Onko/olisiko sinulle merkittävästi pienempituloisena ok elää parisuhteessa sinun tulotasosi mukaista elämää?
Eli asuisitte tasan sen hintaisessa asunnossa, kuin mistä sinulla on varaa maksaa puolet. Matkustella jne tasan niin paljon tai vähän kuin mihin sinulla on varaa. Lapsilla vain ne harrastukset, joihin pystyt puoliksi osallistumaan.
Kumppani sitten säästää ja sijoittaa oman ylimenevän rahan. Ja avioehto tietysti.
Kommentit (146)
"toisella olisi tilinkäyttöoikeus ellei sitä ole nimenomaisesti perustettu yhteistiliksi."
On mahdollista ainakin Osuuspankissa. Molempien henkilökohtaiset tilit on muutettu yhteiskäyttöön meillä jossain vaiheessa. Meillä siis ollut aina yhteiset rahat, mutta oma tili oli pitkään vain omassa käytössä, kunnes vaihdettiin sekin yhteiseen käyttöön.
Siis onko nyt kyseessä joku uusperhe? Ydinperheessä kyllä rahat laitetaan yhteen ja siitä maksetaan kaikki yhteiset menot ja loput säästöön ja mihin nyt kumpikin haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen suurempituloisena ehdottanut tuota jokaisessa parisuhteessa mutta se ei ole yhdellekkään naiselle kelvannut kun naiset vaativat parempaa mihin omat rahat riittivät. Kaikki tämä perusteltiin sillä että sinähän tienaat niin kivasti että me voisimme kyllä ottaa paremman elintason kun mitä minun rahat antavat periksi.
Eli siis naiset vaativat parempaa elintasojaomaan tulotasoon nähden ja naiset vaativat että kun mies tienaa enemmän niin mies maksaa enemmän
"Meitä miehiä ei kiinnosta naisen koulutus, ammatti tai tulotaso."
En ole vanhan aikainen mies mutta kyllä liitossa ja perheessä eletään samassa taloudessa. Kämppiksellä on oma talous. Ei puolisolla.
En itsekään naisia kalliille treffeille vie tai muuten paapo tai lähde mukaan mihinkään prinsessa ja hänen lakeijansa joka maksaa kaiken leikkiin.
Mutta parisuhteessa tuetaan toista ja eletään yhteistä elämää. Ei ole oikea liitto jos on omat taloudet. Varmaan on sitten muutenkin oma elämä ja omat panokaverit jos aviopuoliso on kämppis with benefits
Vierailija kirjoitti:
"toisella olisi tilinkäyttöoikeus ellei sitä ole nimenomaisesti perustettu yhteistiliksi."
On mahdollista ainakin Osuuspankissa. Molempien henkilökohtaiset tilit on muutettu yhteiskäyttöön meillä jossain vaiheessa. Meillä siis ollut aina yhteiset rahat, mutta oma tili oli pitkään vain omassa käytössä, kunnes vaihdettiin sekin yhteiseen käyttöön.
Niin eli ne on PERUSTETTU siinä kohtaa kun teit muutoksen. Oletkos vähän yksinkertainen, kyse oli siitä ettei kukaan normaalisti voi nähdä toisen tilitietoja.
Vierailija kirjoitti:
Olen suurempituloisena ehdottanut tuota jokaisessa parisuhteessa mutta se ei ole yhdellekkään naiselle kelvannut kun naiset vaativat parempaa mihin omat rahat riittivät. Kaikki tämä perusteltiin sillä että sinähän tienaat niin kivasti että me voisimme kyllä ottaa paremman elintason kun mitä minun rahat antavat periksi.
Eli siis naiset vaativat parempaa elintasojaomaan tulotasoon nähden ja naiset vaativat että kun mies tienaa enemmän niin mies maksaa enemmän
Jos olet vahvasti tuota mieltä niin sinun pitää myös seisoa mielipiteesi takana, eikä pehmetä heti uhkailun edessä.
