Pitävätkö ihmiset oikeasti koulutusta merkkinä viisaudesta

Harvoin on tullut vähänkään viisaalta vaikuttavaa elämänkoululaista vastaan.

Ei. Koulutusta pidetään ihmisarvon mittarina.

Kun tapaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen, oletusarvoni on että henkilö on ainakin keskitasoa ja todennäköisesti hiukan sen yli älykkyysosamäärältään. Kun tapaan elämänkoululaisen, oletusarvona on keskitasoa ainakin jonkunverran matalampi älykkyys. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai! Sukupuolen- tai rasismintutkijat on halutuimpia työmarkkinoilla.

Missäs tällaista voi opiskella? Kuinka suuri sisäänotto vuosittain?

Sukupuolentutkimusta voi opiskella useassa yliopistossa. Katsoin Helsingin yliopiston maisteriohjelmaan vuonna 2025 yhteishaussa hakeneet. 

Hakijoita oli kaikkiaan 41, joista ensisijaisia hakijoita 26. Hyväksyttyjä hakijoita oli 26 ja paikan vastaanottaneita 22. 

No kyllä lähtökohtaisesti Harvardin tai Yalen käynyt on todennäköisesti älykkäämpi kuin kouluja käymätön. Toki poikkeuksiakin joskus löytyy.

Vierailija kirjoitti:

Kun tapaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen, oletusarvoni on että henkilö on ainakin keskitasoa ja todennäköisesti hiukan sen yli älykkyysosamäärältään. Kun tapaan elämänkoululaisen, oletusarvona on keskitasoa ainakin jonkunverran matalampi älykkyys. 

Mistä voi tietää sen miten koulutettu joku on, ei kai sitä voi heti ensimmäiseksi kysyä?

Kun tapaan esim parturin, en tee erikseen päätelmää älystä.

Kun tapaan täysin kouluttamattoman ihmisen, saatan miettiä syitä taustalla.

Kun tapaan korkeakoulutetun (yliopisto) oletan keslivertoälykkääksi vähintään, ja välillä saan pettyä (henkisiin kykyihin).

Kun tapaan amklaisen, en juuri mieti myöskään älyn tasoa.

Miksi moni kirjoittaa tässä ketjussa mustavalkoisesti vain korkeakoulutetuista ja elämänkoululaisista? Mihin unohtuvat ammattikoulun käyneet?

Mutta tärkeä erotus:

Korkeakoulutus synnynnäinen älykkyys

Korkeakoulutus yleinen viisaus tai hyvä käytös

Käytännössä:

korkeakoulutetut ovat keskimäärin valikoituneempi joukko, jossa keskimääräinen kognitiivinen taso on hieman korkeampi

mutta yksilötasolla erot ovat suuria: löytyy sekä erittäin älykkäitä ilman korkeakoulua että vähemmän älykkäitä korkeakoulutettuja

Lisäksi:

älykkyys ei ole yksi yksittäinen mittari

elämäntilanne, motivaatio, mahdollisuudet ja kiinnostuksen kohteet vaikuttavat siihen, kuka hakeutuu korkeakouluun

Yhteenveto:
Korkeakoulutus voi kertoa todennäköisyydestä tietynlaisille taidoille, mutta se ei ole luotettava mittari yksittäisen ihmisen älykkyydelle tai viisaudelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun tapaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen, oletusarvoni on että henkilö on ainakin keskitasoa ja todennäköisesti hiukan sen yli älykkyysosamäärältään. Kun tapaan elämänkoululaisen, oletusarvona on keskitasoa ainakin jonkunverran matalampi älykkyys. 

Mistä voi tietää sen miten koulutettu joku on, ei kai sitä voi heti ensimmäiseksi kysyä?

