Lue keskustelun säännöt.
Iäkäs nainen kotiututettiin Tyksistä Kela-taksilla rinnat paljaina, pelkkä vaippa housuina
20.03.2026 |
"Hän kökötti pyörätuolissa invataksin takaosassa pelkkään housuvaippaan ja avonaiseen paitaan puettuna rinnat paljaana. Edes peittoa ei ollut. Näky oli aivan kauhea, eläimiäkin kohdellaan paremmin, tytär kertoo ääni särkyen."
Kommentit (1710)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa on minusta oletuksia, jotka eivät kaikkien ihmisten osalta onnistu millään.
Oma tilanne: Olen ihan omatoiminen nainen, ikä oli tuolloin 63 vuotta. Sairasauto tuli kotiin aamuyöstä, minulla epäiltiin olevan sydänkohtaus tai aortan repeämä. Kun minua alettiin kiikuttamaan ambulanssiin, sanoin tarvitsevani paluumatkaa varten vaatteet ja kengät, koska olin yöasussa. Sairaala oli 114 km päässä kotoa.
Ensihoitajat sanoivat: Ei rouva, ei tässä aleta vaatteita keräilemään, nyt mennään.
Niin mentiin.
Minulla ei ollut infarktia eikä aortan repeämää. Minut kotiutettiin illalla. Yllättäen sanottiin, että voit lähteä kotiin ja saat lähetteen perässä kardiologille. Palasin sairaalasta yöasussa taksilla paljain jaloin.
Tässä keskustelussa puhutaan paljon siitä, miten "potilaan lähettäjän, esim. kotihoidon" pitää pakata vaatteet ja kengät potilaan mukaan. Perheenjäsenten (lasten ym.) pitää kuskata vaatteet sairaalaan jne.
Omat lapseni asuvat satojen kilometrien päässä, eikä heillä ole edes autoa. Minulla ei ole muita sukulaisia. Minulla ei ole sellaisia ystäviä, joille soittelisin iltayöstä, että lähdepäs kuule kuskaamaan minulle vaatteet tänne sairaalaan.
Ei kaikilla ole valtavaa turvaverkkoa, jolloin potilaan perässä kiidetään sairaalaan vaatepussukat mukana.
Sinun ilmeisesti oletettiin olevan oikeustoimikelpoinen. Et kuitenkaan älynnyt sanoa henkilökunnalle, että pitäisi saada jotkut tossut jalkaan.
Oikeasti lanssarit voivat siepata eteisestä ohikulkiessaan kengät ja takin, vaikka miten hengenhätä olisi.
Tästä keskustelusta viisastuneena olen lisännyt villasukat vielä vaatteitten lisäksi siihen laukkuun, jonka tempaisen käsiini siinä samassa kun on ambulanssi soitettu ja pidän siitä kiinni kynsin hampain. Ei sitten kotiuteta alastomana paljain jaloin vaan jotain päällepantavaa löytyy.
Sanoin minä, että minulla ei ole lainkaan kenkiä, koska tulin ambulanssilla sairaalaan. Ei minulle löytynyt/annettu mitään tossuja. Toki minä nyt puhua osaan ja kerroin tilanteeni. Itseasiassa mieshoitaja sanoi, että kaipa sinä sillä yöpuvulla pärjäät, kun se ei ole läpinäkyvä. Tätä hieman ihmettelin, tai no... :D
Juu, minunkin kenkäni kotona olivat eteisessä ja sanoin ensihoitajille, että tarvitsisin ne mukaani, mutta eivät he niitä ottaneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tommosta se on. Minutkin vietiin leikkauksen jälkeen autettuna vessaan, ja päälläni oli vain se avopaita, nauhat solmittu niskassa kiinni. Sentään sellaiset vaippahousut oli jalassa. Olin niin pökkyrässä vielä itse, että en osannut sanoa mitään, vasta siellä vessassa tajusin, että pehvani oli melkein paljaana siellä käytävällä kompuroidessani. Ei mitään kunnioitusta ihmistä kohtaan näköjään, olisivat edes aamutakin päälleni auttaneet.
Itse (nainen) heräsin rintasyöpäleikkauksesta samasta huoneesta kahden miespotilaan kanssa, kiirus oli kai ollut koska rintakehästä roikkui vielä jonkinlaiset muovihärpäkkeet joita ei oltu ehditty poistaa.
Tämä on uusi normaali, eli päivystyksestä, osastohoidosta tai toimenpiteestä kotiutuessa ihmisellä varsin usein on mm. ne EKG-lätkät ja kanyylit vielä paikoillaan...
Uusi normaali että kärrätään parin miespotilaiden kanssa samaan huoneeseen naispotilas nukutuksesta heräämään?
No, hyvä tietää. Aika karseaa kyllä jotenkin moinen protokolla . Kun nehän on täysin tuntemattomia ukkoja siinä samassa tilassa...
