Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Pitävätkö ihmiset oikeasti koulutusta merkkinä viisaudesta
01.04.2026 |
Muistan nähneeni jonkun meemin ylpeästi kahden maisterin jenkkiläisestä jolla oli 600 000 opintolainaa ja molemmat oli jotain tutkintoja mistä ei saanut töitä edes 30 vuotta sitten.
Hän ihmetteli miten ihmiset voivat kutsua häntä hölmöksi
Kommentit (71)
En, varsinkaan viisaudesta..
Tullut nähtyä niin paljon typeriä amk/yliopistolaisia. Myös paljon ylimielisiä ja koulutuksestaan jankkaavia osaamattomia. Tärkeileviä. Onneksi ei kaikki. :)
T. Amislainen, jonka äo keskivertoa korkeampi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulutuksen yksi tärkeä tehtävä on seuloa ihmisiä kykyjen perusteella. Kyllä yliopistokoulutus korkeatasoisessa opinahjossa kertoo älykkyydestä. Viisaus on enemmän elämän aikana karttuva ominaisuus, mutta kyllä senkin kartuttaminen edellyttää keskimääräistä korkeampaa älykkyyttä.
Voisi siis sanoa, että korkea ja laadukas koulutus ennakoi viisautta. Ei siis mikä tahansa koulutus. Esim. amiksesta valmistuu suuri määrä luku- ja laskutaidottomia. AMK:n taso on laskenut merkittävästi.
Vierailija kirjoitti:
En, varsinkaan viisaudesta..
Tullut nähtyä niin paljon typeriä amk/yliopistolaisia. Myös paljon ylimielisiä ja koulutuksestaan jankkaavia osaamattomia. Tärkeileviä. Onneksi ei kaikki. :)
T. Amislainen, jonka äo keskivertoa korkeampi
Niin. Ylimieliset ja typerästi käyttäytyvät korkeakoulutetut eivät silti automaattisesti nosta matalammin koulutteutuneita suuremmalle viisaudenpallille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sä tarkotat näitä peruskouluja, lukioita ja korkeakouluja ni niillä ei ole mitään tekemistä minkään viisauden/älykkyyden kanssa. Ne opettaa ihmisen uskomaan siihen mitä sen ihmisen pitää uskoa siinä järjestelmässä mihin se opetus on luotu ja ammattiin esimerkiksi mihin se opetus on luotu. Ei se tee ihmisestä mitenkään älykkäämpää tai viisaampaa. Ne asiat tulee ihmisen sisältä ja omasta uteliaisuudesta. Eikö kukaan seuraa näitä "virallisia" äänitorvia tuolla mediassa yms? Ne on kaikki koulutettuja ihmisiä ja niistä kukaan ei puhu järkeä eikä osaa hahmottaa mitään kokonaisuuksia. Johan senkin pitäisi jo kertoa paljon
Usein korkeakoulutettu tajuaa oman tietotaitonsa rajat. Samaa ei valitettavasti voi sanoa kouluttamattomista, vaan ollaan niin itseoppineita ja pidetään tätä kompetenssina mm. rokotteisiin tai ruokavalioon. On vahvoja mielipiteitä ja nopeita johtopäätöksiä, jotka pohjautuvat oma agendaa tukevista tutkimuksista jos niistäkään.
Kummallinen oletus, että kaikki ei-korkeakoulutetut ovat kouluttamattomia. Koulutus se ammattikoulututkintokin on.
Se on tutkinto, joka pätevöittää konkreettiseen työhön. Se ei anna samanlaisia valmiuksia ja sivistystä kuten vaikkapa lukio, joka on hyödyllisin pohja korkeakoulututkinnolle.
Nykyisin kuka tahansa voi hankkia valmiuksia sivistystä ilman että sitä joku opettaa, mistä se kertoo että se pitää olla jonkun opettamaa sivistystä josta saa todistuksen?
Tietysti se on mahdollista. Se on sitten eri asia, tapahtuuko näin. Nykyään on vain niin valtavasti disinformaatiota liikenteessä, ja siihen on helppo haksahtaa.
Kyllä sitä virheellistä tietoa on opettu aivan kouluissakin, ei se tiedekään polje paikallaan ja moni aikaisempi "tieto" on jälkeenpäin osottautunut virheelliseksi. Saa nähdä tuleeko tekoäly mukaan opetukseen, silloin sitä vasta ongelmissa ollaan jos näin tapahtuu/on tapahtunut.
Niin. Ylimieliset ja typerästi käyttäytyvät korkeakoulutetut eivät silti automaattisesti nosta matalammin koulutteutuneita suuremmalle viisaudenpallille.
