Onko kumppanin/puolison valinnassa täkeää tämän koulutus/ammatti?

Ihastun ihmiseen ja luonteeseen. En ammattiin ja tuloihin mutta olenkin mies ja tykkään naisista

Vierailija kirjoitti:

Ihastun ihmiseen ja luonteeseen. En ammattiin ja tuloihin mutta olenkin mies ja tykkään naisista

Mitkä ovat esimerkiksi omat tulosi tai millaiseen elämäntyyliin olet tottunut?

Miten tuo toimisi käytännössä, jos menisit suhteeseen

A) huomattavasti köyhemmän naisen kanssa
B) huomattavasti rikkaamman naisen kanssa?

Ensimmäisessä tapauksessa: olisitko oikeasti valmis mukautumaan siihen elämäntasoon? Esimerkiksi asumaan vaatimattomammalla alueella tai pienemmässä, huonommassa kodissa, jättämään ravintolat ja lomat välistä, tai melkein aina maksamaan yhteiset lomamatkat ja muut kalliimmat menot, jos toisella ei olisi niihin varaa? Vai pitäisitkö tärkeänä, että molemmat maksavat aina suunnilleen saman verran?

Toisessa tapauksessa taas: jos nainen olisi selvästi varakkaampi ja tottunut kalliimpaan elämäntyyliin, miten ajattelisit sen toimivan? Odottaisitko, että hän melkein aina maksaa enemmän tai esimerkiksi lomamatkoja, jotta voisit osallistua samaan elämäntapaan? Vai pitäisitkö tärkeänä, että elämäntyyli sovitetaan siihen, mihin molemmilla on varaa ja hän ei voisi tehdä enää tehdä niitä kalliita juttuja mihin on tottunut ja mistä nauttii?

"Se mitä työtä teet kertoo siitä millainen ihminen olet. Eri ihmistyypit valitsevat erilaiset koulutukset ja erilaiset ammatit. Ainakin jos puhutaan pitkän aikavälin tavoitteista. Toki joku voi esim. opiskeluaikanaan tehdä jotain hanttihommia, jotka ei ole linjassa hänen tulevaisuuden suunnitelmien kanssa."

Ei ole noin yksioikoista. Kaikki eivät pääse ns. unelma-alalleen, eikä kaikilla ylipäätään ole sellaista. Kunhan nyt valitsevat jotain, jossa työtehtävät ovat edes siedettäviä ja palkka riittävä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihastun ihmiseen ja luonteeseen. En ammattiin ja tuloihin mutta olenkin mies ja tykkään naisista

Mitkä ovat esimerkiksi omat tulosi tai millaiseen elämäntyyliin olet tottunut?

 

Miten tuo toimisi käytännössä, jos menisit suhteeseen

A) huomattavasti köyhemmän naisen kanssa
B) huomattavasti rikkaamman naisen kanssa?

 

Ensimmäisessä tapauksessa: olisitko oikeasti valmis mukautumaan siihen elämäntasoon? Esimerkiksi asumaan vaatimattomammalla alueella tai pienemmässä, huonommassa kodissa, jättämään ravintolat ja lomat välistä, tai melkein aina maksamaan yhteiset lomamatkat ja muut kalliimmat menot, jos toisella ei olisi niihin varaa? Vai pitäisitkö tärkeänä, että molemmat maksavat aina suunnilleen saman verran?

 

Toisessa tapauksessa taas: jos nainen olisi selvästi varakkaampi ja tottunut kalliimpaan elämäntyyliin, miten ajattelisit sen toimivan? Odottaisitko, että hän melkein aina maksaa enemmän tai esimerkiksi lomamatkoja, jotta voisit osallistua samaan elämäntapaan? Vai pitäisitkö tärkeänä, että elämäntyyli sovitetaan siihen, mihin molemmilla on varaa ja hän ei voisi tehdä enää tehdä niitä kalliita juttuja mihin on tottunut ja mistä nauttii?

Tienaan suunnilleen mediaanin ja olisin kyllä valmis elämään sen pienempitulousen varojen mukaan. 

Ja miksi sen rikkaamman naisen ei tarvi laskea elintasoaan kun mies on pienempituloinen vaikka kuitenkin sanot että isompituloisen miehen pitäisi laskea elintasoaan pienempituloisen naisen tulojen tasolle?

