Olen ihan puhki levottoman 5 v lapsen käytökseen - miten tätä jaksaa?
Taustatietoa: meillä on ehjä ydinperhe, molemmat vanhemmat käydään 100 % töissä. Ei ole vaihtoehtona jäädä pois töistä, osa-aikatyö ei onnistu meidän alalla. Meillä on 5-vuotias lapsi. Enempää lapsia ei ole, emmekä jaksaisikaan. Lapsi on alusta asti ollut työläs. Vauvavuosi ja pikkulapsiaika meni allergioiden yms parissa. Hoidimme lasta kotona 2,5 v ikään asti, sen jälkeen lapsi meni päiväkotiin. Tästä valitettiin sekä päiväkodissa että neuvolassa, kun olisi kuulemma pitänyt laittaa 1 v iässä päiväkotiin oppimaan tavoille. Päiväkodissa on yhä hankalaa, lapsella on levottomuutensa vuoksi tukipäätös ja aikuisilta tulee toistuvasti negatiivista palautetta lapsesta hakutilanteissa.
Alan nyt olla aivan puhki lapsen käytökseen. Lapsi on hyvinä hetkinä hurmaava: hän on sosiaalinen, verbaalisesti taitava, empaattinen, liikunnallinen ja puuhakas. Lapsi oppi 4 v iässä pyöräilemään ja luistelemaan, uimaan oppiminen on jo lähellä. Lapsi osaa luetella numeroita yli kolmeenkymmeneen asti ja sanavarasto on hyvin laaja. Lapsi osaa pelata melko hyvin ikätasoa vaativampia lautapelejä. Näistä asioista on vaikea kokea iloa, kun lapsi on jatkuvasti levoton. Lapsi puhuu usein kovaan ääneen (korvat tsekattu monesti, ei tulehdusta ja kuulo normaali) sekä hyräilee/laulaa/puhuu ison osan päivästä. Olen väsynyt jatkuvaan hölinään. Kun lasta kieltää, hän hiljenee hetkeksi ja sitten hölinä jatkuu taas. Tähän päälle vielä fyysinen levottomuus. Lapsemme kaipaa paljon liikuntaa ja purammekin energiaa päivittäin ulkona: leikkipuistoissa, pyöräilemällä, luistelemalla tai hallissa uimista opettelemalla. Tähän päälle päiväkodin ulkoilut. Arjessa on rutiinit ja vietämme yhteistä aikaa . Lapsi rauhoittuu lukemalla kirjoja, mutta koko päivääkään ei voi olla lukemassa.
Lapsi on usein levoton, tulistuu nykyisin herkästi ja on pahantuulinen useimpina päivinä. Kaiholla muistelen aikaa ennen uhmaikää (alkoi alle 2 v iässä), kun lapsi oli taaperona hyväntuulinen, puuhakas ja liikunnallinen, mutta ilman tätä kiukkua, tulistumista ja jatkuvaa levottomuutta. Olen ihan puhki jatkuvasta hälinästä ja kiukusta. Itkettää, kun en jaksa. Puoliso on aivan yhtä väsynyt ja isovanhemmatkin ovat puhki, jos ovat viettäneet päivän lapsemme kanssa.
Miten tällaisen lapsen kanssa jaksaa? Kun yritän puhua väsymyksestäni muille äideille, niin reaktio on "odotapa vaan, kun lapsesi on teini, sitten on paaalllljon isommat murheet" tai "kyllä sitä yhden lapsen kanssa pärjää, meillä on eri tavalla rankkaa kahden lapsen kanssa."
Kommentit (407)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ette te ainakaan voi olla töissä meluavan joukon keskellä missään . Erakkona vaan toimiston takahuoneessa.
Kyllä ollaan. Siksi kotona kaipaa hiljaisuutta.
Eli töiden vuoksi viitsii tsempata, mutta oman lapsen lapsuuden vuoksi ei.
Se sinun p.ask.a arkesi on lapsesi lapsuus.
Millaisen siitä teet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ette te ainakaan voi olla töissä meluavan joukon keskellä missään . Erakkona vaan toimiston takahuoneessa.
Kyllä ollaan. Siksi kotona kaipaa hiljaisuutta.
Eli töiden vuoksi viitsii tsempata, mutta oman lapsen lapsuuden vuoksi ei.
