Onko normaalia, että vanhemmat vastailevat lastensa puheluihin kesken työpäivän?
Työpaikallani ei ole muita alakouluikäisten lasten vanhempia, niin siksi kysyn. Onko tämä ihan normaalia?
-Äidillä 9 v ja 11 v lapset. Äiti vastailee lasten puheluihin kesken iltapäivän palaverien, kun lapset soittelevat "saadaanko Maijan kanssa tulla sisälle leikkimään?/voiko syödä kaapista välipalaa?/monelta sä tuut kotiin?" Näitä puheluita tulee käytännössä päivittäin.
-Jos koulusta soitetaan, että lapsi on kipeä, niin äiti saattaa opettajalle todeta, ettei nyt pääse hakemaan lasta, kun on töissä. Kysyy, eikö lapsen haku voisi odottaa iltapäivään, jos eivät saa lapsen isää kiinni.
Kommentit (233)
Vierailija kirjoitti:
Lapselle vastataan jos se ei ole täysin mahdotonta työtilanteen takia.
Milloin se on täysin mahdotonta?
Työajalla ei vastata vapaa-ajan puheluihin. Lapsi kuuluu ohjeistaa soittamaan 112 jos todellinen hätä
Osa kasvatustyötä on ollut se, että olemme opettaneet lapselle, milloin on kyse "oikeasta asiasta" ja milloin voi odottaa kotiinpaluuseen asti. Ei lapset juurikaan enää soita, laittavat viestiä esim perheen whatsapp-ryhmään.
Vierailija kirjoitti:
Osa kasvatustyötä on ollut se, että olemme opettaneet lapselle, milloin on kyse "oikeasta asiasta" ja milloin voi odottaa kotiinpaluuseen asti. Ei lapset juurikaan enää soita, laittavat viestiä esim perheen whatsapp-ryhmään.
Olin kysymässä miltä keskiajalta ap oikein heräsi? 😂 Ei lapset enää mitään soita.
Ei kai 10-vuotiaalle tarvitse joka päivä kertoa, että välipalaa on jääkaapissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 45 v, mulla ei ole lapsia ja teen etätyötä, mutta pistää kyllä miettimään, että mitenkähän me omassa lapsuudessa pärjäiltiin, kun ei tullut mieleenkään soittaa vanhempien töihin, ellei ollut oikeasti joku hengenhätä. Eikä koskaan edes ollut. Osattiin tietenkin itse ottaa välipalakaakaot ja -voileivät, tehdä läksyt, mennä kavereiden kanssa pihalle pelaamaan. No, ihmekös nykyään lapset ja nuoret on niin ahdistuneita. Luen Jonathan Haidtin bestseller kirjaa Anxious Generation. Siinä hyvin argumentoidaan, miten yhtäältä vanhempien alisuojelevuus kännyköiden/somen kanssa, mutta toisaalta myös ylisuojelevuus oikean maailman asioista aiheuttaa massiivista ahdistusepidemiaa.
Mä olen 50, ja muistan, että olen lapsena joskus soittanut äidille töihin. Toki joo vähemmän sitä soiteltiin kuin nykyaikana, mutta johtunee siitä, että nykylapsilla se puhelimen käyttäminen on tutumpaa kuin aikanaan meillä, joilla puhelin oli töpselillä kiinni seinässä ja vain yhdessa paikkaa talossa.
Sadan prosentin varmuudella et ole päivittäin tai jopa useampia kertoja päivässä pommittanut äitiäsi puheluilla.
En, mutta eipä niin tehnyt myöskään oma lapseni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapselle vastataan jos se ei ole täysin mahdotonta työtilanteen takia.
Milloin se on täysin mahdotonta?
Jaksan ihmetellä teitä, joilla ei ole mitään käsitystä asioista, jotka ovat teidän suoranaisen arkikokemuksenne ulkopuolella.
On ihan valtavasti töitä, joissa kännykkä on pidettävä äänettömällä. Esimerkiksi kaupunkiliikenteen bussikuski ei varmasti saa pitää ääniä päällä ja vastata puhelimeen. Täällä ehdittiin jo haukkua psykologi siitä, että hän tekeytyy tärkeäksi, mutta tuskinpa useimmat asiakkaat tykkäävät, jos psykologi vastaa puhelimeen kesken henkilökohtaisen keskustelun. Kaupan kassallakaan ei varmasti saa vastata kännykkään, vaikka asiakkaita ei juuri sillä hetkellä olisi.
Sitten on nekin työt, joissa ei välttämättä saa edes pitää sitä puhelinta mukana joka paikassa. Leikkaussaliin tuskin saa ottaa kännykkää. Itsekin olen ollut sellaisessa työssä, jossa puhelin piti tietoturvasyistä jättää pukuhuoneeseen.
No itse kun olen leikkaussalissa töissä niin en kyllä pysty ihan arkisiin asioihin vastailemaan pitkin päivää. Olen 8 ja 10v lapsille opettanut itsenäistä harkintaa, ettei tarvi ihan joka jutusta äidille ilmoittaa tai kysyä. Ei toi mun mielestä ihan normaalia ole että jatkuvasti soitellaan.
Kyllä saa vastata. Joskus on pakko muutenkin soittaa työpäivän aikana ajanvaraukseen tai iäkkäille vanhemmille tai vastata puheluun. Olisi aika ankea työpaikka, jos kaikkea kytätään.
Mielestäni varsinkin isommille lapsille voi kyllä opettaa, että pienet asiat laitetaan tekstiviestillä.
