Keskustelijoiden moraalikäsitykset
Olisin kiinnostunut palstalaisten moraalikäsityksistä. Onko esim. kristillisen moraalin perutana olevassa 10 käskyssä jotai, mitä pidät hyvänä ja kannatettavana ja jotain, mitä et kannata? Perustele!
Älä pidä muita jumalia.
Älä tee itsellesi epäjumalan kuvaa.
Älä käytä Jumalan nimeä väärin.
Pyhitä lepopäivä.
Kunnioita isääsi ja äitiäsi.
Älä tapa.
Älä tee aviorikosta.
Älä varasta.
Älä todista valheellisesti.
Älä himoitse toisen omaa.
Kommentit (98)
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap. liität uskonnon moraaliin? Uskonnosta ei tarvitse puhua kun puhutaan moraalista.
Jos luet aloituksen tarkemmin, niin huomast etten liittänyt. En ainakaan niin tarkoittanut. 10 käskyä oli siinä vain keskustelun herättäjänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap. liität uskonnon moraaliin? Uskonnosta ei tarvitse puhua kun puhutaan moraalista.
Jos luet aloituksen tarkemmin, niin huomast etten liittänyt. En ainakaan niin tarkoittanut. 10 käskyä oli siinä vain keskustelun herättäjänä.
Joillekin uskonto (varsinkin kristinusko) on sellaista myrkkyä, että savu alkaa nousta korvista jos sanallakaan viitataan sellaiseen. Älyllinen argumentointi unohtuu saman tien kun pitää päästä ilkeilemään harmaapartaisesta huru-ukosta.
Kaikkea hyvää teille, nyt lenkille aurinkoon!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap. liität uskonnon moraaliin? Uskonnosta ei tarvitse puhua kun puhutaan moraalista.
Jos luet aloituksen tarkemmin, niin huomast etten liittänyt. En ainakaan niin tarkoittanut. 10 käskyä oli siinä vain keskustelun herättäjänä.
Joillekin uskonto (varsinkin kristinusko) on sellaista myrkkyä, että savu alkaa nousta korvista jos sanallakaan viitataan sellaiseen. Älyllinen argumentointi unohtuu saman tien kun pitää päästä ilkeilemään harmaapartaisesta huru-ukosta.
Kaikkea hyvää teille, nyt lenkille aurinkoon!
Jep, jotain sääntöä ei ole syytä noudattaa tai jättää noudattamatta pelkästään siksi, että sääntö on mainittu raamatussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap. liität uskonnon moraaliin? Uskonnosta ei tarvitse puhua kun puhutaan moraalista.
Jos luet aloituksen tarkemmin, niin huomast etten liittänyt. En ainakaan niin tarkoittanut. 10 käskyä oli siinä vain keskustelun herättäjänä.
Joillekin uskonto (varsinkin kristinusko) on sellaista myrkkyä, että savu alkaa nousta korvista jos sanallakaan viitataan sellaiseen. Älyllinen argumentointi unohtuu saman tien kun pitää päästä ilkeilemään harmaapartaisesta huru-ukosta.
Kaikkea hyvää teille, nyt lenkille aurinkoon!
Jep, jotain sääntöä ei ole syytä noudattaa tai jättää noudattamatta pelkästään siksi, että sääntö on mainittu raamatussa.
Onko 10 käskystä joku, mitä et HALUA noudattaa, koska koet, että sen noudattaminen tekisi sinun tai jonkun toisen elämän huonommaksi?
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap. liität uskonnon moraaliin? Uskonnosta ei tarvitse puhua kun puhutaan moraalista.