Se sinun p.ask.a arkesi on lapsesi lapsuus.
Millaisen siitä teet?
Hyvän ja rauhallisen.
Kerro ap, milloin olet iloinen , tyytyväinen ja kiitollinen kaikesta mitä sinulla on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ette te ainakaan voi olla töissä meluavan joukon keskellä missään . Erakkona vaan toimiston takahuoneessa.
Kyllä ollaan. Siksi kotona kaipaa hiljaisuutta.
Eli töiden vuoksi viitsii tsempata, mutta oman lapsen lapsuuden vuoksi ei.
No pakko tsempata, kun eivät ne lapset siellä töissä osaa olla hiljaa, kiitos teidän vanhempien jotka ette ole opettaneet niille hiljentymistä!
T. Lasten kanssa työskentelevä
Kyllä tähän varmastikin saatte asiantuntija apua terveydenhuollosta. Kun löydätte vain oikean paikan.
Tuskin lapsenne on ainoa maailmassa joka on energinen ja "haastaa" ympäristöään.
Päiväkodit ovat meluisia ja ehkä olisi heti sieltä saavuttua hyvä ottaa hänet syliin ja ja jutella kaikessa rauhassa? Ehkä se rauhoittaisi lasta. Lapsikin on tehnyt itseasiassa työpäivän. Olen maallikko neuvomaan, mutta teillä näyttää olevan hieno lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ette te ainakaan voi olla töissä meluavan joukon keskellä missään . Erakkona vaan toimiston takahuoneessa.
Kyllä ollaan. Siksi kotona kaipaa hiljaisuutta.
Eli töiden vuoksi viitsii tsempata, mutta oman lapsen lapsuuden vuoksi ei.
No pakko tsempata, kun eivät ne lapset siellä töissä osaa olla hiljaa, kiitos teidän vanhempien jotka ette ole opettaneet niille hiljentymistä!
T. Lasten kanssa työskentelevä
Juu, päiväkodit ja koulut olisivat tosi mukavia työpaikkoja, kun sieltä saataisiin vaan ne lapset pois, vai mitä?
Jos lapsi laulaa paljon, niin voisitte harjoitella yhdessä kuuntelemaan musiikkia. Ja ajattelen nyt ihan klassista musiikkia, koska sen kappaleilla on rauhoittava vaikutus. Harjoitelkaa yhdessä kuuntelemaan, mitä soittimia kappaleessa kuuluu ja millaisia rytmikuvioita ja sävelkulkuja niissä on.
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi laulaa paljon, niin voisitte harjoitella yhdessä kuuntelemaan musiikkia. Ja ajattelen nyt ihan klassista musiikkia, koska sen kappaleilla on rauhoittava vaikutus. Harjoitelkaa yhdessä kuuntelemaan, mitä soittimia kappaleessa kuuluu ja millaisia rytmikuvioita ja sävelkulkuja niissä on.
Kiva idea, mutta ei tuollainen höslääjä jaksa keskittyä kyseiseen asiaan kuin kolme sekuntia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi laulaa paljon, niin voisitte harjoitella yhdessä kuuntelemaan musiikkia. Ja ajattelen nyt ihan klassista musiikkia, koska sen kappaleilla on rauhoittava vaikutus. Harjoitelkaa yhdessä kuuntelemaan, mitä soittimia kappaleessa kuuluu ja millaisia rytmikuvioita ja sävelkulkuja niissä on.
Kiva idea, mutta ei tuollainen höslääjä jaksa keskittyä kyseiseen asiaan kuin kolme sekuntia.
Ap kertoi, että lapsi jaksaa kuunnella, kun hänelle luetaan kirjoja. Sen perusteella hän saattaisi hyvinkin jaksaa kuunnella myös musiikkikappaleita. Tarkoitus ei ole tietenkään aloittaa puolen tunnin konsertoilla tai sinfonioilla, vaan ensin lyhyillä noin 5 minuutin kappaleilla.
Yksi parhaita juttuja vanhemmuudessa, mitä lapseni ovat minulle opettaneet, on kyky sietää melua ja erilaisia ihmisiä ja tapoja toimia. Sekä kyky sietää keskeneräisyyttä.