-Nyt en ymmärtänyt pointtia. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En, varsinkaan viisaudesta..
Tullut nähtyä niin paljon typeriä amk/yliopistolaisia. Myös paljon ylimielisiä ja koulutuksestaan jankkaavia osaamattomia. Tärkeileviä. Onneksi ei kaikki. :)
T. Amislainen, jonka äo keskivertoa korkeampi
Amis teki nyt alkeellisen päättelyvirheen: kokonaisuutta koskevan päätelmän yksittäistapausten pohjalta.
t: FT, DI, äo top 0.5%
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En, varsinkaan viisaudesta..
Tullut nähtyä niin paljon typeriä amk/yliopistolaisia. Myös paljon ylimielisiä ja koulutuksestaan jankkaavia osaamattomia. Tärkeileviä. Onneksi ei kaikki. :)
T. Amislainen, jonka äo keskivertoa korkeampi
Amis teki nyt alkeellisen päättelyvirheen: kokonaisuutta koskevan päätelmän yksittäistapausten pohjalta.
t: FT, DI, äo top 0.5%
Ei taida ymmärtää pointtia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Amikset ovat moukkia. Älykkyys ei paikkaa puuttuvaa laajaa sivistyspohjaa tai kulttuurista ja sosiaalista pääomaa, jonka tieteellinen koulutus ja verkostot mahdollistavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sä tarkotat näitä peruskouluja, lukioita ja korkeakouluja ni niillä ei ole mitään tekemistä minkään viisauden/älykkyyden kanssa. Ne opettaa ihmisen uskomaan siihen mitä sen ihmisen pitää uskoa siinä järjestelmässä mihin se opetus on luotu ja ammattiin esimerkiksi mihin se opetus on luotu. Ei se tee ihmisestä mitenkään älykkäämpää tai viisaampaa. Ne asiat tulee ihmisen sisältä ja omasta uteliaisuudesta. Eikö kukaan seuraa näitä "virallisia" äänitorvia tuolla mediassa yms? Ne on kaikki koulutettuja ihmisiä ja niistä kukaan ei puhu järkeä eikä osaa hahmottaa mitään kokonaisuuksia. Johan senkin pitäisi jo kertoa paljon
Usein korkeakoulutettu tajuaa oman tietotaitonsa rajat. Samaa ei valitettavasti voi sanoa kouluttamattomista, vaan ollaan niin itseoppineita ja pidetään tätä kompetenssina mm. rokotteisiin tai ruokavalioon. On vahvoja mielipiteitä ja nopeita johtopäätöksiä, jotka pohjautuvat oma agendaa tukevista tutkimuksista jos niistäkään.
Kummallinen oletus, että kaikki ei-korkeakoulutetut ovat kouluttamattomia. Koulutus se ammattikoulututkintokin on.
Se on tutkinto, joka pätevöittää konkreettiseen työhön. Se ei anna samanlaisia valmiuksia ja sivistystä kuten vaikkapa lukio, joka on hyödyllisin pohja korkeakoulututkinnolle.
Nykyisin kuka tahansa voi hankkia valmiuksia sivistystä ilman että sitä joku opettaa, mistä se kertoo että se pitää olla jonkun opettamaa sivistystä josta saa todistuksen?
Tietysti se on mahdollista. Se on sitten eri asia, tapahtuuko näin. Nykyään on vain niin valtavasti disinformaatiota liikenteessä, ja siihen on helppo haksahtaa.
Kyllä sitä virheellistä tietoa on opettu aivan kouluissakin, ei se tiedekään polje paikallaan ja moni aikaisempi "tieto" on jälkeenpäin osottautunut virheelliseksi. Saa nähdä tuleeko tekoäly mukaan opetukseen, silloin sitä vasta ongelmissa ollaan jos näin tapahtuu/on tapahtunut.
Älä luota koneeseen
https://tekniikanmaailma.fi/ala-luota-koneeseen/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tottakai! Sukupuolen- tai rasismintutkijat on halutuimpia työmarkkinoilla.
Miksi amiksille yliopistokoulutetut ovat aina sukupuolentutkijoita? Eivätkö amikset ole koskaan käyneet esim. koulussa, lääkärissä tai apteekissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Amikset ovat moukkia. Älykkyys ei paikkaa puuttuvaa laajaa sivistyspohjaa tai kulttuurista ja sosiaalista pääomaa, jonka tieteellinen koulutus ja verkostot mahdollistavat.
Usein näin on. Tiedän kyllä parikin poikkeusta, jotka ovat jatkuvasti turhautuneita työtovereihinsa. Sosiaalinen elämä on vaikeaa fiksuna amiksena.
