Onko kumppanin/puolison valinnassa täkeää tämän koulutus/ammatti?
Olen itse korkeakoulututkinnon suorittanut opettaja ja puolisoni on kauppaoppilaitoksen käynyt myyjä. Muut opettajat väheksyvät perhettäni sen vuoksi.
Kommentit (243)
Vierailija kirjoitti:
Mutu-tuntumalta sanoisin, että myös TV:n katsomistottumuksissa on keskimäärin eroa eri koulutustason ihmisten välillä (siis keskimäärin, ei tietenkään koske jokaista yksilöä). Korkeasti koulutetut katsovat enemmän dokumentteja sekä uutis- ja ajankohtaisohjelmia, amiskoulutetut puolestaan viihdeohjelmia.
Ihan huumorintajunkin suhteen voi olla eroja koulutettujen ja ei-koulutettujen välillä, koska ihmisten tausta ja kokemukset vaikuttavat siihen, millaiset vitsit tuntuvat hauskoilta. Koulutus tuo usein mukanaan tiettyjä kulttuurisia viittauksia, tietoa ja kielenkäyttötapoja, joiden varaan osa huumorista rakentuu. Siksi esimerkiksi ironia, sanaleikit tai viittaukset kirjallisuuteen, politiikkaan tai tieteeseen voivat avautua helpommin niille, joille nämä aiheet ovat tuttuja. Ihmiset, joilla on vähemmän koulutusta, pitävät taas monesti huumorista, joka on suoraa, helposti ymmärrettävää ja liittyy arkisiin tilanteisiin.
Toimin tilintarkastajana ja mun mies on levyseppähitsaaja. Eli vastaus kysymykseen, ei mitään väliä. Mulle tärkeintä on ihan muut ominaisuudet, kuten luonne, elämänkatsomus ja muutenki se miten tullaan juttuun.
Kunhan jotain tekee työkseen niin sillä pääsee pitkälle. Oon seurustellu myös työttömän miehen kanssa eikä sekään haitannu. Kun kuitenki edes yritti hakea töitä.
Älykkyys ja mielenterveys ovat tärkeimmät kriteerit. Usein, mutta ei aina siihen tulee jo automaattisesti mukaan "hyvä" koulutus. Tärkeämpää on, että tekee mitä tahansa hyödyllistä työtä.
Vierailija kirjoitti:
Toimin tilintarkastajana ja mun mies on levyseppähitsaaja. Eli vastaus kysymykseen, ei mitään väliä. Mulle tärkeintä on ihan muut ominaisuudet, kuten luonne, elämänkatsomus ja muutenki se miten tullaan juttuun.
Kunhan jotain tekee työkseen niin sillä pääsee pitkälle. Oon seurustellu myös työttömän miehen kanssa eikä sekään haitannu. Kun kuitenki edes yritti hakea töitä.
Mitä jos sun miehesi olisi vaikka ammattisotilas, strippari, teurastaja, huumediileri, maailmaa kiertävä DJ, ammattipokerinpelaaja, some-influensseri tai räjähteiden purkaja? Olisiko nekin ok?
Vierailija kirjoitti:
Kaipa jotain väliä on. Itselleni ei suurta. Olen sairaanhoitaja ja mies DI sekä liikennelentäjä.
Uuh, DI + lentäjä. 🔥
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toimin tilintarkastajana ja mun mies on levyseppähitsaaja. Eli vastaus kysymykseen, ei mitään väliä. Mulle tärkeintä on ihan muut ominaisuudet, kuten luonne, elämänkatsomus ja muutenki se miten tullaan juttuun.
Kunhan jotain tekee työkseen niin sillä pääsee pitkälle. Oon seurustellu myös työttömän miehen kanssa eikä sekään haitannu. Kun kuitenki edes yritti hakea töitä.
Mitä jos sun miehesi olisi vaikka ammattisotilas, strippari, teurastaja, huumediileri, maailmaa kiertävä DJ, ammattipokerinpelaaja, some-influensseri tai räjähteiden purkaja? Olisiko nekin ok?
ammattisotilas - ei, arvomaailma ei täsmää omaani
strippari - ei, arvomaailma ei täsmää omaani
teurastaja -ei, arvomaailma ei täsmää omaani
huumediileri - ei, arvomaailma ei täsmää omaani
maailmaa kiertävä DJ - kyllä
ammattipokerinpelaaja - suhtautuisin varauksella, ehkä jos olisi muitakin bisneksiä tuon ohella.
some-influensseri - jos tekee fiksua sisältöä, kyllä
räjähteiden purkaja - mielenkiintoinen työ, mutta en haluaisi omalle kumppanille
T. Eri
Vierailija kirjoitti:
Ei minulle. Työ on kuitenkin loppujen lopuksi vain työtä ja keino ansaita elanto. Oleellisempaa on se, minkälaisia asioita harrastaa vapaa-ajallaan.
Miksi se olisi oleellisempaa? Työhön menee yleensä paljon enemmän aikaa kuin on mahdollisuutta käyttää vapaa-aikaan, joten se mitä ihminen on valinnut tehdä suurimmalla osasta ajastaan kertoo siitä ihmisestä aika paljon.