Minulle kelpaisi molemmat naiset jos luonne ja asenne on kohdallaan. 

Ongelma on siinä että suurituloknen naine  ei koskaan pariutumaan alaspäin sosioekonomisessa tasossa

Sinunkin ajatuksissa ilmeisesti kaiken pitää aina mennä naisen tahdon mukaan eikä naisen koskaan tarvi joustaa mistään mitään itse haluaa? Kun käytännössä kysyt kaikissa kysymyksissä olisinko valmis sopeuttamaan elämäni naisen määritysten ja määritelmien mukaan?

No itse en ainakaan pariutuisi esim. rallikuskin tai jääkiekkoilijan kanssa. Ja syynä ei ole se, että väheksyisin heidän työtään, vaan se, että he ovat niin paljon poissa kotoa.

Vierailija kirjoitti:

"Se mitä työtä teet kertoo siitä millainen ihminen olet. Eri ihmistyypit valitsevat erilaiset koulutukset ja erilaiset ammatit. Ainakin jos puhutaan pitkän aikavälin tavoitteista. Toki joku voi esim. opiskeluaikanaan tehdä jotain hanttihommia, jotka ei ole linjassa hänen tulevaisuuden suunnitelmien kanssa."

 

Ei ole noin yksioikoista. Kaikki eivät pääse ns. unelma-alalleen, eikä kaikilla ylipäätään ole sellaista. Kunhan nyt valitsevat jotain, jossa työtehtävät ovat edes siedettäviä ja palkka riittävä.

Kyllä sekin kertoo ihmisestä jotain, pääseekö hän sille kutsumusalalle vai ei. Usein se, mikä erottaa ne jotka pääsevät lähemmäs omaa kutsumusammattiaan ja ne jotka eivät, liittyy siihen kuinka paljon työtä, aikaa ja sitkeyttä asian eteen on valmis laittamaan. Toki kaikista ei tule NHL-pelaajia, vaikka jääkiekko olisi suuri unelma. Mutta silti on mahdollista päätyä alalle jollain tavalla, esim. jääkiekkovalmentajaksi, urheilutoimittajaksi tai muuten urheilun pariin. Jos taas päätyy täysin päinvastaiselle alalle, joka ei millään tavalla liity siihen mikä itseä oikeasti edes kiinnostaa, niin kyllä sekin kertoo jotain ihmisen valinnoista, prioriteeteista tai siitä kuinka tärkeänä hän pitää omien tavoitteidensa tavoittelua.

Vierailija kirjoitti:

No itse en ainakaan pariutuisi esim. rallikuskin tai jääkiekkoilijan kanssa. Ja syynä ei ole se, että väheksyisin heidän työtään, vaan se, että he ovat niin paljon poissa kotoa.

Jos itsellä on joustava työ, jota voi tehdä etänä niin voi helposti matkustaa kumppanin mukana kisamatkoilla. 

Vierailija kirjoitti:

Kaipa jotain väliä on. Itselleni ei suurta. Olen sairaanhoitaja ja mies DI sekä liikennelentäjä.

Otan osaa, kuullostaa pahalta. Koeta kestää, teknisen alan ihmiset ovat kieltämättä tylsiä tyyppejä,

Ei  kunhan on laiha,kaunis,hyvä luonteinen ja antaa pillua ja peppua

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihastun ihmiseen ja luonteeseen. En ammattiin ja tuloihin mutta olenkin mies ja tykkään naisista

Mitkä ovat esimerkiksi omat tulosi tai millaiseen elämäntyyliin olet tottunut?

 

Miten tuo toimisi käytännössä, jos menisit suhteeseen

A) huomattavasti köyhemmän naisen kanssa
B) huomattavasti rikkaamman naisen kanssa?

 

Ensimmäisessä tapauksessa: olisitko oikeasti valmis mukautumaan siihen elämäntasoon? Esimerkiksi asumaan vaatimattomammalla alueella tai pienemmässä, huonommassa kodissa, jättämään ravintolat ja lomat välistä, tai melkein aina maksamaan yhteiset lomamatkat ja muut kalliimmat menot, jos toisella ei olisi niihin varaa? Vai pitäisitkö tärkeänä, että molemmat maksavat aina suunnilleen saman verran?

