Lue keskustelun säännöt.
Ehdotin ystävälle etäisyyden pitämistä ja taukoa, ystävä katkaisi välit
15.03.2026 |
Sanoin ystävälleni, että haluan ottaa etäisyyttä ja pitää hänestä taukoa. En haluaisi enää olla tekemisissä kovinkaan usein, minulle riittäisi kahvilla käynti pari kertaa vuodessa ja kasuaali juttelu. Ystävä totesi tähän, ettei häntä kiinnosta tuollainen kahvittelukaveruus ja lopettaa mieluummin yhteydenpidon kanssani kokonaan. Minusta ystävä käyttäytyy lapsellisesti, jos katkaisee kokonaan välit. Ihan mielelläni olen harvakseltaan tekemisissä, mutta enempää en halua. Ei siitä pitäisi loukkaantua.
N32
Kommentit (169)
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselle on sattunut elämän varrelle pari tämmöistä tauon tarjousta, olen kokemuksesta nyt oppinut että ei kannata. Tuohon taukoon on sisältynyt jokaisella kerralla se, että tauko tapahtuu tämän toisen kaverin ehdoilla, mitä siis meinaan:
- Meillä on ollut erimielisyyksiä, niistä jutellaan ja koitetaan saada selkoa, sitten toinen kuittaa lopuksi "mut hei kaikkea hyvää ja moikataan kun tavataan!" Tässä oli taustalla varmaan se, että meillä oli yhteisiä kavereita, niin halusi silti vaikuttaa hyvältä tyypiltä.
- Parikin kaveria on ollut sellaisia, että kun suuttuvat, niin ilmoittavat etteivät keskustele tästä "nyt" tai "ainakaan jaksa riidellä", sitten alkaa joku mykkäkoulu, joka oli se "kun tartti tauon". Sitten palataan asiaan muina miehinä. Oon vastannut sitten tässä kohtaa, että kun nyt halusit lopettaa ystävyyden ja puhumisen, niin voidaan mun puolesta jatkaa samalla linjalla, niin se ei käy. Tämä tietenkin riippuen siitä, että onko se mykkäkoulu kestänyt 2 päivää vai 2 vuotta.
- Ghostaaminen ja "kiireily", vastaamattomuus ja se, ettei saa nyt selkoa että haluuko kaveri olla tekemisissä vai ei. Kun kysyy asiaa, niin haluaa, mutta silti sama jatkuu.
Näissä kaikissa auttaisi se, kun kommunikoisi asioista oikea-aikaisesti. Jos ystävä kuormittaa jollain samalla jankutuksella, voi siitä ihan suoraan sanoa, että voitaisiinko tällä kertaa puhua jostain muusta. Tai jos on vaikeaa ja haluat olla ystävä, niin kysy siltä toiselta, että mikä häntä auttaisi nyt. Tehkää yhdessä vaikka jotain. Toi on aika syvältä hylätä se frendi siksi aikaa, kun sillä on vaikeaa, että palaillaan sitten asiaan kun se on taas kiva ja hauska..?
Tuohon sun viimeiseen kappaleeseen.... Joskus se, jolla on vaikeaa, saattaa haluta ottaa etäisyyttä ja olla rauhassa. Kun aikoinaan sain vakavan sairaskohtauksen, mun tytär kävi kirjoittamassa Facebookissa seinälleni, mitä oli tapahtunut ja lisäsi vielä, että mikäli äiti selviää hengissä, hän ottaa itse yhteyttä sitten, kun on toipunut ja jaksaa. Oli ihan hyvä, että kaikki tsemppiviestit tuli kommentteina sinne Facebookiin eikä tekstareina tai puhelinsoittoina mun kännykkään. Meni aika monta kuukautta ennenkuin aloin ottaa yhteyksiä, vaikka olinkin vain 3 viikkoa sairaalassa. Mulla oli kuitenkin omat aikuiset lapseni sekä muu lähisuku, joten sain pyytäessäni alkuvaiheessa heiltä kaiken tarvitsemani tuen ja avun. Pääasiassa halusin olla kuitenkin ihan vaan yksin kissojeni kanssa. Mutta ihmiset ovat tässäkin erilaisia. Joku toinen olisi tykännyt, jos viestiä pukkaa, puhelin soi tai tupa on täynnä porukkaa.