Sekahuoneet ovat olleet käytössä jo ainakin 15 vuotta. Perustuu tehokkuusajatteluun: yhtään paikkaa ei ole hetkeäkään tyhjänä siksi, että potilas on "väärää sukupuolta" kuten oli silloin, kun käytössä oli vielä miesten ja naisten huoneet.
On niissä verhot välissä ja lääkärinkierron ajaksi huonekaverit saavat peltorit korvilleen.
Mitään hiton peltoreita ei minulle ainakaan tuotu, kun olin miehen kanssa samassa huoneessa ja itse olen nainen.
Eikä ole kyllä koskaan muulloinkaan tuotu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tommosta se on. Minutkin vietiin leikkauksen jälkeen autettuna vessaan, ja päälläni oli vain se avopaita, nauhat solmittu niskassa kiinni. Sentään sellaiset vaippahousut oli jalassa. Olin niin pökkyrässä vielä itse, että en osannut sanoa mitään, vasta siellä vessassa tajusin, että pehvani oli melkein paljaana siellä käytävällä kompuroidessani. Ei mitään kunnioitusta ihmistä kohtaan näköjään, olisivat edes aamutakin päälleni auttaneet.
Itse (nainen) heräsin rintasyöpäleikkauksesta samasta huoneesta kahden miespotilaan kanssa, kiirus oli kai ollut koska rintakehästä roikkui vielä jonkinlaiset muovihärpäkkeet joita ei oltu ehditty poistaa.
Tämä on uusi normaali, eli päivystyksestä, osastohoidosta tai toimenpiteestä kotiutuessa ihmisellä varsin usein on mm. ne EKG-lätkät ja kanyylit vielä paikoillaan...
Uusi normaali että kärrätään parin miespotilaiden kanssa samaan huoneeseen naispotilas nukutuksesta heräämään?
No, hyvä tietää. Aika karseaa kyllä jotenkin moinen protokolla . Kun nehän on täysin tuntemattomia ukkoja siinä samassa tilassa...
Sekahuoneet ovat olleet käytössä jo ainakin 15 vuotta. Perustuu tehokkuusajatteluun: yhtään paikkaa ei ole hetkeäkään tyhjänä siksi, että potilas on "väärää sukupuolta" kuten oli silloin, kun käytössä oli vielä miesten ja naisten huoneet.
On niissä verhot välissä ja lääkärinkierron ajaksi huonekaverit saavat peltorit korvilleen.
Mitään hiton peltoreita ei minulle ainakaan tuotu, kun olin miehen kanssa samassa huoneessa ja itse olen nainen.
Eikä ole kyllä koskaan muulloinkaan tuotu.
Ok. Ehkä niistäkin on säästetty. :D Ei kaikilla varmaan ole. Viimeksi sisätautien päivystysosastolla noita putsailin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta ei ole "suotta rutkuttamista", ettei ketään pidä sairaalasta kotiuttaa ilman vaatteita. Jos se on vaatehävikkiä, sitten on. Joku sydänkohtauksen hoitokin - ne vaatteet ovat siinä yhteiskunnalle tulevan kustannuksen kannalta pikkuseikka. Ja mikä siinäkin olisi niin vaikeaa, että kirjataan, jos vaatteita annetaan mukaan, ja lähetetään lasku perään, jos niitä ei palauteta.
Kukaan ei ole IKINÄ kotiuttanut ketään ILMAN VAATTEITA.
Jaajaa, jos on sairaalakaapu päällä, niin voi sanoa, että oli vaatteet. Ja se vaippa tekee niistä monikon. Vai se, että vaatteet oni pussissa? Sillä, et oli kylmä sää ja potilaalla paljon iho paljaana, ei väliä, kun voi sanoa että vaatteita oli, autokyydissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö omaisten kuulu viedä vanhukselle vaatteita?
Jep. Tätä jutun omaista ei kiinnostanut sen vertaa että olisi mennyt hakemaan äitinsä. Mutta someen jaksaa inistä siitä kuinka systeemi ei äitiä auttanut. Niin tyypillistä ajallemme. Ihmiset eivät auta edes omaa äitiään ja sitten ulvovat ympäriinsä siitä miten systeemi ei taas hoitanut ihmistä jonka omaa perhettä ei voisi vähempää kiinnostaa ennen kuin tulee tilaisuus saada julkisuutta
Olis helpompaa auttaa, jos tietäisi, milloin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa on minusta oletuksia, jotka eivät kaikkien ihmisten osalta onnistu millään.
Oma tilanne: Olen ihan omatoiminen nainen, ikä oli tuolloin 63 vuotta. Sairasauto tuli kotiin aamuyöstä, minulla epäiltiin olevan sydänkohtaus tai aortan repeämä. Kun minua alettiin kiikuttamaan ambulanssiin, sanoin tarvitsevani paluumatkaa varten vaatteet ja kengät, koska olin yöasussa. Sairaala oli 114 km päässä kotoa.
Ensihoitajat sanoivat: Ei rouva, ei tässä aleta vaatteita keräilemään, nyt mennään.
Niin mentiin.
