ollessani. 

ap

En tiedä viittaatko minuun, mutta minulle ei tulisi mieleenkään vaatia kenenkään mukautuvan minun ruokavaliooni. Kerroin olevani lähdössä työmatkalle. Tiedän, että italialaisella illallisilla menu on valittu etukäteen isännän toimesta. Minä syön sitä, mitä tarjotaan. En voi valita pöydästä vain yhtä ruokaa, jotta muillekin jää.  Siksi tässä podenkin, mitä painolleni tapahtuu matkalla ollessani. 

Minä kirjoittelen Italiasta.

Juuri olimme 2x megalomaanisella (Suomen mittakaavassa) pääsiäislounaalla. Me olimme ainoat joille 7 ruokalajia teki tiukkaa ja kumma kyllä - paikalliset olivat kaikki hoikkia/normaalipainoisia! 

Eiinen lounas taas oli kalapainotteinen mutta naureskelimme yhdelle iäkkäälle pariskunnalle joka ensin jakoi tarjottimellisen merenläviä puoliksi, sitten söivät isot annokset pestopastaa, sen jälkeen 3 jälkiruokaa ja vielä santsasivat 2 lisää:) Ja viiniä 1/2l. Niin pieniä ja laihoja kumpikin!?

Vain primo on pastaa/risottoa ja voit aina sanoa ettet ota sitä. Muuten hiilareita on tosi vähän, pääruuan perunatkin voi jättää syömättä(jos malttaa, ne ovat ihania!)