Mä en taas haluaisi, että terveysasioitani lukee julkisesti facebookissa tai muuallakaan kaikkien luettavana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sarkasmi. Vähä-älyisille vaikea hahmottaa! Liittyy usein siihen autismiin. Joko sinut on testattu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ylipäätään otit taukoa ystävästäsi tai menit sanomaan ääneen? Ei ihme, jos toinen tuollaisesta ottaa nokkiinsa.
Täällä neuvotaan ghostaamisen sijaan nostamaan kissa pöydälle ja puhumaan etäisyyden ottamisen syistä ystävän kanssa. Nytkö ei ollut sitten hyvä?
Oletko jotenkin tunnevammainen? Asperger? Autisti?
Pystytkö asettautumaan toisen asemaan edes hetkeksi? Kai kerroit monipuolisesti miksi seura ei enää tule kiinnostamaan ja kuinka varmasti olet jo päättänyt, että millaiseen yhteydenpitoon ystävän luonteella pääsee kanssasi?
Olisit voinut vaikka listata viisi huonointa puolta ystävästäsi ja kertoa mitä hänen olisi syytä parantaa jatkossa, että saa pitää ystävänsä.
Miten tunneälytön sinä oikein olet, minulle ei tulisi mieleenikään tehdä kaverista vikalistaa ja sanoa hänelle, että noi kun korjaat niin voidaan olla taas kavereita.
Kaverit kelpaavat sellaisena kun ovat tai ovat kelpaamatta. Muita ihmisiä ei voi muuttaa.
Sarkasmikommentti liittyi siis tähän!
Täällä kun joku kommentoi, ettei sillä ole mitään väliä, vaikka näkisi harvoin. Kyllä sillä on, jos on tapahtunut merkittävä muutos aikaisempaan ilman, että muiden kohdalla on tapahtunut samoin. On ihan eri asia, jos Jennillä on paljon työstressiä ja ei siksi jaksa nähdä ketään ystävistään kovin usein. Mutta eihän se kivalta tunnu, jos tilanne onkin tämä:
Jenni vetoaa työstressiin, ettei ehdi näkemään nykyisin Lindan kanssa kuin kolme kertaa vuodessa. Aiemmin Jenni ja Linda ovat nähneet kerran kuussa, mutta Jennin toiveesta tapaamiskerrat Lindan kanssa ovat vähentyneet. Samaan aikaan Jenni ei ole vähentänyt tapaamiskertoja muiden ystäviensä kanssa, vaan hän näkee Emmaa pari kertaa viikossa, Veeraa viikoittain ja Riinaa pari kertaa kuussa. Emman, Veeran ja Riinan tapaamiset eivät ole vähentyneet, mutta Lindan on. Totta kai tuo tilanne on Lindan kannalta loukkaava. Jos olisi työstressistä oikeasti kyse, niin ei se Jenni jaksaisi entiseen tahtiin nähdä Emmaa, Veeraa ja Riinaa.
Mitä te kumpikaan toisillanne teette tämän jälkeen. On ihan totta, että moni ei tarvitse hyvänpäivän tuttuja mihinkään ja niitä löytyy helposti uusia. On loukkaavaa sanoa etten kaipaa kuin harvoin seuraasi. Ei ole välien katkaiseminenkaan tervettä käytöstä. Ystäviä ei pidä syyllistää. Parempi olla erillään ja sen pituinen se. En minä ainakaan olisi kiinnostunut ystävästä, jos sanoisi, että vain pari kertaa viikossa haluaiis nähdä. Parempi olisi ollut jättää sanomatta ja tavata silloin harvoin kuin itselle sopii ja jaksaa. Suuttuja ja välien katkaisija on myös yhtä epäreilu vähintään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On ihan ok olla näkemättä, jos sanoo syyn kuten työstressi, uupuminen tai ei vain jaksa arjen ohella. Kyllä ystävä ymmärtää. Eihän ketään voi pakottaa tapaamaan. Usein ei jaksa arjen ohella muita kuin omaa perhettä, jos on alaikäisiä lapsiakin. Mutta semmoinen syyllistäminen, että katkaisee vain välit on ilkeää ja narsistista. Siinä jättää toiselle syyllisen ja oudon olon. Tässä on ymmärrettävää, että välit katkesi, koska ap antoi ymmärtää, ettei seura kiinnosta. Että haluaa nimenomaan ystävästä taukoa. Se on tietenkin loukkaavaa. Tuskin ystävä enää koskaan haluaa nähdä.