Ei nyt välttämättä viisaudesta, mutta kyllä se kertoo, että pystyy saavuttamaan tavoitteita, stressinsietokyvystä ja tietynlaisesta resilienssistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin yliopistokoulutus opettaa ajattelun taitoa, tiedon sovellusta, kokonaisuuksien hahmottamista. Siinä mielessä ei aina niin väliksi onko opiskellut sukupuolentutkimusta vai jotain muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai! Sukupuolen- tai rasismintutkijat on halutuimpia työmarkkinoilla.
Miksi amiksille yliopistokoulutetut ovat aina sukupuolentutkijoita? Eivätkö amikset ole koskaan käyneet esim. koulussa, lääkärissä tai apteekissa?
Persut (usein matalasti kouluttautuneet) halusivat edellisellä hallituskaudellaan leikata yliopistoista. Ajattelivat varmaan, että höhhöö nytpä sai Kalliossa asuvat naistutkijat siipeensä, mutta lopputuloksena mm. lääkiksen ryhmäkoko ja opetuksen laatu heikkeni. Kiitos tästäkin.
Ensimmäinen kommentoija ei välttämättä edes väittänyt mitään universaalia (“kaikki korkeakoulutetut ovat…”), vaan ilmaisi kokemuksen ja mielipiteen.
Eli kyse on osittain siitä, että:
toinen puhuu kokemuksellisella tasolla
toinen vastaa loogisen argumentin tasolla
nämä eivät ihan kohtaa.
Mutta ongelma on siinä, että se saattoi tulkita alkuperäisen viestin väärin.
Alkuperäinen kommentti ei välttämättä yrittänyt tehdä tarkkaa tieteellistä yleistystä tyyliin “kaikki korkeakoulutetut ovat tällaisia”, vaan enemmänkin:
jakaa havaintoja ja mielipidettä
kyseenalaistaa ajatus, että koulutus = viisaus
Siksi vastauksessa tapahtui vähän niin, että:
vastattiin argumenttiin, jota ei ehkä oikeasti esitetty sellaisenaan
ja samalla keskustelun sävy muuttui “debattiin”, vaikka toinen puhui kokemuksista
Lopun “FT, DI, äo top 0.5%” -heitto
Se on enemmänkin retorinen/ironinen tapa korostaa omaa statusta kuin varsinainen argumentti. Se ei itsessään vahvista väitteen paikkansapitävyyttä.
Ei koulutus takaa että on viisas mutta ei se myöskään sulje sitä pois.
Yhteenveto:
Logiikan kannalta huomio yleistysvirheestä on oikea
Tilannekohtaisesti vastaus oli vähän ohi maalin, koska se ei suoraan kohdannut alkuperäisen viestin varsinaista pointtia
Keskustelu meni enemmän “argumentin korjaamiseksi” kuin aidoksi vuoropuheluksi
Jos kiinnostaa, voin muotoilla miten siihen olisi voinut vastata rakentavammin
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäinen kommentoija ei välttämättä edes väittänyt mitään universaalia (“kaikki korkeakoulutetut ovat…”), vaan ilmaisi kokemuksen ja mielipiteen.
Eli kyse on osittain siitä, että:
toinen puhuu kokemuksellisella tasolla
toinen vastaa loogisen argumentin tasolla
nämä eivät ihan kohtaa.
Mutta ongelma on siinä, että se saattoi tulkita alkuperäisen viestin väärin.
Alkuperäinen kommentti ei välttämättä yrittänyt tehdä tarkkaa tieteellistä yleistystä tyyliin “kaikki korkeakoulutetut ovat tällaisia”, vaan enemmänkin:
jakaa havaintoja ja mielipidettä
kyseenalaistaa ajatus, että koulutus = viisaus
Siksi vastauksessa tapahtui vähän niin, että:
vastattiin argumenttiin, jota ei ehkä oikeasti esitetty sellaisenaan
ja samalla keskustelun sävy muuttui “debattiin”, vaikka toinen puhui kokemuksista
Lopun “FT, DI, äo top 0.5%” -heitto
Se on enemmänkin retorinen/ironinen tapa korostaa omaa statusta kuin varsinainen argumentti. Se ei itsessään vahvista väitteen paikkansapitävyyttä.
Näin nämä asiat koetaan.
Alue: Aihe vapaa
Tietysti se on mahdollista. Se on sitten eri asia, tapahtuuko näin. Nykyään on vain niin valtavasti disinformaatiota liikenteessä, ja siihen on helppo haksahtaa.