Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Pitävätkö ihmiset oikeasti koulutusta merkkinä viisaudesta
01.04.2026 |
Muistan nähneeni jonkun meemin ylpeästi kahden maisterin jenkkiläisestä jolla oli 600 000 opintolainaa ja molemmat oli jotain tutkintoja mistä ei saanut töitä edes 30 vuotta sitten.
Hän ihmetteli miten ihmiset voivat kutsua häntä hölmöksi
Kommentit (71)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun tapaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen, oletusarvoni on että henkilö on ainakin keskitasoa ja todennäköisesti hiukan sen yli älykkyysosamäärältään. Kun tapaan elämänkoululaisen, oletusarvona on keskitasoa ainakin jonkunverran matalampi älykkyys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai! Sukupuolen- tai rasismintutkijat on halutuimpia työmarkkinoilla.
Missäs tällaista voi opiskella? Kuinka suuri sisäänotto vuosittain?
Sukupuolentutkimusta voi opiskella useassa yliopistossa. Katsoin Helsingin yliopiston maisteriohjelmaan vuonna 2025 yhteishaussa hakeneet.
Hakijoita oli kaikkiaan 41, joista ensisijaisia hakijoita 26. Hyväksyttyjä hakijoita oli 26 ja paikan vastaanottaneita 22.
No kyllä lähtökohtaisesti Harvardin tai Yalen käynyt on todennäköisesti älykkäämpi kuin kouluja käymätön. Toki poikkeuksiakin joskus löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Kun tapaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen, oletusarvoni on että henkilö on ainakin keskitasoa ja todennäköisesti hiukan sen yli älykkyysosamäärältään. Kun tapaan elämänkoululaisen, oletusarvona on keskitasoa ainakin jonkunverran matalampi älykkyys.
Mistä voi tietää sen miten koulutettu joku on, ei kai sitä voi heti ensimmäiseksi kysyä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun tapaan esim parturin, en tee erikseen päätelmää älystä.
Kun tapaan täysin kouluttamattoman ihmisen, saatan miettiä syitä taustalla.
Kun tapaan korkeakoulutetun (yliopisto) oletan keslivertoälykkääksi vähintään, ja välillä saan pettyä (henkisiin kykyihin).
Kun tapaan amklaisen, en juuri mieti myöskään älyn tasoa.
Miksi moni kirjoittaa tässä ketjussa mustavalkoisesti vain korkeakoulutetuista ja elämänkoululaisista? Mihin unohtuvat ammattikoulun käyneet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta tärkeä erotus:
Korkeakoulutus synnynnäinen älykkyys
Korkeakoulutus yleinen viisaus tai hyvä käytös
Käytännössä:
korkeakoulutetut ovat keskimäärin valikoituneempi joukko, jossa keskimääräinen kognitiivinen taso on hieman korkeampi
mutta yksilötasolla erot ovat suuria: löytyy sekä erittäin älykkäitä ilman korkeakoulua että vähemmän älykkäitä korkeakoulutettuja
Lisäksi:
älykkyys ei ole yksi yksittäinen mittari
elämäntilanne, motivaatio, mahdollisuudet ja kiinnostuksen kohteet vaikuttavat siihen, kuka hakeutuu korkeakouluun
Yhteenveto:
Korkeakoulutus voi kertoa todennäköisyydestä tietynlaisille taidoille, mutta se ei ole luotettava mittari yksittäisen ihmisen älykkyydelle tai viisaudelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun tapaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen, oletusarvoni on että henkilö on ainakin keskitasoa ja todennäköisesti hiukan sen yli älykkyysosamäärältään. Kun tapaan elämänkoululaisen, oletusarvona on keskitasoa ainakin jonkunverran matalampi älykkyys.
Mistä voi tietää sen miten koulutettu joku on, ei kai sitä voi heti ensimmäiseksi kysyä?
No miksi pitäisi - ei kai pidä? Joissain tilanteissa se toki käy nopeasti ilmi, ihan kysymättä. Esim kun astelet lääkärin tai juristin toimistoon. Elämänkoululaisten kanssa se usein käy ilmi siinä kohtaa, kun he kysyvät työstäni ja alkavat sitten kertoilla kuinka kaikki akateemisen tutkinnon suorittanneet ovat täysin kädettömiä idiootteja ns. tosielämässä. Todellisuudessahan kaikki älykkyyden eri osa-alueet korreloivat toistensa kanssa, myös se mitä tunneälyksi tai sosiaaliseksi älykkyydeksi kutsutaan. Siis ryhmätasolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viisauteen kuuluu usein:
Harkinta: ei tehdä nopeita johtopäätöksiä pelkän fiiliksen pohjalta
Kokemuksen hyödyntäminen: opitaan omista ja muiden virheistä
Näkökulmien ymmärtäminen: pystyy asettumaan toisen asemaan
Itsereflektointi: tunnistaa omat rajat ja virheet
Tasapainoisuus: ei mennä ääripäihin helposti
Miksi koulutus ei takaa viisautta?
Koulutus mittaa usein tietoa ja suoriutumista tietyssä järjestelmässä
Viisaus kehittyy paljon kokemuksen, elämän tilanteiden ja ajattelutavan kautta
Ihminen voi olla erittäin osaava jollain alalla, mutta silti heikko arvioimaan ihmisiä, tilanteita tai omaa toimintaansa
Siksi näkee kaikenlaisia yhdistelmiä:
hyvin koulutettu mutta lyhytpinnainen tai mustavalkoinen ajattelija
vähemmän koulutettu mutta erittäin tilannetajuinen ja rauhallinen päätöksentekijä
tai mitä tahansa siltä väliltä
Yksi tapa tiivistää:
älykkyys auttaa ymmärtämään asioita
koulutus kertoo, mitä on opiskeltu
viisaus näkyy siinä, miten ihminen toimii arjessa ja päätöksissä
Alue: Aihe vapaa
Harvoin on tullut vähänkään viisaalta vaikuttavaa elämänkoululaista vastaan.