 

Toisessa tapauksessa taas: jos nainen olisi selvästi varakkaampi ja tottunut kalliimpaan elämäntyyliin, miten ajattelisit sen toimivan? Odottaisitko, että hän melkein aina maksaa enemmän tai esimerkiksi lomamatkoja, jotta voisit osallistua samaan elämäntapaan? Vai pitäisitkö tärkeänä, että elämäntyyli sovitetaan siihen, mihin molemmilla on varaa ja hän ei voisi tehdä enää tehdä niitä kalliita juttuja mihin on tottunut ja mistä nauttii?

Tienaan suunnilleen mediaanin ja olisin kyllä valmis elämään sen pienempitulousen varojen mukaan. 

 

Ja miksi sen rikkaamman naisen ei tarvi laskea elintasoaan kun mies on pienempituloinen vaikka kuitenkin sanot että isompituloisen miehen pitäisi laskea elintasoaan pienempituloisen naisen tulojen tasolle?

 

Minulle kelpaisi molemmat naiset jos luonne ja asenne on kohdallaan. 

Ongelma on siinä että suurituloknen naine  ei koskaan pariutumaan alaspäin sosioekonomisessa tasossa

 

Sinunkin ajatuksissa ilmeisesti kaiken pitää aina mennä naisen tahdon mukaan eikä naisen koskaan tarvi joustaa mistään mitään itse haluaa? Kun käytännössä kysyt kaikissa kysymyksissä olisinko valmis sopeuttamaan elämäni naisen määritysten ja määritelmien mukaan?

Enhän minä sanonut, että kaiken pitäisin mennä naisen tahdon mukaan vaan minä kysyin sinulta mitä mieltä sinä olet asiasta, että pitäisikö varakkaamman osapuolen kustantaa ekstraa, olit sitten itse antava tai ottava osapuoli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen opettaja enkä tiedä juuri kenenkään kollegan puolison ammattia, enkä ole kertonut oman puolison ammattia. Siksi toisekseen toisin kuin palstatrollit väittävät, opettajat ovat asiallisia ihmisiä, joilla on normaalit käytöstavat. En ole ikinä kuullut kenenkään opettajan väheksyvän mitään rehellistä työtä. Aloitus on puppua. 

Mites se menikään? Ne tekee jotka osaa, ja jotka ei, ne ryhtyy opettamaan...

Tuo sanonta on typerä ja epälooginen. Tuolla logiikalla siis opetetaan lapsista ja nuorista taidottomia. Haloo nyt taas. 

Kyllä. Tiettyjen ammattiryhmien edustajien en huolisi pakostakaan. 

Pääasioita ovat kohtalainen ulkonäkö, luonne ja seksuaalinen halukkuus. Koulutuksella, ammatilla tai varallisuudella ei ole mitään merkitystä minulle. Kaikenlaista on nähty. Usein on ollut korkeakoulutettu kumppani, niin nytkin. Itse olen entinen duunari ja yrittäjä.

Ei ole merkitystä minulle. Oleellisinta on hyvä luonne ja se, että osaa keskustella muustakin kuin esim. urheilusta, Salkkareista ja tosi-tv-ohjelmista.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Tiettyjen ammattiryhmien edustajien en huolisi pakostakaan. 

Mitkä näihin kuuluu ja miksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihastun ihmiseen ja luonteeseen. En ammattiin ja tuloihin mutta olenkin mies ja tykkään naisista

Mitkä ovat esimerkiksi omat tulosi tai millaiseen elämäntyyliin olet tottunut?

 

Miten tuo toimisi käytännössä, jos menisit suhteeseen

A) huomattavasti köyhemmän naisen kanssa
B) huomattavasti rikkaamman naisen kanssa?

 

Ensimmäisessä tapauksessa: olisitko oikeasti valmis mukautumaan siihen elämäntasoon? Esimerkiksi asumaan vaatimattomammalla alueella tai pienemmässä, huonommassa kodissa, jättämään ravintolat ja lomat välistä, tai melkein aina maksamaan yhteiset lomamatkat ja muut kalliimmat menot, jos toisella ei olisi niihin varaa? Vai pitäisitkö tärkeänä, että molemmat maksavat aina suunnilleen saman verran?

