Onko kumppanin/puolison valinnassa täkeää tämän koulutus/ammatti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen opettaja enkä tiedä juuri kenenkään kollegan puolison ammattia, enkä ole kertonut oman puolison ammattia. Siksi toisekseen toisin kuin palstatrollit väittävät, opettajat ovat asiallisia ihmisiä, joilla on normaalit käytöstavat. En ole ikinä kuullut kenenkään opettajan väheksyvän mitään rehellistä työtä. Aloitus on puppua. 

Mites se menikään? Ne tekee jotka osaa, ja jotka ei, ne ryhtyy opettamaan...

Kuten Ahtisaari, Koriseva, Miljoona, Vainio ja Jeesus. 

Vierailija kirjoitti:

Vanhempani vastustivat liittoani, kun menin naimisiin kampaajan kanssa, kun itse ole narkkitehti. Liitto tosin myöhemmin kariutui. 

Mitä narkkitehti tekee?

Vaikea kuvitella että antaisin koulutuksen seistä esteenä jos sellainen ihme tapahtuisi että mieheen rakastuisin. Ennemminkin vaikuttaa siltä, että koulutuksesta viis heissä ei ole yhtään mitään rakastettavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulutuksella ei pitäisi olla väliä, henkinen yhteensopivuus on tärkeintä. Itse seurustelin aikoinaan diplomi-insinöörin kanssa joka jätti minut kun en osannut hänen mielestään paistaa oikein kananmunia.

Henkinen yhteensopivuus riippuu aika pitkälti myös ammatista. Olisivatko esimerkiksi sikafarmari ja Antarktikselle matkustava tutkimusmatkailija mielestäsi yhteensopivia kumppaneita? Tai ammattisotilas ja shamaani?

Tällä logiikalla mies ja nainen eivät ole alkuunkaan toisilleen sopivia kumppaneita, toinen on invasiivinen ja tuhoava parasiitti ja toinen hedelmällinen ja ihana sulostuttaja. Siksi koko alotus haiskahtaakin joltain meninistipropagandalta, että pitäisi ottaa muka mies. En ota.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulutuksella ei pitäisi olla väliä, henkinen yhteensopivuus on tärkeintä. Itse seurustelin aikoinaan diplomi-insinöörin kanssa joka jätti minut kun en osannut hänen mielestään paistaa oikein kananmunia.

Henkinen yhteensopivuus riippuu aika pitkälti myös ammatista. Olisivatko esimerkiksi sikafarmari ja Antarktikselle matkustava tutkimusmatkailija mielestäsi yhteensopivia kumppaneita? Tai ammattisotilas ja shamaani?

Tällä logiikalla mies ja nainen eivät ole alkuunkaan toisilleen sopivia kumppaneita, toinen on invasiivinen ja tuhoava parasiitti ja toinen hedelmällinen ja ihana sulostuttaja. Siksi koko alotus haiskahtaakin joltain meninistipropagandalta, että pitäisi ottaa muka mies. En ota.

Parhaimmat asiat mitä miehellä ovat naiselle tarjota ovat muita asioita, kuin itse mies. Eli miehen hankkimilla resursseilla nainen saa itselleen asioita, jotka tuottavat tälle iloa ja hyvinvointia. Mutta mies ei kuulu näihin. Sitten voi miettiä, että jos kyseessä on lahjonta tai kiristys, niin voisiko kuitenkin saada ne resurssit jostain muualta kuin itseään miehelle uhraamalla. 

Minuun ihastuvat nuoret naiset eivät pääsääntöisesti ole ehtineet löytää lopullista koulutuspolkuaan. T. Ope M52, 190 cm

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhempani vastustivat liittoani, kun menin naimisiin kampaajan kanssa, kun itse ole narkkitehti. Liitto tosin myöhemmin kariutui. 

Mitä narkkitehti tekee?

Jokainen ymmärtää, että kyseessä on arkkitehti. N-kirjain on vain siirtynyt väärään paikkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vanhempani vastustivat liittoani, kun menin naimisiin kampaajan kanssa, kun itse ole narkkitehti. Liitto tosin myöhemmin kariutui. 

Joo varmaan, jos olet narkkitehti

Koulutus tarkoittaa vain, että olet suostunut yhteiskunnan orjuutettavaksi ja pelaamaan rikkaan eliitin pelisäännöillä. Siksi varsinkin korkeakoulutuksen käyneet ovat erittäin heikkoja ja aivopestyjä yksilöitä, joita ei voi suositella puolisokseen. 