Minusta on hyväksyttävää, jos ei ole mikään tärkeä palaveri kesken ja varsinkin jos lapset ovat pikkukoululaisia. Tosin tuollaiset "Saako kaveri tulla meille leikkimään" tai "Voinko ottaa kaapista välipalaa" -kysymykset ovat vähän erikoisia, luulisi että niistä voisi sopia ja suunnitella lasten kanssa etukäteen.
Kun itse olin koululainen, sain ottaa itsekseni ruokaa tai välipalaa ja meille sai kaverit tulla, kun olin vanhempieni kanssa näin sopinut. Samoin tiettyjen kavereiden luo sai aina mennä koulun jälkeen, kun kaverit olivat etukäteen puhuneet tästä vanhempiensa kanssa. Ei tuollaisista tarvinnut aina erikseen soitella vanhemmille töihin.
Minulla aikuiset lapset, vastaan kyllä työpäivän aikana heidän puheluihinsa. Ei voi koskaan tietää vaikka olisin joku hätä.
Palaverissa puhelin äänettömällä. Jos on kiireellinen asia, voi laittaa tekstarin, soita heti kun ehdit.
Kyllä minä soittelin äidille jo 80-luvun lopussa, välillä montakin kertaa ja aivan turhista asioista. Iltapäivällä oli pitkä yksin kotona 1-2 -luokkalaisella. Äiti tosiaan ei vastannut puhelimeen jos ei ollut työhuoneessaan tai jos oli asiakas, mutta sitten soitettiin uudelleen.
Aika monet koululaiset kyllä soittelevat vanhemmilleen mutta heti kun lapsi oppii kirjoittamaan, minä sovin lapsieni kanssa että laittaisi mieluummin viestin. Nykyisin tosin melkein kaikilla pikkukoululaisilla näyttää olevan vain kellopuhelin enkä tiedä voiko sillä laittaa viestejä.
Vierailija kirjoitti:
Aivan normaalia. T: kolmen äiti
Ei tuo ole enää mitenkään normaalia että 9 ja 11 v koko ajan soittelee töihin. Hätätilanteessa tietysti pitää soittaa ja vastata tai jos lapsi on kipeänä, mutta eihän lapset opi itsenäisiksi noin. T. 3 lapsen isä
Tällaisia täällä kysellään ja sitten ihmetellään kun Suomessa syntyvyys on alhainen. Suomi ja suomalaiset on kyllä lapsivihamielisintä kansaa.
Onpa kovin kamalaa kun kollega vastaa lapsen puheluun. Siinä tuskin kovin kauaa lörpötellään mutta sehän sun päivän pilaa, vai mitä ap?
Meilläkin oli töissä tällainen helikopteri-äiti. Soitti itse lapsilleen joka ikinen päivä monta kertaa päivässä, vielä siinäkin vaiheessa kun lapset olivat jo ylioppilaaksi kirjoittamassa. Kyseli älyttömiä, miten siellä menee, oletko syönyt ruokaa, mitä teet illalla jne loputtomiin. Lopuksi poikansa ei edes vastannut mistä äiti sitten aina huolehti että mikä on ettei poika vastaa. Ja ihan normaaleja lapsia tietääkseni ovat, ei mitään nepsyjä tms. Ja ihan tavallinen isäkin oli perheessä (joka ei kyllä taatusti soitellut)
Ovt nyt jo muuttaneet kotoaan pois , ja en ole itsekään tuolla enää töissä, ties vaikka edelleenkin soittelee ja häiriköi aikuisia lapsiaan.
Alakoululaisen puhelut vanhemmilleen on aivan ymmärretäviä. Alle 12-vuotias on pieni lapsi vielä.
Mutta hiukan ärsyttää kun viereisen työkaverin nyt jo 18 v. tyttö ( lukion tokalla ) soittaa huutoitku puheluita äidilleen, useinkin. Tyttö huutaa ja itkee niin, että koko avokonttori kuulee. Ja ymmärtäisin kyllä, jos jotain oikeasti kamalaa olisi tapahtunut. Mutta ei, tämä draamaprinsessa soittaa kohtauksiaan aivan tavallisen koulupäivän asioista. On jo sentään täysi-ikäinen ja käyttäytyy kuin kolmevuotias.
Nykyään on niin, että lapsi saa soitella koko päivän, jos on vaikka paha mieli, kun kaveri halusi kulkea eri reittiä. Kiesus noita helikopterivanhempia.
Meillä ollaan yhdenvertaisia ja omia soittoja saa tehdä vain tauoilla. Ei ole väliä onko lapsia vai ei. Työnteosta ei tulisi mitään, jos kaikki saisivat soittaa henkilökohtaisia puheluita koko ajan.
Tärkeistä puheluista tiedotetaan ennakkoon, jos sellainen on tulossa. Esimiehenä minulle voivat viranomaiset soittaa, jos työntekijään tarvitaan välitön yhteys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan normaalia. T: kolmen äiti
Ei tuo ole enää mitenkään normaalia että 9 ja 11 v koko ajan soittelee töihin. Hätätilanteessa tietysti pitää soittaa ja vastata tai jos lapsi on kipeänä, mutta eihän lapset opi itsenäisiksi noin. T. 3 lapsen isä
Joskus sitä miettii, että tekeekö liika ruutuaika tätä, lapsista tulee avuttomampia.
Mulla on omia töitä tarpeeksi niin ei tarvi muitten soittoja kytätä. Ja on normaalia ala-aste ikästen kanssa.