Sarkasmi. Vähä-älyisille vaikea hahmottaa! Liittyy usein siihen autismiin. Joko sinut on testattu?
Millä oikeudella haukut vähä-älyisiä tai autisteja. Luuletko, että joku päättää itse ryhtyä vähä-älyiseksi tai autistiksi. Ja sarkasmista tulee muistaa, että se tulee olla hyvin rakennettua ja sen ei tule loukata. Osa puhuu sarkasmista vaikka kyseessä olisi ilkeily tai tarkoituksellinen loukkaaminen. Silläkin saa tietenkin poljettua muita, kun selittää, että toinen ei ymmärrä minun älykkään sarkasmia. Se on toinen juttu, onko tämmöinen henkilö fiksu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on kaikki ystävyyssuhteet muuttuneet "kahvitellaan" silloin tällöin. Ei mitään draamaa saatu aikaiseksi. Iän tuomaa viisautta ja varakatseisuutta varmaan. Toki on päättynyt ystävyyssuhteita ghoustaamiseenkin. Mutta mikäs siinä, kukin tyylillään. Moikataan, kun nähdään eikä siinä sen kummempaa.
Naisten välisissä ystävyyssuhteissa aikuistuminen muuttaa kaveruutta paljon. Lapsena/teininä/plus parikymppisenäkin kaveeraaminen voi olla tosi tiivistä ja intensiivistä. Ollaan vapaita ja huolettomia, valmiina lähtöön joka hetki.
Aikuistumisen myötä useimmille tulee muutakin elämänsisältöä kuin kaveeraminen.
Poika/miesystävät, työt ja opiskelut, lapsia, kotitöitä jne. Jotkut naiset eivät ymmärrä tätä, vaan jäävät teinikaveeraamisen asteelle eivätkä aikuistu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle riittää ihan hyvin kahvittelut kaksi kertaa vuodessa niiden ystävien kanssa, joiden en kanssa en tapaa yhteisen harrastustoiminnan kautta lähes viikottain. Arki, työ ja sairaudet ovat oikeasti niin kuormittavia, etten jaksa lähteä erikseen mihinkään. Viestittelemme kyllä säännöllisesti. Ystävillä sama juttu.
Mielestäni tiheä tapaileminen ei välttämättä tuo mitään hyvää lisää ystävyyteen. Joskus voi olla jopa päinvastoin, että liian usein tavatessa tulee vain puhuttua helposti liikaa, mistä voi tulla huono fiilis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmiset ovat tosiaan erilaisia. En ikimaailmassa tekisi mitään somepäivityksiä terveydentilastani tai jaksaisi tapailla ystäviä viikottain tai kerran kuukaudessa. Mielestäni ne suhteet pysyvät terveempinä ja kunnioittavampina kun tavataan vähän harvemmin. Olen iän myötä alkanut arvostaa tällaista.
Vierailija kirjoitti:
Täällä kun joku kommentoi, ettei sillä ole mitään väliä, vaikka näkisi harvoin. Kyllä sillä on, jos on tapahtunut merkittävä muutos aikaisempaan ilman, että muiden kohdalla on tapahtunut samoin. On ihan eri asia, jos Jennillä on paljon työstressiä ja ei siksi jaksa nähdä ketään ystävistään kovin usein. Mutta eihän se kivalta tunnu, jos tilanne onkin tämä:
Jenni vetoaa työstressiin, ettei ehdi näkemään nykyisin Lindan kanssa kuin kolme kertaa vuodessa. Aiemmin Jenni ja Linda ovat nähneet kerran kuussa, mutta Jennin toiveesta tapaamiskerrat Lindan kanssa ovat vähentyneet. Samaan aikaan Jenni ei ole vähentänyt tapaamiskertoja muiden ystäviensä kanssa, vaan hän näkee Emmaa pari kertaa viikossa, Veeraa viikoittain ja Riinaa pari kertaa kuussa. Emman, Veeran ja Riinan tapaamiset eivät ole vähentyneet, mutta Lindan on. Totta kai tuo tilanne on Lindan kannalta loukkaava. Jos olisi työstressistä oikeasti kyse, niin ei se Jenni jaksaisi entiseen tahtiin nähdä Emmaa, Veeraa ja Riinaa.
