Onko normaalia, että vanhemmat vastailevat lastensa puheluihin kesken työpäivän?

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsi soittaa, tottakai vastaan. Soittaa vain olennaisista asioista kuten että on lukinnut itsensä pihalle kotoa. Siinä tapauksessa koitan järjestää itseni tai miehen mahdollisimman pian kotiin. Ei vaikuta työntekooni, voin puhua puhelun päivän aikana jos on tarpeen.

Meillä tämä oli hoidettu niin, että lapsen kanssa oli etukäteen sovittu, missä on liikkumisen rajat ja mitkä kyläpaikat on sallittuja. Kun lapsi liikkui paikasta toiseen, laittoi vain viestiä vanhemmalla, kenelle oli menossa. Samoin oli säännöt sovittu etukäteen, mitä saa syödä ja mitä ei jne. Vähensi huomattavasti soittelua ja tiesi soiton tullessa, että on oikeasti tarve saada kiinni puhelimella. 

Vierailija kirjoitti:

Mitenhän sitä ennen pärjättiin kun ei ollut kännyköitä millä jatkuvasti soitella ja tekstitellä.

Oli sovittu rajat etukäteen ja jätettiin lappu pöydälle kotiin. Hätätapauksessa soitettiin lankapuhelimella.

Vierailija kirjoitti:

On normaalia.

No ei todellakaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitenhän sitä ennen pärjättiin kun ei ollut kännyköitä millä jatkuvasti soitella ja tekstitellä.

Oli sovittu rajat etukäteen ja jätettiin lappu pöydälle kotiin. Hätätapauksessa soitettiin lankapuhelimella.

Meillä ei ollut edes lankapuhelinta eikä mitään liikkumisen rajoja oltu sovittu. Minä en saanut mennä minnekään eikä meille saanut tulla kukaan. Tottelin, koska pelkäsin vanhempiani.

Työntekijällä on oikeus hoitaa lapsensa ja muut elämään kuuluvat velvollisuutensa. Toki, jos niitä on aivan hirveästi, niin silloin työnantaja voi määrätä, että se ei kuulu työaikaan eikä palkanmaksua siltä ajalta tapahdu.

Käytännössä tuo olisi liian vaikeaa valvoa ja laskea ja siksi sitä ei tehdä.

Mutta on oikeus vastata ja pienten lasten ollessa kyseessä, olisi täysin vastuutonta olla vastaamatta.

Lapset ovat riippuvaisia vanhemmistaan ja vanhemmilla vastuu huolehtia lapsista, myös silloin kun ovat itse töissä ja lapsi koulussa.

SItten vielä ihmetellään, -vai ihmetelläänkö edes?, miksi lapsellis-ikäisiä naisia ei halua kukaan palkata...!! Te lusmuäipät teette hallaa kaikille muillekin naisille. Äideillä työntekijöinä on kyllä huono maine: lähdetään etuajassa hakemaan kakaraa hoidosta, myöhästellään niiden takia,  saikutetaan niiden mukuloiden kanssa joka tekosyyn varjolla, ja vielä töissäkin vastaillaan kakaroiden puheluihin. 

Mistä teille siis maksetaan??

On oikeus, mutta ihan syystäkin vanhempia vältellään, kun uusia rekrytoidaan.

Tosin, kyllähän lapsetonkin voi ottaa vaikka virtahevon ja silloin voi joskus joutua lähteä töistä viemään virtahepo lääkäriin. 

Ja siihen on oikeus.

Palkanmaksua tosin ei siltä ajalta tarvitse suorittaa.

Meillä ainakin kun lapset soittelee äideilleen niin oli tilanne mikä tahansa töissä niin  äidiktä tippuu kaikki kädestä ja juoksee vastaamaan puhelimeen. Ja jälkeen päin valittaa meille työkavereille jotka jouduttiin odottamaan sitä että pääsemme jatkamaan että "ihan sama vaikka jouduttekin odottamaan minä vastaan aina lapselleni" tämä on jo yhden varoituksen saanut tästä toiminnasta koska meillä ei saa olla puhelimia tuotantotilassa mutta tämä sääntö ei kuulemma kosketa häntä kun hän on äiti ihminen

Vierailija kirjoitti:

SItten vielä ihmetellään, -vai ihmetelläänkö edes?, miksi lapsellis-ikäisiä naisia ei halua kukaan palkata...!! Te lusmuäipät teette hallaa kaikille muillekin naisille. Äideillä työntekijöinä on kyllä huono maine: lähdetään etuajassa hakemaan kakaraa hoidosta, myöhästellään niiden takia,  saikutetaan niiden mukuloiden kanssa joka tekosyyn varjolla, ja vielä töissäkin vastaillaan kakaroiden puheluihin. 

Mistä teille siis maksetaan??

Huomaako nää äitylitkään, kuinka paljon parempia työntekijöitä lapsettomat naiset ovat?

Vastaus: eivät huomaa, kosta MiNuLlA On OiKeUs ja oma napa aina ainoana näkökentässä.

Kun synnyin, olin ihan yksin.

Jääkaapin ovessa oli vain lappu; ota voileipiä kaapista.