Mistä moraali tulee? Onko se omien ajatuksiemme ja päätelmiemme tulos? Jos moraalimme on oma päätöksemme tai laajemmin yhteiskunnallinen l. yhteinen päätöksemme niin se ei ikinä ole yleispätevä. Eri ihmisillä ja yhteiskunnilla voi näin ollen olla hyvin erilaiset moraalikäsitykset eikä kukaan voi sanoa, että toinen olisi toista parempi. Jo erilainen ihmiskäsitys ja erilaiset käsitykset ihmisryhmien tehtävistä ja ihmisarvosta vaikuttaa siihen, miten eri ihmisiä on moraalista kohdella.
Esimerkkinä aloituksessa olleet 10 käskyä ovat niin vaikeat toteuttaa, ettei ole ihme, että ihmiset pitävät normaalina ja ei paheksuttavana, jos valehtelee ja varastaa vähän ja pyörittelee päässään ties mitä fantasioita toisten puolisoista ym. Rimamme on aika alhaalla!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap. liität uskonnon moraaliin? Uskonnosta ei tarvitse puhua kun puhutaan moraalista.
Mistä moraali tulee? Onko se omien ajatuksiemme ja päätelmiemme tulos? Jos moraalimme on oma päätöksemme tai laajemmin yhteiskunnallinen l. yhteinen päätöksemme niin se ei ikinä ole yleispätevä. Eri ihmisillä ja yhteiskunnilla voi näin ollen olla hyvin erilaiset moraalikäsitykset eikä kukaan voi sanoa, että toinen olisi toista parempi. Jo erilainen ihmiskäsitys ja erilaiset käsitykset ihmisryhmien tehtävistä ja ihmisarvosta vaikuttaa siihen, miten eri ihmisiä on moraalista kohdella.
Tutkimusten mukaan moraali syntyy useammista tekijöistä.
Kaiken perustana on meidän biologiamme, jonka myötä meillä on luontaisesti empatiakyky, vastavuoroisuuden tavoite (eli minä autan sinua, niin auta sinä joskus minua) ja pyrkimys yhteisöllisyyteen. Nämä ovat perin loogisia synnynnäisiä ominaisuuksia laumaeläimille, joihin me ihmiset kuulumme. Tämän perustan jälkeen moraaliamme alkavat muokkaamaan ympäristötekijät, kuten kasvatus ja varhaiset kokemukset, kulttuuri ja yhteiskunta sekä tietenkin järkiperäinen pohdinta ja toisaalta tunteet.
Yksikään noista ei ole absoluuttinen tai universaali, ja neljä ensimmäistä nyt ovat aivan täyttä roskaa.
Älä pidä muita jumalia. - olen spirituaalinen, en usko järjestäytyneeseen uskontoon
Älä tee itsellesi epäjumalan kuvaa. - olen spirituaalinen, en usko järjestäytyneeseen uskontoon
Älä käytä Jumalan nimeä väärin. - olen spirituaalinen, en usko järjestäytyneeseen uskontoon
Pyhitä lepopäivä. - ihminen tarvitsee lepoa ihan oman fyysisen ja henkisen hyvinvointinsa takia. Ei ole moraalikysymys
Kunnioita isääsi ja äitiäsi. - Jos he kohtelevat sinua hyvin. Ketään sellaista joka kohtelee sinua huonosti ei tarvitse kunnioittaa
Älä tapa. - hyvä sääntö. En syö lihaa ja päästän hämähäkit takaisin ulos.
Älä tee aviorikosta. - hyvä sääntö.
Älä varasta. - hyvä sääntö. Jos joku varastaa ruokaa ja lääkkeitä lapselleen jos ei muualta saa en tuomitse
Älä todista valheellisesti. - rehellisyys on hyvä periaate
Älä himoitse toisen omaa. - inspiroidu siitä mitä muilla on ja tavoittele samaa, mutta älä kadehdi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap. liität uskonnon moraaliin? Uskonnosta ei tarvitse puhua kun puhutaan moraalista.