Tämä. Kun täällä moni sanoo, ettei kaipaa usein näkemistä. Kaikki eivät kaipaa, mutta myös aika moni kaipaa. Ja on turhaa selittää, ettei ole aikaa nähdä yhtä ystävää, jos muille ystäville sitä aikaa riittää. Turhauttavia tuollaiset tekosyyt, kun voisi oikeasti olla rehellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselle on sattunut elämän varrelle pari tämmöistä tauon tarjousta, olen kokemuksesta nyt oppinut että ei kannata. Tuohon taukoon on sisältynyt jokaisella kerralla se, että tauko tapahtuu tämän toisen kaverin ehdoilla, mitä siis meinaan:
- Meillä on ollut erimielisyyksiä, niistä jutellaan ja koitetaan saada selkoa, sitten toinen kuittaa lopuksi "mut hei kaikkea hyvää ja moikataan kun tavataan!" Tässä oli taustalla varmaan se, että meillä oli yhteisiä kavereita, niin halusi silti vaikuttaa hyvältä tyypiltä.
- Parikin kaveria on ollut sellaisia, että kun suuttuvat, niin ilmoittavat etteivät keskustele tästä "nyt" tai "ainakaan jaksa riidellä", sitten alkaa joku mykkäkoulu, joka oli se "kun tartti tauon". Sitten palataan asiaan muina miehinä. Oon vastannut sitten tässä kohtaa, että kun nyt halusit lopettaa ystävyyden ja puhumisen, niin voidaan mun puolesta jatkaa samalla linjalla, niin se ei käy. Tämä tietenkin riippuen siitä, että onko se mykkäkoulu kestänyt 2 päivää vai 2 vuotta.
- Ghostaaminen ja "kiireily", vastaamattomuus ja se, ettei saa nyt selkoa että haluuko kaveri olla tekemisissä vai ei. Kun kysyy asiaa, niin haluaa, mutta silti sama jatkuu.
Näissä kaikissa auttaisi se, kun kommunikoisi asioista oikea-aikaisesti. Jos ystävä kuormittaa jollain samalla jankutuksella, voi siitä ihan suoraan sanoa, että voitaisiinko tällä kertaa puhua jostain muusta. Tai jos on vaikeaa ja haluat olla ystävä, niin kysy siltä toiselta, että mikä häntä auttaisi nyt. Tehkää yhdessä vaikka jotain. Toi on aika syvältä hylätä se frendi siksi aikaa, kun sillä on vaikeaa, että palaillaan sitten asiaan kun se on taas kiva ja hauska..?
Tuohon sun viimeiseen kappaleeseen.... Joskus se, jolla on vaikeaa, saattaa haluta ottaa etäisyyttä ja olla rauhassa. Kun aikoinaan sain vakavan sairaskohtauksen, mun tytär kävi kirjoittamassa Facebookissa seinälleni, mitä oli tapahtunut ja lisäsi vielä, että mikäli äiti selviää hengissä, hän ottaa itse yhteyttä sitten, kun on toipunut ja jaksaa. Oli ihan hyvä, että kaikki tsemppiviestit tuli kommentteina sinne Facebookiin eikä tekstareina tai puhelinsoittoina mun kännykkään. Meni aika monta kuukautta ennenkuin aloin ottaa yhteyksiä, vaikka olinkin vain 3 viikkoa sairaalassa. Mulla oli kuitenkin omat aikuiset lapseni sekä muu lähisuku, joten sain pyytäessäni alkuvaiheessa heiltä kaiken tarvitsemani tuen ja avun. Pääasiassa halusin olla kuitenkin ihan vaan yksin kissojeni kanssa. Mutta ihmiset ovat tässäkin erilaisia. Joku toinen olisi tykännyt, jos viestiä pukkaa, puhelin soi tai tupa on täynnä porukkaa.