Ja äidit kehtaa vielä valittaa ja itkeä miksi ei tienaa samaa kuin miehet vaikka äideillä menee työpäivät siihen että juttelee lastensa kanssa puhelimessa eikä tee töitä

Työaikana tehdään töitä ja palavereissa ei todellakaan vastata puheluihin, ellei ole ihan pakko. Missä ihmeessä te oikein olette töissä, jos palaverin voi joka päivä keskeyttää jonkun turhan puhelun vuoksi? Jos kymmenen henkilöä on palaverissa ja puhelu kestää kolme minuuttia, niin siinä meni jo puoli tuntia työaikaa hukkaan. Ihmeellisiä suojatyöpaikkoja teillä, jos tuo sallitaan.

Vierailija kirjoitti:

Jouduin kerran työpaikalla puhutteluun, kun pyysin tällaista curling-äitiä sulkemaan puhelimen palaverin loppuajaksi. Koko porukka oli moneen kertaan kuunnellut Pirkka-Petterin asioiden pyörittelyä, kun äiti vastaisi koko ajan puhelimeen. Äiti poistui kokouksesta, ja kokouksen jälkeen sain haukut esihenkilöltä kun "en ymmärrä äitiyttä".  Pari kertaa tämän jälkeen viihdytin itseäni antamalla tämän äidin höpöttää puhelimessa suurimman osan palaveria. Varasin sitten aina vain uutta palavaeria.

Ei missään voi olla tuollaista, tuohan on muiden työajan täydellistä väheksyntää. Mahtuu olla vittuuntunutta porukkaa, jos palaverit jatkuvasti keskeytyvät ja siirtyvät jonkun tuollaisen takia.

Vierailija kirjoitti:

Tottakai alakoulu-ikäisille vastataan jos vaan pystytään. Eli riippuu toki palaverin laadusta tai vaikkapa leikkausta tekevä kirurgi ei varmaan vastaile. Mutta kyllä oma puolisoni on ihan minunkin puheluuni vastannut "olen teams-paliksessa, kerro nopeasti" tms. eli riippuu kenen kanssa sitä palaveria käydään (jos on oma työyhteisö, niin palaveri usein vapaampi kuin vaikkapa ulkopuolisen firman edustajan kanssa) ja onko teams vai paikan päällä jne.

Kyllä leikkausta suorittavan kirurginkin pitää päästä lapsilleen vastaamaan, jos se muillekin sallitaan. Kirurgillekin omat lapset ovat 100x tärkeämpiä kuin potilaat, joita kyllä riittää.

T: Tasa-arvovaltuutettu

Ei ole normaalia. On epäkohteliasta vastata puhelimeen palaverissa.

Lapset voi opettaa tunnistamaan tilanteet, milloin soitetaan, milloin laitetaan viesti. Meillä on myös järjestys: jos tärkeä asia ja minä en vastaa, soittaa isälleen, jos isä ei vastaa, soittaa mummille. Jos mummikaan ei vastaisi, soittaisi papalle, muttä tätä tilannetta ei ole käytännössä tullut vastaan. 

Vierailija kirjoitti:

Työntekijällä on oikeus hoitaa lapsensa ja muut elämään kuuluvat velvollisuutensa. Toki, jos niitä on aivan hirveästi, niin silloin työnantaja voi määrätä, että se ei kuulu työaikaan eikä palkanmaksua siltä ajalta tapahdu.

Käytännössä tuo olisi liian vaikeaa valvoa ja laskea ja siksi sitä ei tehdä.

Mutta on oikeus vastata ja pienten lasten ollessa kyseessä, olisi täysin vastuutonta olla vastaamatta.

Lapset ovat riippuvaisia vanhemmistaan ja vanhemmilla vastuu huolehtia lapsista, myös silloin kun ovat itse töissä ja lapsi koulussa.

No ei todellakaan ole oikeutta joka päivä ravata puhelimessa. Akuutit sairastumiset ja muut toki on oikeus hoitaa, mutta tuollainen täysin turhantekevä puhelimeen vastaaminen ei todellakaan ole ok.

Ei ole normaalia soitella ihan koko ajan ja kysyä kaikkeen lupa.

Tiukka kuri lapsella, jos pitää kysyä lupa välipalan syömiseen. Luulisi, että tuollaiset jokapäiväiset asiat eivät vaadi lupaa.

Ikinä ei ole hoidosta soitettu kesken päivän, että pitäisi sairas lapsi hakea pois. Nyt kouluikäisinä lapset ei kyllä mulle soittele kuin kerran kuussa voiko kaveri tulla tänään kylään. Se puolen minuutin puhelu ei mun työpanosta hetkauta. Pelottavaa olisi, jos olisin työssä niin korvaamaton. Itse kyllä soittelen lapselle välillä miten menee ja tietysti ekaluokan ensimmäiset kuukaudet, että älyää lähteä kouluun. Mulla ihan tavalliset itsenäiset lapset. 

Vierailija kirjoitti:

Ja äidit kehtaa vielä valittaa ja itkeä miksi ei tienaa samaa kuin miehet vaikka äideillä menee työpäivät siihen että juttelee lastensa kanssa puhelimessa eikä tee töitä

Lapset pitää opettaa soittamaan isälleen, niin naiset voi tehdä töitään keskeytyksettä.