Mistä moraali tulee? Onko se omien ajatuksiemme ja päätelmiemme tulos? Jos moraalimme on oma päätöksemme tai laajemmin yhteiskunnallinen l. yhteinen päätöksemme niin se ei ikinä ole yleispätevä. Eri ihmisillä ja yhteiskunnilla voi näin ollen olla hyvin erilaiset moraalikäsitykset eikä kukaan voi sanoa, että toinen olisi toista parempi. Jo erilainen ihmiskäsitys ja erilaiset käsitykset ihmisryhmien tehtävistä ja ihmisarvosta vaikuttaa siihen, miten eri ihmisiä on moraalista kohdella.
Tutkimusten mukaan moraali syntyy useammista tekijöistä.
Kaiken perustana on meidän biologiamme, jonka myötä meillä on luontaisesti empatiakyky, vastavuoroisuuden tavoite (eli minä autan sinua, niin auta sinä joskus minua) ja pyrkimys yhteisöllisyyteen. Nämä ovat perin loogisia synnynnäisiä ominaisuuksia laumaeläimille, joihin me ihmiset kuulumme. Tämän perustan jälkeen moraaliamme alkavat muokkaamaan ympäristötekijät, kuten kasvatus ja varhaiset kokemukset, kulttuuri ja yhteiskunta sekä tietenkin järkiperäinen pohdinta ja toisaalta tunteet.
Synnynnäinen empatia ja vastavuoroisuus eivät kovin vahvasti piirry esiin, kun maailmaa katsoo. Suuri osa ihmisistä on toki ystävällisiä ja auttavaisiakin mutta eivät kaikki. Jos moraali on lähtökohtaisesti osa biologiaamme niin silloihan emme voi sanoa, että jonkun moraalittomat teot ovat huono tai paha asia - ne ovat synnynnäinen ominaisuus.
Kiinnostava aihe. Tuntuu että nykyään yleinen moraalikäsitys on suurin piirtein 'voi tehdä mitä haluaa, kunhan ei satuta muita '.
Se toimii niin kauan kuin ei ole kenestäkään toisesta ihmisestä vastuussa, mutta heti kun on toisesta vastuussa, joutuu tekemään päätöksiä jotka enemmän tai vähemmän satuttaa sitä toista
🔴 Kohdat, joissa Jumala näyttää rikkovan käskyjään
1. Älä tapa
Nooan vedenpaisumus
Egyptin esikoisten surma
Jumala tappaa lähes koko ihmiskunnan vedenpaisumuksessa
Tappaa Egyptin kaikki esikoiset
Käskee kansoja hävitettäviksi sodissa (esim. Joosuan kirja)
👉 Kriittinen johtopäätös:
Laajamittainen tappaminen on ristiriidassa älä tapa -käskyn kanssa
2. Älä valehtele
Ensimmäinen kuninkaiden kirja 22
Jumala lähettää valheen hengen eksyttämään kuninkaan
Jumalan kerrotaan aktiivisesti johtavan harhaan
👉 Kriittinen johtopäätös:
Jumala käyttää valhetta ristiriita käskyn kanssa
3. Älä varasta
Toinen Mooseksen kirja
Israelilaiset ottavat mukaansa egyptiläisten kultaa ja omaisuutta lähtiessään
Tämä tapahtuu Jumalan ohjeesta
👉 Kriittinen johtopäätös:
Toisen omaisuuden ottaminen = varkaus
4. Älä tee pahaa / älä johdata syntiin
Toinen Mooseksen kirja
Jumala kovettaa faraon sydämen, jotta tämä ei vapauta kansaa
Tämä johtaa lisää kärsimykseen ja kuolemaan
👉 Kriittinen johtopäätös:
Jumala vaikuttaa ihmiseen niin, että tämä toimii väärin
5. Älä rankaise syytöntä
Jobin kirja
Job kuvataan syyttömäksi
Jumala sallii hänen kärsiä äärimmäisesti (perhe kuolee, terveys menee)
👉 Kriittinen johtopäätös:
Viattoman rankaiseminen rikkoo oikeudenmukaisuutta
6. Älä himoitse / älä ole kateellinen
Jumala kuvaa itseään mustasukkaiseksi Jumalaksi
👉 Kriittinen johtopäätös:
Kielletty tunne ihmisille, mutta sallittu Jumalalle
7. Älä tapa viatonta
Sodoman ja Gomorran tuho
Kokonaiset kaupungit tuhotaan
Mukana myös lapsia ja mahdollisesti viattomia
👉 Kriittinen johtopäätös:
Kollektiivinen rangaistus rikkoo yksilöllistä oikeudenmukaisuutta
8. Älä käske pahaa
Jumala käskee joissain kohdissa:
tappamaan kokonaisia kansoja
ottamaan naisia sotasaaliiksi
👉 Kriittinen johtopäätös:
Käsky tehdä moraalisesti kyseenalaisia tekoja
🧠 Kriittinen yhteenveto
Kriittisestä näkökulmasta:
Jumala näyttää:
tappavan
valehtelevan
sallivan tai käskyttävän vääryyttä
rankaisevan viattomia
👉 Tämä johtaa päätelmään, että:
Raamatun moraali ei ole johdonmukainen,
tai
Jumalan kuva on ihmisten kirjoittama ja ristiriitainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap. liität uskonnon moraaliin? Uskonnosta ei tarvitse puhua kun puhutaan moraalista.
Mistä moraali tulee? Onko se omien ajatuksiemme ja päätelmiemme tulos? Jos moraalimme on oma päätöksemme tai laajemmin yhteiskunnallinen l. yhteinen päätöksemme niin se ei ikinä ole yleispätevä. Eri ihmisillä ja yhteiskunnilla voi näin ollen olla hyvin erilaiset moraalikäsitykset eikä kukaan voi sanoa, että toinen olisi toista parempi. Jo erilainen ihmiskäsitys ja erilaiset käsitykset ihmisryhmien tehtävistä ja ihmisarvosta vaikuttaa siihen, miten eri ihmisiä on moraalista kohdella.
Tutkimusten mukaan moraali syntyy useammista tekijöistä.
Kaiken perustana on meidän biologiamme, jonka myötä meillä on luontaisesti empatiakyky, vastavuoroisuuden tavoite (eli minä autan sinua, niin auta sinä joskus minua) ja pyrkimys yhteisöllisyyteen. Nämä ovat perin loogisia synnynnäisiä ominaisuuksia laumaeläimille, joihin me ihmiset kuulumme. Tämän perustan jälkeen moraaliamme alkavat muokkaamaan ympäristötekijät, kuten kasvatus ja varhaiset kokemukset, kulttuuri ja yhteiskunta sekä tietenkin järkiperäinen pohdinta ja toisaalta tunteet.
Synnynnäinen empatia ja vastavuoroisuus eivät kovin vahvasti piirry esiin, kun maailmaa katsoo. Suuri osa ihmisistä on toki ystävällisiä ja auttavaisiakin mutta eivät kaikki. Jos moraali on lähtökohtaisesti osa biologiaamme niin silloihan emme voi sanoa, että jonkun moraalittomat teot ovat huono tai paha asia - ne ovat synnynnäinen ominaisuus.
Niin, tosiaan, kuten tuossa kirjoitinkin siihen vaikuttavat monet eri asiat. Eli ei vain synnynnäiset biologian määrittävät asiat. Eli yksinkertaistaen, vaikka synnymme empatian ja yhteisöllisyyden kanssa, jos esim. elämme perheessä jossa on kylmä ja sisäänpäinkääntynyt suhtautuminen muihin, se myös vaikuttaa meihin. Tai vaikka kasvaisimme lämpimässä ja rakastavassa ympäristössä, mutta myöhemmin kohtaamme epäoikeudenmukaisuutta, joka synnyttää meissä katkeruutta, myös sillä on vaikutusta. Kuten myös muilla listaamillani asioilla.