DI ja merkonomi, ketään muuta tämä kombo ei tunnu häiritsevän kuin anoppia ja jotain miehen korkeasti koulutettua nousukasta sukulaista, joka ei alennu keskusteluyhteyteen itseään alempien kanssa, koska se ilmeisesti muistuttaa siitä, mistä itse on lähtöisin.
Vierailija kirjoitti:
Vanhempani vastustivat liittoani, kun menin naimisiin kampaajan kanssa, kun itse ole narkkitehti. Liitto tosin myöhemmin kariutui.
Narkkitehti? Huumeita käyttävä arkkitehti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sairaanhoitajilla ei ole akateemista loppututkintoa, mutta he ovat monien miehien ihannenaisia ja pariutuvat korkeasti koulutettujen miesten kuten lääkäreiden kanssa.
Miesten unelma: puolet ajasta nainen tarjoaa seksipalveluja hoiturin asussa ja puolet ajasta hoitaa ja passaa mieslasta sohvalle.
Ja kun on hoitsu kotona, etenkin jos sairaanhoitaja, ei miehen tarvi mennä lääkäriin juuri ikinä.
Sairaanhoitajalla on kyllä terveydenhuollon osaamista, mutta he eivät ole lääkäreitä eivätkä voi diagnosoida tai hoitaa kaikkea. Monet asiat vaativat lääkärin tutkimuksen, reseptit, jatkotutkimuksia tai erikoistunutta hoitoa. Parhaimmillaan sairaanhoitaja voi huomata oireet ajoissa ja kehottaa hakeutumaan lääkäriin.
Mitä sitten? Väitinkö että sairaanhoitajat olisivat lääkäreitä?
Ei se mies sinne lääkäriin mene ellei pakoteta. Sairaanhoitaja voi hoitaa suurimman osan ongelmista ja tunnistaa sitten kun on oikeasti aika mennä lääkäriin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tärkeää. Palkan suuruus ei ole tärkeää vaan ne muut jutut. En halua miestä, joka joutuu olemaan jatkuvasti ylitöissä tai viikonlopputöissä tai matkustelemaan paljon. En myöskään halua miestä, joka on työssään jatkuvasti vaarassa. Enkä halua miestä, joka työssään hyväksikäyttää ihmisiä.
Mitä huonompi palkka ihmisellä on, sitä enemmän tunteja täytyy tehdä, jotta saa saman verran rahaa kuin paremmin tienaava. Eli käytännössä matalapalkkaisella on usein juurikin enemmän ylitöitä ja pidemmät työpäivät, ja välillä joutuu tekemään jopa useampaa työtä. Miljonääri taas voi tienata tunnissa sen, mihin köyhemmällä miehellä menee viikon työtunnit.
Suurin osa ihmisistä ei ole matalapalkkaisia tai mljonäärejä.
Matalapalkkaisia löytyy paljon esim. siivousalalta, hotelli- ja ravintola-alalta ja vähittäiskaupanalalta, miljonäärejä toki vain kourallinen.
Ahaa? Tuota ei kukaan tiennytkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sairaanhoitajilla ei ole akateemista loppututkintoa, mutta he ovat monien miehien ihannenaisia ja pariutuvat korkeasti koulutettujen miesten kuten lääkäreiden kanssa.
Miesten unelma: puolet ajasta nainen tarjoaa seksipalveluja hoiturin asussa ja puolet ajasta hoitaa ja passaa mieslasta sohvalle.
Ja kun on hoitsu kotona, etenkin jos sairaanhoitaja, ei miehen tarvi mennä lääkäriin juuri ikinä.
Sairaanhoitajalla on kyllä terveydenhuollon osaamista, mutta he eivät ole lääkäreitä eivätkä voi diagnosoida tai hoitaa kaikkea. Monet asiat vaativat lääkärin tutkimuksen, reseptit, jatkotutkimuksia tai erikoistunutta hoitoa. Parhaimmillaan sairaanhoitaja voi huomata oireet ajoissa ja kehottaa hakeutumaan lääkäriin.
Mitä sitten? Väitinkö että sairaanhoitajat olisivat lääkäreitä?
Ei se mies sinne lääkäriin mene ellei pakoteta. Sairaanhoitaja voi hoitaa suurimman osan ongelmista ja tunnistaa sitten kun on oikeasti aika mennä lääkäriin.
No itse en ainakaan huolisi niin tyhmää miestä, joka suostuu menee lääkärin vain pakotettuna 😂
Vierailija kirjoitti:
Toimin tilintarkastajana ja mun mies on levyseppähitsaaja. Eli vastaus kysymykseen, ei mitään väliä. Mulle tärkeintä on ihan muut ominaisuudet, kuten luonne, elämänkatsomus ja muutenki se miten tullaan juttuun.
Kunhan jotain tekee työkseen niin sillä pääsee pitkälle. Oon seurustellu myös työttömän miehen kanssa eikä sekään haitannu. Kun kuitenki edes yritti hakea töitä.