Minulla ei ollut infarktia eikä aortan repeämää. Minut kotiutettiin illalla. Yllättäen sanottiin, että voit lähteä kotiin ja saat lähetteen perässä kardiologille. Palasin sairaalasta yöasussa taksilla paljain jaloin.
Tässä keskustelussa puhutaan paljon siitä, miten "potilaan lähettäjän, esim. kotihoidon" pitää pakata vaatteet ja kengät potilaan mukaan. Perheenjäsenten (lasten ym.) pitää kuskata vaatteet sairaalaan jne.
Omat lapseni asuvat satojen kilometrien päässä, eikä heillä ole edes autoa. Minulla ei ole muita sukulaisia. Minulla ei ole sellaisia ystäviä, joille soittelisin iltayöstä, että lähdepäs kuule kuskaamaan minulle vaatteet tänne sairaalaan.
Ei kaikilla ole valtavaa turvaverkkoa, jolloin potilaan perässä kiidetään sairaalaan vaatepussukat mukana.
Sinun ilmeisesti oletettiin olevan oikeustoimikelpoinen. Et kuitenkaan älynnyt sanoa henkilökunnalle, että pitäisi saada jotkut tossut jalkaan.
Oikeasti lanssarit voivat siepata eteisestä ohikulkiessaan kengät ja takin, vaikka miten hengenhätä olisi.
Tästä keskustelusta viisastuneena olen lisännyt villasukat vielä vaatteitten lisäksi siihen laukkuun, jonka tempaisen käsiini siinä samassa kun on ambulanssi soitettu ja pidän siitä kiinni kynsin hampain. Ei sitten kotiuteta alastomana paljain jaloin vaan jotain päällepantavaa löytyy.
Sanoin minä, että minulla ei ole lainkaan kenkiä, koska tulin ambulanssilla sairaalaan. Ei minulle löytynyt/annettu mitään tossuja. Toki minä nyt puhua osaan ja kerroin tilanteeni. Itseasiassa mieshoitaja sanoi, että kaipa sinä sillä yöpuvulla pärjäät, kun se ei ole läpinäkyvä. Tätä hieman ihmettelin, tai no... :D
Juu, minunkin kenkäni kotona olivat eteisessä ja sanoin ensihoitajille, että tarvitsisin ne mukaani, mutta eivät he niitä ottaneet.
Hyvin pärjää yöasussa. Taksi on lämmin ja yksityinen tila.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö omaisten kuulu viedä vanhukselle vaatteita?
Jep. Tätä jutun omaista ei kiinnostanut sen vertaa että olisi mennyt hakemaan äitinsä. Mutta someen jaksaa inistä siitä kuinka systeemi ei äitiä auttanut. Niin tyypillistä ajallemme. Ihmiset eivät auta edes omaa äitiään ja sitten ulvovat ympäriinsä siitä miten systeemi ei taas hoitanut ihmistä jonka omaa perhettä ei voisi vähempää kiinnostaa ennen kuin tulee tilaisuus saada julkisuutta
Ihmiset asuu nykyään usein kaukana vanhemmistaan, ja työkin sitoo. Ei se niin vaan onnistu välttämättä se äidin hakeminen silloin kun tarvisi. Itse olen vanhempieni ainoa lapsi, ja välimatkaa on 800 km.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin vain iloinen, kun Tyksissä todettiin ,ettei ollutkaan kyseessä niin vakava tilanne ,kuin mennessä ambulanssilla otaksuttiin. Ei siinä haitannut kotiin tullessa lätkät iholla ja sairaalapaita päällä, kun oma oli jouduttu leikkaamaan pois.
Kiitos Tyks, olennainen on tärkeintä. Ja sitä työtä riittää Akuutissa.
Täällä puhutaan paljon sairaalakaavusta. Mikä ihmeen sairaalakaapu? Onko se se sinikirjava selästä auki oleva avopaita, joka kaikilla potilailla on Amerikkalaisissa tv-sarjoissa ja elokuvissa. Kyllä suomessa potilailla on osastoilla kunnon pyjamat ja aamutakit, päivystyksessä ei välttämättä tällaisia ole, vaan pelkästään avopaitoja, mutta sairaalakaapu? Hoitajana 40 vuotta.
Nimenomaan säästösyistä. Ei ole järkevää pitää vuodepaikkoja tyhjillään sen vuoksi, että hoitoa tarvitseva potilas sattuu olemaan väärää sukupuolta. Muistan kyllä sairaanhoitajavuosieni alkuajoilta, miten kirurgit joutuivat suunnittelemaan leikkauslistat huomioiden sukupuolen. Joku potilas olisi voinut olla kiireellisempi tapaus kuin toinen, mutta koska oli väärää sukupuolta, niin ei päässyt vielä leikkaukseen. Ja aina tuli sitten päivystyspotilaita väliin ja hoitajana joutuikin soittamaan jopa leikkauspäivän aamuna potilaalle, että leikkaus onkin peruttu ja uusi aika ilmoitetaan myöhemmin.
https://safkaajashamanismia.blogspot.com/