Synnymme ns. tyhjinä tauluina, joita ympäristö alkaa heti muokkaamaan. Tästä johtuen on hieman hassua ajatella tuollaisella tavalla, että olemme vain synnynnäisten ominaisuuksiemme summa.
Vierailija kirjoitti:
🔴 Kohdat, joissa Jumala näyttää rikkovan käskyjään
1. Älä tapa
Nooan vedenpaisumus
Egyptin esikoisten surmaJumala tappaa lähes koko ihmiskunnan vedenpaisumuksessa
Tappaa Egyptin kaikki esikoiset
Käskee kansoja hävitettäviksi sodissa (esim. Joosuan kirja)
👉 Kriittinen johtopäätös:
Laajamittainen tappaminen on ristiriidassa älä tapa -käskyn kanssa2. Älä valehtele
Ensimmäinen kuninkaiden kirja 22
Jumala lähettää valheen hengen eksyttämään kuninkaan
Jumalan kerrotaan aktiivisesti johtavan harhaan
👉 Kriittinen johtopäätös:
Jumala käyttää valhetta ristiriita käskyn kanssa3. Älä varasta
Toinen Mooseksen kirja
Israelilaiset ottavat mukaansa egyptiläisten kultaa ja omaisuutta lähtiessään
Tämä tapahtuu Jumalan ohjeesta
👉 Kriittinen johtopäätös:
Toisen omaisuuden ottaminen = varkaus4. Älä tee pahaa / älä johdata syntiin
Toinen Mooseksen kirja
Jumala kovettaa faraon sydämen, jotta tämä ei vapauta kansaa
Tämä johtaa lisää kärsimykseen ja kuolemaan
👉 Kriittinen johtopäätös:
Jumala vaikuttaa ihmiseen niin, että tämä toimii väärin5. Älä rankaise syytöntä
Jobin kirja
Job kuvataan syyttömäksi
Jumala sallii hänen kärsiä äärimmäisesti (perhe kuolee, terveys menee)
👉 Kriittinen johtopäätös:
Viattoman rankaiseminen rikkoo oikeudenmukaisuutta6. Älä himoitse / älä ole kateellinen
Jumala kuvaa itseään mustasukkaiseksi Jumalaksi
👉 Kriittinen johtopäätös:
Kielletty tunne ihmisille, mutta sallittu Jumalalle7. Älä tapa viatonta
Sodoman ja Gomorran tuho
Kokonaiset kaupungit tuhotaan
Mukana myös lapsia ja mahdollisesti viattomia
👉 Kriittinen johtopäätös:
Kollektiivinen rangaistus rikkoo yksilöllistä oikeudenmukaisuutta8. Älä käske pahaa
Jumala käskee joissain kohdissa:
tappamaan kokonaisia kansoja
ottamaan naisia sotasaaliiksi
👉 Kriittinen johtopäätös:
Käsky tehdä moraalisesti kyseenalaisia tekoja🧠 Kriittinen yhteenveto
Kriittisestä näkökulmasta:
Jumala näyttää:
tappavan
valehtelevan
sallivan tai käskyttävän vääryyttä
rankaisevan viattomia
👉 Tämä johtaa päätelmään, että:
Raamatun moraali ei ole johdonmukainen,
tai
Jumalan kuva on ihmisten kirjoittama ja ristiriitainen.
Aloittaisitko tälle aiheelle oman ketjun? Viesti ei liity ap:n aloitukseen ja on ikävää, jos moraalipohdinnan sijaan ketjusta tulee eipäs-juupas jankkausta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap. liität uskonnon moraaliin? Uskonnosta ei tarvitse puhua kun puhutaan moraalista.