No teillä on molemmilla on tavisduunit, joten ne varmaan sopivatkin hyvin yhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toimin tilintarkastajana ja mun mies on levyseppähitsaaja. Eli vastaus kysymykseen, ei mitään väliä. Mulle tärkeintä on ihan muut ominaisuudet, kuten luonne, elämänkatsomus ja muutenki se miten tullaan juttuun.
Kunhan jotain tekee työkseen niin sillä pääsee pitkälle. Oon seurustellu myös työttömän miehen kanssa eikä sekään haitannu. Kun kuitenki edes yritti hakea töitä.
No teillä on molemmilla on tavisduunit, joten ne varmaan sopivatkin hyvin yhteen.
Tämä juuri jos toinen on tilintarkastajana ja toinen vaikkapa paranormaalien ilmiöiden tutkija saattaisi olla että kokevat toisen työn edustavan liian erilaista ihmistyyppiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei minulle. Työ on kuitenkin loppujen lopuksi vain työtä ja keino ansaita elanto. Oleellisempaa on se, minkälaisia asioita harrastaa vapaa-ajallaan.
Miksi se olisi oleellisempaa? Työhön menee yleensä paljon enemmän aikaa kuin on mahdollisuutta käyttää vapaa-aikaan, joten se mitä ihminen on valinnut tehdä suurimmalla osasta ajastaan kertoo siitä ihmisestä aika paljon.
"Miksi se olisi oleellisempaa? Työhön menee yleensä paljon enemmän aikaa kuin on mahdollisuutta käyttää vapaa-aikaan, joten se mitä ihminen on valinnut tehdä suurimmalla osasta ajastaan kertoo siitä ihmisestä aika paljon."
Aina ei ole kyse valinnasta. Eri aloille on erilaisia pääsyvaatimuksia. Joskus on pakko mennä sinne, minne pääsee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei minulle. Työ on kuitenkin loppujen lopuksi vain työtä ja keino ansaita elanto. Oleellisempaa on se, minkälaisia asioita harrastaa vapaa-ajallaan.
Miksi se olisi oleellisempaa? Työhön menee yleensä paljon enemmän aikaa kuin on mahdollisuutta käyttää vapaa-aikaan, joten se mitä ihminen on valinnut tehdä suurimmalla osasta ajastaan kertoo siitä ihmisestä aika paljon.
Aina ei ole kyse valinnasta. Eri aloille on erilaisia pääsyvaatimuksia. Joskus on pakko mennä sinne, minne pääsee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei minulle. Työ on kuitenkin loppujen lopuksi vain työtä ja keino ansaita elanto. Oleellisempaa on se, minkälaisia asioita harrastaa vapaa-ajallaan.
Miksi se olisi oleellisempaa? Työhön menee yleensä paljon enemmän aikaa kuin on mahdollisuutta käyttää vapaa-aikaan, joten se mitä ihminen on valinnut tehdä suurimmalla osasta ajastaan kertoo siitä ihmisestä aika paljon.
"Miksi se olisi oleellisempaa? Työhön menee yleensä paljon enemmän aikaa kuin on mahdollisuutta käyttää vapaa-aikaan, joten se mitä ihminen on valinnut tehdä suurimmalla osasta ajastaan kertoo siitä ihmisestä aika paljon."
Aina ei ole kyse valinnasta. Eri aloille on erilaisia pääsyvaatimuksia. Joskus on pakko mennä sinne, minne pääsee.
Ja joskus on mentävä sinne, minne suku tai muu ympäristö haluaa henkilön menevän. Silloin muiden valinta ei kerro ihmisestä yhtään mitään.
Yksin vieraan ihmistyypin keskellä, joista ei edes halua tuntea juuri ketään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei minulle. Työ on kuitenkin loppujen lopuksi vain työtä ja keino ansaita elanto. Oleellisempaa on se, minkälaisia asioita harrastaa vapaa-ajallaan.
Miksi se olisi oleellisempaa? Työhön menee yleensä paljon enemmän aikaa kuin on mahdollisuutta käyttää vapaa-aikaan, joten se mitä ihminen on valinnut tehdä suurimmalla osasta ajastaan kertoo siitä ihmisestä aika paljon.
"Miksi se olisi oleellisempaa? Työhön menee yleensä paljon enemmän aikaa kuin on mahdollisuutta käyttää vapaa-aikaan, joten se mitä ihminen on valinnut tehdä suurimmalla osasta ajastaan kertoo siitä ihmisestä aika paljon."
Aina ei ole kyse valinnasta. Eri aloille on erilaisia pääsyvaatimuksia. Joskus on pakko mennä sinne, minne pääsee.
Mistä sitten johtuu, että kaksi ihmistä, joilla on suunnilleen samat lähtökohdat, taidot ja älykkyys, päätyvät lopulta ihan eri paikkoihin toinen unelma-ammattiinsa ja tienaa miljoonia, ja toinen johonkin sellaiseen työhön, jota pidetään lähinnä viimeisenä vaihtoehtona?
Tärkeintä on opiskella äidinkieltä. Oikeasta työnteosta ei sen sijaan ole mitään hyötyä, koska rahaa ja ruokaa tulee neukkukuution taikaseinästä.