Ranskassa 29-vuotiaat naiset ja miehet saivat hallitukselta kirjeen, jossa heitä muistutettiin lastenhankinnasta ja biologisen kellon tikitt

Ranskahan on reilun 40 vuoden päästä muslimimaa.

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos joku pari saa sen kirjeen ja alkaa tehdä lapsia innolla, tuloksena 2 vammaista lasta ja köyhyys. Sen sijaan ilman lapsia olisi matkustelua ja koira.

Ja nämä samat henkilöt ovat huolissaan ilmostonmuutoksesta, mutta omistavat lemmikkejä sekä matkustavat ympäri maailmaa. Aika kaksnaamaista.

Ei ole koskaan Suomessa ollut kiellettyä naimisissa olevan naisen töissäkäynti.

Kyllä vaan on. Vuoteen 1919 asti aviomiehen holhousoikeus kattoi myös oikeuden määrätä vaimon työnteosta. Jos mies sanoi, että akka ei töihin mene, akka ei töihin mennyt. 

Eivät saaneet.

Vierailija kirjoitti:

"Syntyvyys oli Suomessa korkeimmillaan välittömästi toisen maailmansodan jälkeen, niin sanottujen suurten ikäluokkien aikana. Ennätysvuosi oli 1947, jolloin syntyi yhteensä 108 168 lasta. Myös vuodet 19461948 olivat erittäin korkean syntyvyyden aikaa"

 

 

Ja sinäkö luulet etteivät naiset käyneet silloin töissä?

Kukaan saanut silloin lasta sen vuoksi, että oli odotettavissa isot sosiaalituet,  päivähoitosysteemi ym. Niitä ei ollut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paras lääke syntyvyyden lisäämiksi ja samalla aborttien ehkäisyksi: Parannetaan yksinasuvien äitien tai nuorten perheiden asumistilannetta, toimeentuloedellytyksiä ja mahdollisuuksia jatkaa esim keskeytynyttä koulutusta,  nostetaan esiin se,  että nuorena saatu lapsi ei ole paha asia vaan hyvä asia, nuori äiti ei ole holtiton sosiaalitapaus vaan kansakunnan sankari.  

 

Tämän hallituksen aikana: heikennetty tukiverkostoa, heikennetty kaikin tavoin sosiaalipolitiikkaa, ja eikös ensikoditkin menettäneet tukensa? Syntyvyys on siis ätysin muualta tulleiden hanskassa.

Turvattu työpaikka naiselle ennen ja jälkeen lapsen syntymän olisi paras keino saada lisää lapsia Suomeen. Mutta nykyhetkellä ajatus on mahdoton.

Ylipäänsä luulen, että edes jossain määrin turvattu työtilanne olisi paras lääke lapsettomuuteen.

 

En minä ole uskaltanut oman työurani rikkonaisuuden vuoksi edes harkita lastentekoa ja olen jo 41-vuotias.

Mä sain lapseni lamavuosina eikä tosiaan ole ollut mitään ongelmia. Lapset tuo leivän tullessaan on ihan paikkaansa pitävä sanonta yhäkin.

Jos jää odottamaan täydellistä tilannetta ja elämää, niin siinä jää koko elämä elämättä.

Paskanmarjat, lapsen elättäminen on Suomessa todella kallista, tukiakin leikataan jatkuvasti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se ole kotiäitiyttä. Kotiäitiys tarkoittaa sitä, että ei ole samaan aikaan töissä ollenkaan. Maanviljelystilalliset eivät ole kotiäitejä sanan varsinaisessa merkityksessä.

 

Kotiäideiksi heidät laskettiin ihan virallisesti tilasoissakin. Ota asioista selvää äläkä vänkää vastaan omilla väärillä olettamillasi. Kotiäiti=äiti, joka ei käy palkkatyössä. Sanaa yrittäjyys ei vielä 40-50-luvulla käytetty siitä, että pyörittää omaa tilaa ja myy pari juustoa silloin tällöin torilla. 

No sitten se maatilan isäntä oli vastaavasti koti-isä.

Ei ollut, koska isäntä teki töitä myös kodin ulkopuolella eikä lastenhoito kuulunut isännän hommiin ollenkaan. Kannattaa tutustua historiaan eikä keksiä omiaan. 