Mä en taas haluaisi, että terveysasioitani lukee julkisesti facebookissa tai muuallakaan kaikkien luettavana.
Nimenomaan näin me ollaan erilaisia. Mulle tuo oli silloin huomattavasti parempi vaihtoehto kuin että kännykkä olisi täyttynyt viesteistä ja soinut vähän väliä, kun musta yks kaks yllättäen ei kuulunutkaan enää yhtään mitään enkä olisi vastannut viesteihin enkä soittoihin. Jokuhan olisi voinut jopa ajatella, että olen vaan kylmästi ghostannut hänet.
Vierailija kirjoitti:
Ei hän loukkaantunut, hän teki oman valintansa ihan kuten sinäkin teit. Ei ole lapsellista katkaista välejä, jos toinen on tylsä ja ikävää seuraa.
Kylläpä nyt on pyllynsä satuttaneita ketjussa. Voihan se asia olla niin että tämä kaveri josta haluaa vähän taukoa on äärettömän raskas, ripustautuva ja asioihin liiaksi tunkeva persoona jota olen itsekin kyllä kokenut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei hän loukkaantunut, hän teki oman valintansa ihan kuten sinäkin teit. Ei ole lapsellista katkaista välejä, jos toinen on tylsä ja ikävää seuraa.
Kylläpä nyt on pyllynsä satuttaneita ketjussa. Voihan se asia olla niin että tämä kaveri josta haluaa vähän taukoa on äärettömän raskas, ripustautuva ja asioihin liiaksi tunkeva persoona jota olen itsekin kyllä kokenut.
No mutta miksi tällaiseen henkilöön haluaisi pitää yhteyttä jollain pari kertaa vuodessa kahvitteluilla, joihin ap listaa sallitut puheenaiheet. Silloin on parempi olla olematta missään tekemisissä, ap:n kaveri teki aivan oikean johtopäätöksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ylipäätään otit taukoa ystävästäsi tai menit sanomaan ääneen? Ei ihme, jos toinen tuollaisesta ottaa nokkiinsa.
Ystävä tuntuu raskaalta seuralta nykyään, sen tarkemmin tilannetta avaamatta.
ap
Ihminen joka ei halua avata asiaa enempää on luoti jota kuuluu väistää.
No, sen verran sanon, että ystävällä on nyt raskasta monesta syystä. Kaipaisi minusta kuuntelijaa ja haluaisi ylipäätään jutella pari kertaa viikossa.
ap
No voi miten hurjaa. Ystävä haluaisi jutella pari kertaa viikossa!!! OMG!! Onko toi susta jotenkin iso määrä?
En usko, että ystävyyttä voi koskaan etäännyttää/laittaa tauolla ilman, että toinen osapuoli loukkaantuu tilanteesta. Kyllähän tauon pitäminen/etäisyyden ottaminen esim. parisuhteessakin tulkitaan tilanteeksi, jossa ihminen ei enää viihdy toisen kanssa kuten ennen ja kaipaa miettimisaikaa, haluaako olla suhteessa enää. Harva suhtautuu neutraalisti siihen, jos oma kumppani ehdottaa taukoa/etäisyyttä. Sama se on ystävyyssuhteissakin. Se satuttaa, jos toinen ei enää halua olla kanssasi kuten ennen.
Ymmärrän ystävääsi. Hyvä ystäväni alkoi etääntyä minusta ja alkoi käyttäytyä ikävästi etäännyttääkseen minut. Otin asian puheeksi hänen kanssaan. Ystävä ei nähnyt käytöksessään mitään pahaa, hänestä oli muka ihan normaalia jättää vastaamatta viesteihin ja olla näkemättä. Minusta kertoo paljon ihmisestä, jos hän on valmis heivaamaan toisen elämästään ja asia on vielä hänestä niin neutraali, ettei tee edes kipeää. Emme selvästi olleet samalla sivulla tämän asian suhteen.
Miten tunneälytön sinä oikein olet, minulle ei tulisi mieleenikään tehdä kaverista vikalistaa ja sanoa hänelle, että noi kun korjaat niin voidaan olla taas kavereita.
Kaverit kelpaavat sellaisena kun ovat tai ovat kelpaamatta. Muita ihmisiä ei voi muuttaa.