Tuohan on ryöstö muuten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"toisella olisi tilinkäyttöoikeus ellei sitä ole nimenomaisesti perustettu yhteistiliksi."
On mahdollista ainakin Osuuspankissa. Molempien henkilökohtaiset tilit on muutettu yhteiskäyttöön meillä jossain vaiheessa. Meillä siis ollut aina yhteiset rahat, mutta oma tili oli pitkään vain omassa käytössä, kunnes vaihdettiin sekin yhteiseen käyttöön.
Niin eli ne on PERUSTETTU siinä kohtaa kun teit muutoksen. Oletkos vähän yksinkertainen, kyse oli siitä ettei kukaan normaalisti voi nähdä toisen tilitietoja.
Ei ole perustettu, vaan tilille lisättiin vain toisen käyttöoikeus.
Vierailija kirjoitti:
Ei koskaan yhteisiä rahoja, aiheuttaa aina ongelmia.
Ei ole koskaan 40 vuoden aikana aiheuttanut ongelmia.
Miksi näissä esimerkeissä muuten aina puhutaan pelkistä palkkatuloista?
Olen ollut suhteessa jossa pienempituloisella on paljon paljon enemmän pääomaa. Mitenkäs sitten jaetaan? Suurempipalkkaisenko pitäisi maksaa esim. asunnosta reilusti enemmän, vain koska pienituloisella on mieli juuttunut "jako palkkatulojen suhteessa" -dogmaan?
Pariskunta sumplikoon kulunsa item haluavat. Mutta kun perheessä on lapsia, olisi totaalisen kreisiä elää niin, että vanhemmilla olisi tulojen mukaan täysin erilainen elintaso.
Asunnosta maksaisin puolet, mutta minusta kuulostaa melko kajahtaneelta, että suurituloinen osapuoli ei jostain pyhistä periaatteista johtuen maksaisi omille lapsilleen niin hyvää elämää kuin pystyy. Eihän ne lapset ole siihen mitenkään syyllisiä että vanhemmilla on isot tuloerot. Kuulostaa niin pikkusieluisen ihmisen ratkaisulta, että en aloittaisi edes suhdetta tuollaisen kanssa.
Ei, koska puolison tulojen vuoksi en ole oikeutettu kaikkiin sellaisiin sosiaalitukiin, joita voisin yksin asuessani saada. Tällä hetkellä sairauspäivärahani (minimi) on niin pieni, että hädin tuskin oman elämisen pystyn sillä maksamaan. Puolisoni (lasteni toinen huoltaja) maksaa lasten kulut täysin.
Vierailija kirjoitti:
Olen suurempituloisena ehdottanut tuota jokaisessa parisuhteessa mutta se ei ole yhdellekkään naiselle kelvannut kun naiset vaativat parempaa mihin omat rahat riittivät. Kaikki tämä perusteltiin sillä että sinähän tienaat niin kivasti että me voisimme kyllä ottaa paremman elintason kun mitä minun rahat antavat periksi.
Eli siis naiset vaativat parempaa elintasojaomaan tulotasoon nähden ja naiset vaativat että kun mies tienaa enemmän niin mies maksaa enemmän
Miksi se sitten pitäisi kelvata? Parisuhteet on mun ymmärtääkseni ihan vapaaehtoisia.
En ikinä menisi parisuhteeseen enkä varsinkaan avoliittoon. Jos mies ei halua avioliittoon niin pankoot vaikka jotain homomiestä sitten, en todellakaan tuhlaa omaa elämääni sellaiseen hyväksikäyttäjään. Sääliksi käy naisia, jotka tuhlaavat
Vierailija kirjoitti:
Miksi näissä esimerkeissä muuten aina puhutaan pelkistä palkkatuloista?
Olen ollut suhteessa jossa pienempituloisella on paljon paljon enemmän pääomaa. Mitenkäs sitten jaetaan? Suurempipalkkaisenko pitäisi maksaa esim. asunnosta reilusti enemmän, vain koska pienituloisella on mieli juuttunut "jako palkkatulojen suhteessa" -dogmaan?