No miksi pitäisi - ei kai pidä? Joissain tilanteissa se toki käy nopeasti ilmi, ihan kysymättä. Esim kun astelet lääkärin tai juristin toimistoon. Elämänkoululaisten kanssa se usein käy ilmi siinä kohtaa, kun he kysyvät työstäni ja alkavat sitten kertoilla kuinka kaikki akateemisen tutkinnon suorittanneet ovat täysin kädettömiä idiootteja ns. tosielämässä. Todellisuudessahan kaikki älykkyyden eri osa-alueet korreloivat toistensa kanssa, myös se mitä tunneälyksi tai sosiaaliseksi älykkyydeksi kutsutaan. Siis ryhmätasolla.

Viisauteen kuuluu usein:

Harkinta: ei tehdä nopeita johtopäätöksiä pelkän fiiliksen pohjalta

Kokemuksen hyödyntäminen: opitaan omista ja muiden virheistä

Näkökulmien ymmärtäminen: pystyy asettumaan toisen asemaan

Itsereflektointi: tunnistaa omat rajat ja virheet

Tasapainoisuus: ei mennä ääripäihin helposti

Miksi koulutus ei takaa viisautta?

Koulutus mittaa usein tietoa ja suoriutumista tietyssä järjestelmässä

Viisaus kehittyy paljon kokemuksen, elämän tilanteiden ja ajattelutavan kautta

Ihminen voi olla erittäin osaava jollain alalla, mutta silti heikko arvioimaan ihmisiä, tilanteita tai omaa toimintaansa

Siksi näkee kaikenlaisia yhdistelmiä:

hyvin koulutettu mutta lyhytpinnainen tai mustavalkoinen ajattelija

vähemmän koulutettu mutta erittäin tilannetajuinen ja rauhallinen päätöksentekijä

tai mitä tahansa siltä väliltä

Yksi tapa tiivistää:

älykkyys auttaa ymmärtämään asioita

koulutus kertoo, mitä on opiskeltu

viisaus näkyy siinä, miten ihminen toimii arjessa ja päätöksissä

Vierailija kirjoitti:

Kun tapaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen, oletusarvoni on että henkilö on ainakin keskitasoa ja todennäköisesti hiukan sen yli älykkyysosamäärältään. Kun tapaan elämänkoululaisen, oletusarvona on keskitasoa ainakin jonkunverran matalampi älykkyys. 

Toinen oletuksistasi on oikea, ja toinen väärä. On selvää, että korkeampi koulutus vaatii jonkinverran älykkyyttä. Sen sijaan koulutuksen puute ei mitenkään vaadi alhaista älykkyyttä. 

Älykkäin tuntemani ihminen (mitatun äo:n perusteella) lopetti koulunkäynnin heti kun tuli sen ikäiseksi, ettei ollut enää oppivelvollinen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos sä tarkotat näitä peruskouluja, lukioita ja korkeakouluja ni niillä ei ole mitään tekemistä minkään viisauden/älykkyyden kanssa. Ne opettaa ihmisen uskomaan siihen mitä sen ihmisen pitää uskoa siinä järjestelmässä mihin se opetus on luotu ja ammattiin esimerkiksi mihin se opetus on luotu. Ei se tee ihmisestä mitenkään älykkäämpää tai viisaampaa. Ne asiat tulee ihmisen sisältä ja omasta uteliaisuudesta. Eikö kukaan seuraa näitä "virallisia" äänitorvia tuolla mediassa yms? Ne on kaikki koulutettuja ihmisiä ja niistä kukaan ei puhu järkeä eikä osaa hahmottaa mitään kokonaisuuksia. Johan senkin pitäisi jo kertoa paljon

Usein korkeakoulutettu tajuaa oman tietotaitonsa rajat. Samaa ei valitettavasti voi sanoa kouluttamattomista, vaan ollaan niin itseoppineita ja pidetään tätä kompetenssina mm. rokotteisiin tai ruokavalioon. On vahvoja mielipiteitä ja nopeita johtopäätöksiä, jotka pohjautuvat oma agendaa tukevista tutkimuksista jos niistäkään.

Kummallinen oletus, että kaikki ei-korkeakoulutetut ovat kouluttamattomia. Koulutus se ammattikoulututkintokin on.