Mistä moraali tulee? Onko se omien ajatuksiemme ja päätelmiemme tulos? Jos moraalimme on oma päätöksemme tai laajemmin yhteiskunnallinen l. yhteinen päätöksemme niin se ei ikinä ole yleispätevä. Eri ihmisillä ja yhteiskunnilla voi näin ollen olla hyvin erilaiset moraalikäsitykset eikä kukaan voi sanoa, että toinen olisi toista parempi. Jo erilainen ihmiskäsitys ja erilaiset käsitykset ihmisryhmien tehtävistä ja ihmisarvosta vaikuttaa siihen, miten eri ihmisiä on moraalista kohdella.
Tutkimusten mukaan moraali syntyy useammista tekijöistä.
Kaiken perustana on meidän biologiamme, jonka myötä meillä on luontaisesti empatiakyky, vastavuoroisuuden tavoite (eli minä autan sinua, niin auta sinä joskus minua) ja pyrkimys yhteisöllisyyteen. Nämä ovat perin loogisia synnynnäisiä ominaisuuksia laumaeläimille, joihin me ihmiset kuulumme. Tämän perustan jälkeen moraaliamme alkavat muokkaamaan ympäristötekijät, kuten kasvatus ja varhaiset kokemukset, kulttuuri ja yhteiskunta sekä tietenkin järkiperäinen pohdinta ja toisaalta tunteet.
Synnynnäinen empatia ja vastavuoroisuus eivät kovin vahvasti piirry esiin, kun maailmaa katsoo. Suuri osa ihmisistä on toki ystävällisiä ja auttavaisiakin mutta eivät kaikki. Jos moraali on lähtökohtaisesti osa biologiaamme niin silloihan emme voi sanoa, että jonkun moraalittomat teot ovat huono tai paha asia - ne ovat synnynnäinen ominaisuus.
Niin, tosiaan, kuten tuossa kirjoitinkin siihen vaikuttavat monet eri asiat. Eli ei vain synnynnäiset biologian määrittävät asiat. Eli yksinkertaistaen, vaikka synnymme empatian ja yhteisöllisyyden kanssa, jos esim. elämme perheessä jossa on kylmä ja sisäänpäinkääntynyt suhtautuminen muihin, se myös vaikuttaa meihin. Tai vaikka kasvaisimme lämpimässä ja rakastavassa ympäristössä, mutta myöhemmin kohtaamme epäoikeudenmukaisuutta, joka synnyttää meissä katkeruutta, myös sillä on vaikutusta. Kuten myös muilla listaamillani asioilla.
Synnymme ns. tyhjinä tauluina, joita ympäristö alkaa heti muokkaamaan. Tästä johtuen on hieman hassua ajatella tuollaisella tavalla, että olemme vain synnynnäisten ominaisuuksiemme summa.
Mutta edelleen, olimmepa minkä tahansa summa, jos ei ole objektiivista moraalia, emme voi sanoa tekoja hyväksi tai huonoksi. Jos moraali on viimekädessä yksilön valinta, on moraaleja yhtä monta kuin yksilöitäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
🔴 Kohdat, joissa Jumala näyttää rikkovan käskyjään
1. Älä tapa
Nooan vedenpaisumus
Egyptin esikoisten surmaJumala tappaa lähes koko ihmiskunnan vedenpaisumuksessa
Tappaa Egyptin kaikki esikoiset
Käskee kansoja hävitettäviksi sodissa (esim. Joosuan kirja)
👉 Kriittinen johtopäätös:
Laajamittainen tappaminen on ristiriidassa älä tapa -käskyn kanssa2. Älä valehtele
Ensimmäinen kuninkaiden kirja 22
Jumala lähettää valheen hengen eksyttämään kuninkaan
Jumalan kerrotaan aktiivisesti johtavan harhaan
👉 Kriittinen johtopäätös:
Jumala käyttää valhetta ristiriita käskyn kanssa3. Älä varasta
Toinen Mooseksen kirja