Meillä on juuri tämä kuvio. Minulla on pienet palkkatulot, mutta paljon sijoitusvarallisuutta. Puoliksi on maksettu kaikki yhteinen. Lisäksi molemmilla tietysti omat tilit ja rahat, joista päättää itse.
Vierailija kirjoitti:
Pariskunta sumplikoon kulunsa item haluavat. Mutta kun perheessä on lapsia, olisi totaalisen kreisiä elää niin, että vanhemmilla olisi tulojen mukaan täysin erilainen elintaso.
Joo. Mutsi söi aina puuroa ja lomaili Hyvinkâällä. Faija söi pihvejä ravintolassa ja lomaili Floridassa.
Vierailija kirjoitti:
Olen suurempituloisena ehdottanut tuota jokaisessa parisuhteessa mutta se ei ole yhdellekkään naiselle kelvannut kun naiset vaativat parempaa mihin omat rahat riittivät. Kaikki tämä perusteltiin sillä että sinähän tienaat niin kivasti että me voisimme kyllä ottaa paremman elintason kun mitä minun rahat antavat periksi.
Eli siis naiset vaativat parempaa elintasojaomaan tulotasoon nähden ja naiset vaativat että kun mies tienaa enemmän niin mies maksaa enemmän
Siis luuletko että naiset ovat kanssasi säkenöivän ja ihanan luonteesi ja mainion seurasi vuoksi, vai? :D Jos sinulla ei olisi rahaa niin he eivät varmaan edes katsoisi sinua päin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuten ok, mutta lasten harrastukset ei tuohon kuulu.
Miksei? Lapset ei harrasta jos rahaa ei löydy?
Että lapsi ei saa harrastaa jos puolisolla ei ole varaa maksaa puolia harrastuksesta? Olet todella sairas ihminen. Toivon että sinulla ei koskaan ole lapsia. Sinulla ei ole pienintäkään käsitystä vanhemmuudesta. Se että haluat puolisoa kiusata on jo kipeää mutta se että kohdistaisit pihtailusi yhteiseen lapseen on jotain aivan mielipuolista pahuutta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se maksaa suuremman osuuden tai kaiken jolla on enemmän tai huomattavasti enemmän varallisuutta. Muu ei enää ole parisuhde vaan jonkinlainen orjasopimus. Jos tulotaso ja varallisuus on sama sitten laitetaan 50/50 kulut.
Toisaalta, jos se toisen varallisuus on kertynyt säästäväisyydellä ja vaikka sijoittamisella, ei ole kovin reilua joutua antamaan pankkikorttia tuhlailevalle puolisolle. Tilanne, jossa toinen elää vaatimattomasti ja toinen shoppailee turhuuksia, ei ole kestävä. Onkin usein myös yhteisistä arvoista kiinni, mikä on välttämätön hankinta ja mikä ei.
Miksi se ei vaikuta että toinen on opiskellut ja tehnyt uraa määrätietoisesti, ja toinen on alisuorittanut itsensä jonnekin kaupan kassalle?
Ei tunnut oikeudenmukaiselta että laista nauttii ahkeran työn hedelmistä, täysin ilman niitä ansaitsematta.
Elintasonihan nousisi huomattavasti, jos olisi kumppani jakamassa kuluja, joten mikä ettei. En tosin tarvitse sen hulppeampaa elämää kuin tämä, jonka itse itselleni kustannan, on varaa ostaa kaupasta mitä haluaa, omistusasunto ja matkusteltuakin tulee. Olen seurustellut jo lähemmäs kymmenen vuotta, mutta asunnostani en luovu, vietämme kaiken vapaa-ajan yhdessä milloin missäkin ja kumpikin kulkee toisen asunnossa kuin omassaan. Joskus mietittiin näiden myymistä ja yhden isomman ostamista, mutta ei me tämän enemmän tarvittaisi tilaakaan, jos luopuisimme rankalla kädellä tararoista.