Tuo on aivan totta. Ammattikoulututkinto on saman tasoinen koulutus kuin ylioppilastutkinto. Se on korkeakoulutetun näkökulmasta ehkä vain se pohjakoulutus, jonka jälkeen voi hakea opiskelemaan. Mutta onhan siinä ero kuitenkin, onko peruskoulun jälkeistä tutkintoa. 

Vierailija kirjoitti:

Ei, korkeakoulutus ei todellakaan takaa älykkyyttä. Se voi tarkoittaa että on osannut muistaa asioita ulkoa, mutta ei kenties osaa soveltaa oppimaansa tai osaa ajatella itse silti. Voi olla myös 'fiksu' mutta ei 'viisas'.

Tervetuloa kokeilemaan tekniikan opintoja yliopistoon.

Ennen se oli näin mutta nykypäivänä koulutukset on niin helppoja niin ei. Koulut kun saa rahaa valmistumisesta niin tämä takaa sen että koulusta valmistuu vaikka ei juuri mitään osaisi

Usein kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun tapaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen, oletusarvoni on että henkilö on ainakin keskitasoa ja todennäköisesti hiukan sen yli älykkyysosamäärältään. Kun tapaan elämänkoululaisen, oletusarvona on keskitasoa ainakin jonkunverran matalampi älykkyys. 

Toinen oletuksistasi on oikea, ja toinen väärä. On selvää, että korkeampi koulutus vaatii jonkinverran älykkyyttä. Sen sijaan koulutuksen puute ei mitenkään vaadi alhaista älykkyyttä. 

Älykkäin tuntemani ihminen (mitatun äo:n perusteella) lopetti koulunkäynnin heti kun tuli sen ikäiseksi, ettei ollut enää oppivelvollinen. 

Olen samaa mieltä älykkyyteen liittyen. Korkeakoulututkinnon suorittaminen on muutakin kuin ulkoa opettelemista, mitä joku tuossa aiemmin esitti. Opinnot on suunniteltu keskivertoa älykkäämmille, ja jo kandi/AMK-tasolla pitää olla kykyä soveltaa tutkimustietoa, ja maisteri/YAMK-tasolla pitää olla kykyä myös luoda uutta tutkimustietoa. 

Eikä koulutuksen puuttuminen sulje pois, etteikö silti voisi olla älykäs. Harvoin kovin älykäs ihminen kuitenkaan nykyään jää suorittavalle tasolle, vaan haluaa jatkaa opintojaan jotta pääsee käyttämään älykkyyttä myös työelämässä. Yleensä asiantuntijatason tehtäviin vaaditaan korkeakoulututkinto. Sellaisia työelämäpolkuja ei oikein ole, että voisi suoraan peruskoulusta tulla töihin ja töissä oppia lisää asiantuntijatasolle saakka. 

Mutta viisaus on eri asia kuin älykkyys. Aloituksessa puhuttiin viisaudesta. Kyllä ilman koulutustakin voi olla viisas. 

Pitävätkö ihmiset oikeasti Vauva-palstalle kirjoittelua merkkinä viisaudesta?

Vierailija kirjoitti:

Miksi moni kirjoittaa tässä ketjussa mustavalkoisesti vain korkeakoulutetuista ja elämänkoululaisista? Mihin unohtuvat ammattikoulun käyneet?

Ammattikoulun käymistä ei kai yleisesti pidetä viisauden merkkinä. Ammattikoulusta valmistuu suorittavaan työhön, duunariammatteihin. Mutta kyllä tekeminenkin on tärkeää. 

Vierailija kirjoitti:

Eräs päivi joka on korkeasti koulutettu lääkäri on hyvä esimerkki viisaasta ihmisestä.

Tämä Päivi varmasti viisas ja älykäs ihminen. Se, että kaksoisstandardiset sanavapauden rajoitukset toivat hänelle tuomion, ei poista hänen viisauttaan/älykkyyttään. Tällä Päivillä on kuitenkin tutkinto, johon harva tässä maassa yltää. Se ei tee ihmisestä vähemmän viisasta, jos hän on eri mieltä kuin ns. virallinen mielipide.