Israelilaiset ottavat mukaansa egyptiläisten kultaa ja omaisuutta lähtiessään
Tämä tapahtuu Jumalan ohjeesta
👉 Kriittinen johtopäätös:
Toisen omaisuuden ottaminen = varkaus4. Älä tee pahaa / älä johdata syntiin
Toinen Mooseksen kirja
Jumala kovettaa faraon sydämen, jotta tämä ei vapauta kansaa
Tämä johtaa lisää kärsimykseen ja kuolemaan
👉 Kriittinen johtopäätös:
Jumala vaikuttaa ihmiseen niin, että tämä toimii väärin5. Älä rankaise syytöntä
Jobin kirja
Job kuvataan syyttömäksi
Jumala sallii hänen kärsiä äärimmäisesti (perhe kuolee, terveys menee)
👉 Kriittinen johtopäätös:
Viattoman rankaiseminen rikkoo oikeudenmukaisuutta6. Älä himoitse / älä ole kateellinen
Jumala kuvaa itseään mustasukkaiseksi Jumalaksi
👉 Kriittinen johtopäätös:
Kielletty tunne ihmisille, mutta sallittu Jumalalle7. Älä tapa viatonta
Sodoman ja Gomorran tuho
Kokonaiset kaupungit tuhotaan
Mukana myös lapsia ja mahdollisesti viattomia
👉 Kriittinen johtopäätös:
Kollektiivinen rangaistus rikkoo yksilöllistä oikeudenmukaisuutta8. Älä käske pahaa
Jumala käskee joissain kohdissa:
tappamaan kokonaisia kansoja
ottamaan naisia sotasaaliiksi
👉 Kriittinen johtopäätös:
Käsky tehdä moraalisesti kyseenalaisia tekoja🧠 Kriittinen yhteenveto
Kriittisestä näkökulmasta:
Jumala näyttää:
tappavan
valehtelevan
sallivan tai käskyttävän vääryyttä
rankaisevan viattomia
👉 Tämä johtaa päätelmään, että:
Raamatun moraali ei ole johdonmukainen,
tai
Jumalan kuva on ihmisten kirjoittama ja ristiriitainen.Aloittaisitko tälle aiheelle oman ketjun? Viesti ei liity ap:n aloitukseen ja on ikävää, jos moraalipohdinnan sijaan ketjusta tulee eipäs-juupas jankkausta.
Liittyy täysin aiheeseen. Jos tuodaan esille, että moraali perustuu vaikkapa Raamattuun niin silloin on ihan paikallaan kyseenalaistaa, että onko ne Raamatun opetukset oikeastaan niin moraalisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap. liität uskonnon moraaliin? Uskonnosta ei tarvitse puhua kun puhutaan moraalista.
Mistä moraali tulee? Onko se omien ajatuksiemme ja päätelmiemme tulos? Jos moraalimme on oma päätöksemme tai laajemmin yhteiskunnallinen l. yhteinen päätöksemme niin se ei ikinä ole yleispätevä. Eri ihmisillä ja yhteiskunnilla voi näin ollen olla hyvin erilaiset moraalikäsitykset eikä kukaan voi sanoa, että toinen olisi toista parempi. Jo erilainen ihmiskäsitys ja erilaiset käsitykset ihmisryhmien tehtävistä ja ihmisarvosta vaikuttaa siihen, miten eri ihmisiä on moraalista kohdella.
Tutkimusten mukaan moraali syntyy useammista tekijöistä.
Kaiken perustana on meidän biologiamme, jonka myötä meillä on luontaisesti empatiakyky, vastavuoroisuuden tavoite (eli minä autan sinua, niin auta sinä joskus minua) ja pyrkimys yhteisöllisyyteen. Nämä ovat perin loogisia synnynnäisiä ominaisuuksia laumaeläimille, joihin me ihmiset kuulumme. Tämän perustan jälkeen moraaliamme alkavat muokkaamaan ympäristötekijät, kuten kasvatus ja varhaiset kokemukset, kulttuuri ja yhteiskunta sekä tietenkin järkiperäinen pohdinta ja toisaalta tunteet.