Eivät saaneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Syntyvyys oli Suomessa korkeimmillaan välittömästi toisen maailmansodan jälkeen, niin sanottujen suurten ikäluokkien aikana. Ennätysvuosi oli 1947, jolloin syntyi yhteensä 108 168 lasta. Myös vuodet 19461948 olivat erittäin korkean syntyvyyden aikaa"

 

 

Ja sinäkö luulet etteivät naiset käyneet silloin töissä?

Kukaan saanut silloin lasta sen vuoksi, että oli odotettavissa isot sosiaalituet,  päivähoitosysteemi ym. Niitä ei ollut.

Hm, 1950-luvulla oli lastenseimiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Syntyvyys oli Suomessa korkeimmillaan välittömästi toisen maailmansodan jälkeen, niin sanottujen suurten ikäluokkien aikana. Ennätysvuosi oli 1947, jolloin syntyi yhteensä 108 168 lasta. Myös vuodet 19461948 olivat erittäin korkean syntyvyyden aikaa"

 

 

Ja sinäkö luulet etteivät naiset käyneet silloin töissä?

 

 

En luulee, vaan TIEDÄN, että kotiäitiys oli tuolloin todella yleistä. Missä välissä se akka olisi töihin edes ehtinyt, kun oli jatkuvasti raskaana? 

Kotiäitiys ei Suomessa ole ollut yleistä koskaan, eikä myöskään kuukausien mittaiset äitiyslomat.

 

 

Sinulla jäänyt historian oppitunnit välistä? Suomessa on ollut aika, jolloin nainen ei edes saanut käydä töissä, jos oli avioliitossa. Korkeakouluopinnotkin piti lopettaa, jos halusi avioitua. Eikä tästä ole edes hirmuisen kauaa aikaa. 

Ei ole koskaan Suomessa ollut kiellettyä naimisissa olevan naisen töissäkäynti.

Kyllä se nyt vain niin on ollut, että raskaana olevia ei töissä katseltu. Tämä on yhtä varmaa tietoa kuin aloitus.

Jossain toimistossa ehkä, mutta se oli harvan naisen todellisuutta menneisyydessä. Tehtaassa työskentelevät tekivät töitä synnytykseen asti ja moni otti vastasyntyneen töihin mukaan, samoin maatilojen palkollinen väki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Syntyvyys oli Suomessa korkeimmillaan välittömästi toisen maailmansodan jälkeen, niin sanottujen suurten ikäluokkien aikana. Ennätysvuosi oli 1947, jolloin syntyi yhteensä 108 168 lasta. Myös vuodet 19461948 olivat erittäin korkean syntyvyyden aikaa"

 

 

Ja sinäkö luulet etteivät naiset käyneet silloin töissä?

 

 

En luulee, vaan TIEDÄN, että kotiäitiys oli tuolloin todella yleistä. Missä välissä se akka olisi töihin edes ehtinyt, kun oli jatkuvasti raskaana? 

Mun isoäitini oli maitotilallinen pikkulapsiaikanaan. Ei ollut vieraalla töissä mutta toimitti maitoa meijereille. Kyllä mä se katson työn teoksi. 10 lasta kasvoi siinä sivussa.

Toinen isoäitini oli vieraalla töissä karjakkona. Lapset kasvoivat niin ikään siinä sivussa itsenäisiksi.

Ei Suomessa ole pelkkää kotiäitiyttä ollut kuin joillakin rikkailla kaupunkilaisilla. 

Sitä maalaistalon työmäärää ei ole niin sanotusti pidetty minään, koska se kuului asiaan: naisille sisätyöt, navetta, heinän- ja elonkorjuu. Miehelle ulkotyöt ja talli.

Naisilla oli vielä veden kantaminen sisälle ja ulos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Syntyvyys oli Suomessa korkeimmillaan välittömästi toisen maailmansodan jälkeen, niin sanottujen suurten ikäluokkien aikana. Ennätysvuosi oli 1947, jolloin syntyi yhteensä 108 168 lasta. Myös vuodet 19461948 olivat erittäin korkean syntyvyyden aikaa"

 

 

Ja sinäkö luulet etteivät naiset käyneet silloin töissä?

Kukaan saanut silloin lasta sen vuoksi, että oli odotettavissa isot sosiaalituet,  päivähoitosysteemi ym. Niitä ei ollut.

Miehet olivat kunnollisempia. Miehille oli kunnia-asia elättää perheensä. 