Aiemmin olisin vastannut, että ei ole mitään väliä. Nyt kuitenkin viisikymppisenä huomaan, että kouluttamaton puolisoni ei pidä itsestään huolta ja siitä johtuvat terveysongelmat alkavat realisoitua. Itse olen korkeakoulutettu ja aina syönyt terveellisesti + liikkunut. Puolisoni elinaika vaikuttaa tuon saamattomuuden vuoksi leikkautuvan aika paljonkin, sitten jäänkin yksin.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen tohtori, väitellyt historiasta, työssä yliopistolla. Vaimoni on ammattikorkeakoulusta valmistunut sairaanhoitaja. Vaikka hänellä on alempi koulutus kuin minulla, niin olen ja aina ollut heikkona sairaanhoitajiin. 

Miksi ? Sairaanhoitajissa on monenlaisia luonteita

Tietenkin on

Koulutus automaattisesti määrää ihmisarvon

Jos et ole korkeakoulutettu, olet automaattisesti alempiarvoinen ihmisenä

Kyllä varmasti on väliä, varsinkin miehille, vaikka aina sanotaan ettei muka ole. Tunsin kerran erään huippukoulutetun ulkomaalaisen miehen( tohtori). Olimme siis vain kavereita, kävimme esim. syömässä ja kahvilla, ei mitään muuta. Minulla ei ole korkeakoulutusta ja tunsin itseni aivan maan matoseksi hänen kanssaan. Alemmuuskompleksini ja huono itsetuntoni aiheuttivat sen, että päätin lopettaa kaveruutemme. Hän kyllä itsekin sanoi, että naisen täytyy olla vähintäänkin maisteri tai lääkäri jos hän aikoo edes harkita seurustelua naisen kanssa. Millään muulla ei ilmeisesti ollut väliä, ei siitä onko nainen mukava, empaattinen, fiksu, lämminhenkinen,  kaunis. Toki hänellä oli varaa valita, oli niin komeakin. Nykyään en edes  tiedä, mitä miehelle kuuluu, ehkä on jo löytänyt sen

25-vuotiaan, tohtoriksi väitelleen, 15 vuotta akateemisessa työssä olleen saudiprinsessa miljoonaperijättärensä.

Vierailija kirjoitti:

Koulutus tarkoittaa vain, että olet suostunut yhteiskunnan orjuutettavaksi ja pelaamaan rikkaan eliitin pelisäännöillä. Siksi varsinkin korkeakoulutuksen käyneet ovat erittäin heikkoja ja aivopestyjä yksilöitä, joita ei voi suositella puolisokseen. 

Täysin kouluttamaton on huomattavasti useimmiten tukien varassa ja vielä isompi orja. 

Ainakin toivoisin, että mies tienaa sen verran, että hänellä on varaa harrastaa kivoja juttuja kanssani, kuten käydä leffassa, matkustella ja ulkona syömässä jne 

Vierailija kirjoitti:

Koulutuksella ei pitäisi olla väliä, henkinen yhteensopivuus on tärkeintä. Itse seurustelin aikoinaan diplomi-insinöörin kanssa joka jätti minut kun en osannut hänen mielestään paistaa oikein kananmunia.

Ammatti kertoo ihmisestä aika paljon. Sama ihmistyyppi ei yleensä hakeudu lähihoitajaksi ja tähtitieteilijäksi. Se voi kertoa esimerkiksi ihmisen kiinnostuksenkohteista, vahvuuksista ja siitä, millaisesta työstä hän pitää. Ammatti ei tietenkään kerro ihmisestä kaikkea, mutta antaa silti jonkinlaista osviittaa siitä minkälainen henkilö on.

Miehet ja naiset pyrkivät saamaan puolisoksi mahdollisimman hyvin koulutetun ja hyväpalkkaisen ihmisen. 

Aiemmin ajattelin, ettei väliä. Tärkein kriteeri on vahva vetovoima. Se, että tyyppi tuntuu oikealta. Sitten kohtasin tyypin, joka tuntui oikeammalta kuin kukaan ikinä ja oli täysi mulkku. En näe enää itseäni perinteisessä rakkaussuhteessa. Varmaan järkiliitto, jos joskus vielä pariudun. Ja silloin ammatilla on väliä.

Nuorempana ajattelin ettei puolison ammatilla ole väliä. Silloin minulla oli kumppanina amismies. Nyt myöhemmällä iällä olen pariutunut korkeasti koulutetun miehen kanssa ja olen vihdoin samalla aaltopituudella. Itse myös korkeasti koulutettu.

Ei väliä jos muut jutut osuu yksiin MUTTA olen akateeminen nainen ja tykkään yleensä eniten duunarimiehistä. Jotenkin akateemiset miehet keitä olen tapaillut olleet jotenkin kuivakoita ja tylsiä :D Ja en tarkoita että kaipaisin mitään jännämiestä, en todellakaan, mutta duunariukot rennompia ja fyysisen työn tekemisessä on kuitenkin jotain alkukantaisesti sytyttävää.