Synnynnäinen empatia ja vastavuoroisuus eivät kovin vahvasti piirry esiin, kun maailmaa katsoo. Suuri osa ihmisistä on toki ystävällisiä ja auttavaisiakin mutta eivät kaikki. Jos moraali on lähtökohtaisesti osa biologiaamme niin silloihan emme voi sanoa, että jonkun moraalittomat teot ovat huono tai paha asia - ne ovat synnynnäinen ominaisuus.
Niin, tosiaan, kuten tuossa kirjoitinkin siihen vaikuttavat monet eri asiat. Eli ei vain synnynnäiset biologian määrittävät asiat. Eli yksinkertaistaen, vaikka synnymme empatian ja yhteisöllisyyden kanssa, jos esim. elämme perheessä jossa on kylmä ja sisäänpäinkääntynyt suhtautuminen muihin, se myös vaikuttaa meihin. Tai vaikka kasvaisimme lämpimässä ja rakastavassa ympäristössä, mutta myöhemmin kohtaamme epäoikeudenmukaisuutta, joka synnyttää meissä katkeruutta, myös sillä on vaikutusta. Kuten myös muilla listaamillani asioilla.
Synnymme ns. tyhjinä tauluina, joita ympäristö alkaa heti muokkaamaan. Tästä johtuen on hieman hassua ajatella tuollaisella tavalla, että olemme vain synnynnäisten ominaisuuksiemme summa.
Mutta edelleen, olimmepa minkä tahansa summa, jos ei ole objektiivista moraalia, emme voi sanoa tekoja hyväksi tai huonoksi. Jos moraali on viimekädessä yksilön valinta, on moraaleja yhtä monta kuin yksilöitäkin.
Eihän kukaan ole väittänytkään, että olisi olemassa objektiivinen moraali. Se ei kuitenkaan poissulje sitä, että meillä ihmiskuntana on valtavasti yhtenäisiä moraalikäsityksiä.
Eli vielä yksinkertaistetummin; meidän sisäsyntyinen moraalikäsityksemme ohjaa siihen, että emme tapa toisiamme. Se olisi kaikin tavoin vastaan meidän perusbiologiaamme, lajin selviytymistä. Tämän jälkeen siihen alkavat vaikuttamaan ympäristötekijät. Onko oikein tappaa itsepuolustukseksi? Onko oikein tappaa kostoksi? Onko oikein tappaa yksilö, jos oikeuslaitos niin päättä jne. Laajemmin, onko oikein lähettää ihmisiä tappamaan ja tapettavaksi, jos pystymme sen perustelemaan valtiollisella turvallisuudella jne.
Sota on hyvä esimerkki siitä, kuinka yhteiskunta vaikuttaa meidän sisäsyntyiseen moraalikäsitykseemme. Emme kategorisesti ole lajina sitä mieltä, että saman lajin edustajia saa tappaa, vaikka nämä lajin edustajat eivät olekaan meidän omaa kansaamme. Tästä johtuen sota täytyy ns. myydä tavalliselle kansalle jollain syyllä kuin mitä se todellisuudessa yleensä on, eli hyvin marginaalisen porukan taloudellisten motiivien ajama teko. Sodan nimissä tappaminen sitten oikeutetaan mitä erinäisimmillä ajatuksilla, kuten uskonnollisin arvoin, turvallisuusuhkaan vedoten tai vaikka perustellen sillä, että menemme oikeasti itse asiassa auttamaan tätä kansaa sotimisen muodossa. Tämän takia maailma on täynnä sodan rikkomia sotilaita. He ovat lähteneet sotimaan yhteiskunnallisen ja ympäristötekijöiden ohaaaman moraalikäsityksen voimalla ja lopulta musertuvat siihen ristiriitaan, että tappaminen oli kuitenkin heidän yksilöllistä moraalikäsitystä vastaan.
Kultainen sääntö sisältää 10 käskyä ja päin vastoin.