Vierailija kirjoitti:

Ranskahan on reilun 40 vuoden päästä muslimimaa.

Näinhän se on tosiaan laskettu olevan. On tämä kehitys kyllä uskomatonta ja porukalle tuntuu olevan ihan sama.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Syntyvyys oli Suomessa korkeimmillaan välittömästi toisen maailmansodan jälkeen, niin sanottujen suurten ikäluokkien aikana. Ennätysvuosi oli 1947, jolloin syntyi yhteensä 108 168 lasta. Myös vuodet 19461948 olivat erittäin korkean syntyvyyden aikaa"

 

 

Ja sinäkö luulet etteivät naiset käyneet silloin töissä?

Kukaan saanut silloin lasta sen vuoksi, että oli odotettavissa isot sosiaalituet,  päivähoitosysteemi ym. Niitä ei ollut.

Hm, 1950-luvulla oli lastenseimiä.

Niin oli. Kaupungeissa rajatusti niille lapsille, joiden äitien oli pakko käydä töissä. Usein näitä seimiä ylläpiti esim. tehdas, jonka työntekijöiden lapsille seimi oli. Vasta 1973 tuli nykyinen kaikille avoin päiväkotisysteemi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Syntyvyys oli Suomessa korkeimmillaan välittömästi toisen maailmansodan jälkeen, niin sanottujen suurten ikäluokkien aikana. Ennätysvuosi oli 1947, jolloin syntyi yhteensä 108 168 lasta. Myös vuodet 19461948 olivat erittäin korkean syntyvyyden aikaa"

 

 

Ja sinäkö luulet etteivät naiset käyneet silloin töissä?

Kukaan saanut silloin lasta sen vuoksi, että oli odotettavissa isot sosiaalituet,  päivähoitosysteemi ym. Niitä ei ollut.

Miehet olivat kunnollisempia. Miehille oli kunnia-asia elättää perheensä. 

Unissasi olivat. Ainakin omat isovanhempani, jotka elivät 40-50-luvulla lapsiperhearkea olivat tilanteessa, jossa muija oli kirjaimellisesti hellan ja nyrkin välissä ja ukko kaatoi kurkusta alas kaiken mitä muija ei ehtinyt laittaa piiloon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se ole kotiäitiyttä. Kotiäitiys tarkoittaa sitä, että ei ole samaan aikaan töissä ollenkaan. Maanviljelystilalliset eivät ole kotiäitejä sanan varsinaisessa merkityksessä.

 

Kotiäideiksi heidät laskettiin ihan virallisesti tilasoissakin. Ota asioista selvää äläkä vänkää vastaan omilla väärillä olettamillasi. Kotiäiti=äiti, joka ei käy palkkatyössä. Sanaa yrittäjyys ei vielä 40-50-luvulla käytetty siitä, että pyörittää omaa tilaa ja myy pari juustoa silloin tällöin torilla. 

No sitten se maatilan isäntä oli vastaavasti koti-isä.

 

 

Ei ollut, koska isäntä teki töitä myös kodin ulkopuolella eikä lastenhoito kuulunut isännän hommiin ollenkaan. Kannattaa tutustua historiaan eikä keksiä omiaan. 

Tilastot olivat kovasti sukupuolisesti vääristyneet, koska miesten pienissä mielissä naisen työskentely maatilalla oli kotirouvuutta, mutta miehen työskentely maatilalla maatalon isännyyttä. 

Jaksuhali sinne, kun sitkeästi yrität löytää Suomesta sitä olematonta "kotirouvien kulta-aikaa".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Syntyvyys oli Suomessa korkeimmillaan välittömästi toisen maailmansodan jälkeen, niin sanottujen suurten ikäluokkien aikana. Ennätysvuosi oli 1947, jolloin syntyi yhteensä 108 168 lasta. Myös vuodet 19461948 olivat erittäin korkean syntyvyyden aikaa"

 

 

Ja sinäkö luulet etteivät naiset käyneet silloin töissä?

Kukaan saanut silloin lasta sen vuoksi, että oli odotettavissa isot sosiaalituet,  päivähoitosysteemi ym. Niitä ei ollut.

Hm, 1950-luvulla oli lastenseimiä.