 

Toisessa tapauksessa taas: jos nainen olisi selvästi varakkaampi ja tottunut kalliimpaan elämäntyyliin, miten ajattelisit sen toimivan? Odottaisitko, että hän melkein aina maksaa enemmän tai esimerkiksi lomamatkoja, jotta voisit osallistua samaan elämäntapaan? Vai pitäisitkö tärkeänä, että elämäntyyli sovitetaan siihen, mihin molemmilla on varaa ja hän ei voisi tehdä enää tehdä niitä kalliita juttuja mihin on tottunut ja mistä nauttii?

Tienaan suunnilleen mediaanin ja olisin kyllä valmis elämään sen pienempitulousen varojen mukaan. 

 

Ja miksi sen rikkaamman naisen ei tarvi laskea elintasoaan kun mies on pienempituloinen vaikka kuitenkin sanot että isompituloisen miehen pitäisi laskea elintasoaan pienempituloisen naisen tulojen tasolle?

 

Minulle kelpaisi molemmat naiset jos luonne ja asenne on kohdallaan. 

Ongelma on siinä että suurituloknen naine  ei koskaan pariutumaan alaspäin sosioekonomisessa tasossa

 

Sinunkin ajatuksissa ilmeisesti kaiken pitää aina mennä naisen tahdon mukaan eikä naisen koskaan tarvi joustaa mistään mitään itse haluaa? Kun käytännössä kysyt kaikissa kysymyksissä olisinko valmis sopeuttamaan elämäni naisen määritysten ja määritelmien mukaan?

Jos sinulla on köyhempi nainen, silloin sopeuttaminen ei johdu naisen määräyksistä vaan ihan elämän realiteeteista: naisella ei yksinkertaisesti ole varaa kustantaa sellaista elämää, mitä sinä haluat. Tällöin todennäköisesti sinun on luovuttava jostain sinulle tärkeästä asiasta tai oltava valmis kustantamaan asioita hänen puolestaan.

Rikkaan naisen tapauksessa tilanne on päinvastainen: hänen pitäisi luopua jostain tai kustantaa sinun juttujasi. Toki on mahdollista, että varakkaampi jatkaa varakkaampaa elämäntapaa ja köyhä jatkaa köyhäilyä, mutta onko sekään kovin kummoinen parisuhde, jos ruokapöydässä varakkaampi syö sisäfilepihviä ja köyhempi hernekeittoa. 

En menisi naimisiin myyjän koulunkäynninavustajan, kampaajan tms:n kanssa, koska ne ovat pienipalkkaisia. Itse olen hyvin ansaitseva ekonomi.

Vierailija kirjoitti:

En menisi naimisiin myyjän koulunkäynninavustajan, kampaajan tms:n kanssa, koska ne ovat pienipalkkaisia. Itse olen hyvin ansaitseva ekonomi.

Kampaaja voi tienata erittäin hyvin, jos hänestä tulee maailmankuulu, omistaa julkkissalongin tai perustaa oman kampaamotuotemerkin. Tällaiset tapaukset ovat toki harvinaisia, mutta periaatteessa myös kampaaja voi menestyä taloudellisesti erittäin hyvin. Esim. Vidal Sassoonin nettovarallisuuden on arvioitu olleen noin 100 miljoonaa puntaa.

Vierailija kirjoitti:

Koulutuksella ei pitäisi olla väliä, henkinen yhteensopivuus on tärkeintä. Itse seurustelin aikoinaan diplomi-insinöörin kanssa joka jätti minut kun en osannut hänen mielestään paistaa oikein kananmunia.

Se nyt tuskin oli ainoa syy.

Nykyään tosin taitaa olla melkoisia odotuksia puolisosta.. Eikä sitä täydellistä ole edes olemassa.

Vierailija kirjoitti:

Pääasioita ovat kohtalainen ulkonäkö, luonne ja seksuaalinen halukkuus. Koulutuksella, ammatilla tai varallisuudella ei ole mitään merkitystä minulle. Kaikenlaista on nähty. Usein on ollut korkeakoulutettu kumppani, niin nytkin. Itse olen entinen duunari ja yrittäjä.

Eli sulle käy kumppaniksi yhtä lailla pappisnainen kuin OnlyFans-mimmi? Turkistarhaaja tai vegaanikokki? Poliitikko tai armeijan erikoisjoukkojen sotilas? Öljynporauslautan työntekijä, joka viettää kuukausia merellä? Influensseri joka kuvaa yhteisestä elämästänne kaiken someen?