-Mulla on aina ollut noi piirteet ilman lapsiakin xD
Hommaa lapselle "hiljaisia puuhia" omaan huoneeseen. Muovailuvahaa, värityskirjoja, hamahelmiä, plusplus paloja, pikkulegoja, tehtäväkirjoja ym. Jos ei osaa olla hiljaa noita tehdessä niin ovi kiinni ja anna höpöttää siellä itsekseen.
Au pair teille huolehtimaan lapsesta ja viihdyttämään. Lapsi oppii siinä samalla sitten uuden kielen.
272 jatkaa vielä että jos lapsen on vaikea keskittyä edellä mainittuihin puuhiin, kokeile laittaa youtubesta esim. "Keskity pandan kanssa" video. Idea on että siinä on nukkuva eläin jota ei saa herättää joten täytyy olla hiljaa tietty aika.
Hahah, puistoiluko liian raskasta lapselle.. joopajoo. En jaksa väitellä itsestäänselvyyksistä. Ei siellä puistossa tarvii -20 asteessa 5 tuntia olla 5 x viikossa vaan maalaisjärkeä käyttäen!
Äänikirjat? Esim harry potterit tai muut mikä ikinä sitten onkaan hänen ikätasoistaan lukemista/kuuntelemista.
Vierailija kirjoitti:
272 jatkaa vielä että jos lapsen on vaikea keskittyä edellä mainittuihin puuhiin, kokeile laittaa youtubesta esim. "Keskity pandan kanssa" video. Idea on että siinä on nukkuva eläin jota ei saa herättää joten täytyy olla hiljaa tietty aika.
Käsittämätöntä, että nykyajan lasten täytyy erikseen opetella olemaan hiljaa.
Ihmiskunta tyhmenee koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
Hahah, puistoiluko liian raskasta lapselle.. joopajoo. En jaksa väitellä itsestäänselvyyksistä. Ei siellä puistossa tarvii -20 asteessa 5 tuntia olla 5 x viikossa vaan maalaisjärkeä käyttäen!
Tässä ketjussa oli kyse iltaisin ulkoilusta lapselle ilmeisen raskaan päiväkotipäivän jälkeen.
En lue koko ketjua.
1. Vanhemmat päättävät milloin lapsi aloittaa hoidon, ei neuvolan eikä päikyn tädit. Alle 3 vee ei kaipaa virikkeitä, hoitoon voi toki laittaa jos vanhemman työ sitä vaatii.
2. Lapsi vaikuttaa energiseltä, olen äiti, en ammattilainen, joten en ota kantaa siihen pitäisikö tutkia tarkemmin.
3. Te yliaktivoitte lapsenne. Päikky käy työstä, varsinkin jos siellä on sen 8-9 tuntia arkisin. Meillä on ollut myös tuttuja jotka sanovat että lapsi on pakko väsyttää, muuten sen kanssa ei pärjää eikä sitä saa nukkumaan. Nämä on poikkeuksetta ollut niitä ylivilkkaita, väliin häirikkölapsiakin. Hidastakaa tahtia niin lapsikin rauhoittuu.
Vierailija kirjoitti:
Hahah, puistoiluko liian raskasta lapselle.. joopajoo. En jaksa väitellä itsestäänselvyyksistä. Ei siellä puistossa tarvii -20 asteessa 5 tuntia olla 5 x viikossa vaan maalaisjärkeä käyttäen!
Puistoilleet ne on jo siellä hoidossa aivan tarpeeksi. Kiva aktiviteetti piristää, myös puistoilu.
Jos tuon luokittelet rauhalliseksi tekemiseksi niin et taida ymmärtää ollenkaan mikä aivoja virittää ja mikä taas ei.
Mahdatkohan uskoa, että liikunnan vaikutuksen hermostolle määrittää se hermosto. Isot linjat ovat kaikille samat, mutta esimerkiksi aerobinen kunto, motoriset taidot, hermoston nopeus ja ylipäänsä autonomisen hermoston laatu ja vireys vaikuttavat jokaiseen lapseen yksilöllisesti. Lisäksi osa lapsista on iltavirkkuja ja osa aamuvirkkuja, tämäkin vaikuttaa siihen kannattaako illasta enää ulkoilla. Se puistossa käynti on lapselle vastaava kuin aikuiselle tunnin hölkkälenkki.