Ja vielä 1960-luvulla oli lapsenlikkoja. Kirjaimellisesti lapset, siis teinitytöt, hoitivat toisten vastasyntyneitä vauvoja, kun äitiyslomaa oli vain muutama viikko. Iäkäs työkaverini kertoi, kuinka hän kävi imettämässä lapsiaan ruokatunnillaan, ja oli niin väsynyt, että imetti lapset matolla maaten, ettei pudottanut niitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Syntyvyys oli Suomessa korkeimmillaan välittömästi toisen maailmansodan jälkeen, niin sanottujen suurten ikäluokkien aikana. Ennätysvuosi oli 1947, jolloin syntyi yhteensä 108 168 lasta. Myös vuodet 19461948 olivat erittäin korkean syntyvyyden aikaa"

 

 

Ja sinäkö luulet etteivät naiset käyneet silloin töissä?

 

 

En luulee, vaan TIEDÄN, että kotiäitiys oli tuolloin todella yleistä. Missä välissä se akka olisi töihin edes ehtinyt, kun oli jatkuvasti raskaana? 

Kotiäitiys ei Suomessa ole ollut yleistä koskaan, eikä myöskään kuukausien mittaiset äitiyslomat.

 

 

Sinulla jäänyt historian oppitunnit välistä? Suomessa on ollut aika, jolloin nainen ei edes saanut käydä töissä, jos oli avioliitossa. Korkeakouluopinnotkin piti lopettaa, jos halusi avioitua. Eikä tästä ole edes hirmuisen kauaa aikaa. 

Ei ole koskaan Suomessa ollut kiellettyä naimisissa olevan naisen töissäkäynti.

Kyllä se nyt vain niin on ollut, että raskaana olevia ei töissä katseltu. Tämä on yhtä varmaa tietoa kuin aloitus.

Jossain toimistossa ehkä, mutta se oli harvan naisen todellisuutta menneisyydessä. Tehtaassa työskentelevät tekivät töitä synnytykseen asti ja moni otti vastasyntyneen töihin mukaan, samoin maatilojen palkollinen väki.

Kyllä se nyt vain on yhtä varmaa tietoa kuin aloitus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Syntyvyys oli Suomessa korkeimmillaan välittömästi toisen maailmansodan jälkeen, niin sanottujen suurten ikäluokkien aikana. Ennätysvuosi oli 1947, jolloin syntyi yhteensä 108 168 lasta. Myös vuodet 19461948 olivat erittäin korkean syntyvyyden aikaa"

 

 

Ja sinäkö luulet etteivät naiset käyneet silloin töissä?

Kukaan saanut silloin lasta sen vuoksi, että oli odotettavissa isot sosiaalituet,  päivähoitosysteemi ym. Niitä ei ollut.

Hm, 1950-luvulla oli lastenseimiä.

Oli ja niissä oli käsitykseni mukaan esim. tehdastyöläisten vauvaikäisiä lapsia, jos äidillä oli pitkä työpäivä. En tiedä miten perheiden sosiaaliset ongelmat vaikuttivat isompien lasten tarhapaikoihin, mutta yh:n lapsi sai vain puolipäiväpaikan, vaikka ainoa vanhempi kävi töissä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se ole kotiäitiyttä. Kotiäitiys tarkoittaa sitä, että ei ole samaan aikaan töissä ollenkaan. Maanviljelystilalliset eivät ole kotiäitejä sanan varsinaisessa merkityksessä.

 

Kotiäideiksi heidät laskettiin ihan virallisesti tilasoissakin. Ota asioista selvää äläkä vänkää vastaan omilla väärillä olettamillasi. Kotiäiti=äiti, joka ei käy palkkatyössä. Sanaa yrittäjyys ei vielä 40-50-luvulla käytetty siitä, että pyörittää omaa tilaa ja myy pari juustoa silloin tällöin torilla. 

No sitten se maatilan isäntä oli vastaavasti koti-isä.

 

 

Ei ollut, koska isäntä teki töitä myös kodin ulkopuolella eikä lastenhoito kuulunut isännän hommiin ollenkaan. Kannattaa tutustua historiaan eikä keksiä omiaan. 

Tilastot olivat kovasti sukupuolisesti vääristyneet, koska miesten pienissä mielissä naisen työskentely maatilalla oli kotirouvuutta, mutta miehen työskentely maatilalla maatalon isännyyttä. 

Jaksuhali sinne, kun sitkeästi yrität löytää Suomesta sitä olematonta "kotirouvien kulta-aikaa".

Kotirouva maatilalla?