Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Olen ihan puhki levottoman 5 v lapsen käytökseen - miten tätä jaksaa?
08.03.2026 |
Taustatietoa: meillä on ehjä ydinperhe, molemmat vanhemmat käydään 100 % töissä. Ei ole vaihtoehtona jäädä pois töistä, osa-aikatyö ei onnistu meidän alalla. Meillä on 5-vuotias lapsi. Enempää lapsia ei ole, emmekä jaksaisikaan. Lapsi on alusta asti ollut työläs. Vauvavuosi ja pikkulapsiaika meni allergioiden yms parissa. Hoidimme lasta kotona 2,5 v ikään asti, sen jälkeen lapsi meni päiväkotiin. Tästä valitettiin sekä päiväkodissa että neuvolassa, kun olisi kuulemma pitänyt laittaa 1 v iässä päiväkotiin oppimaan tavoille. Päiväkodissa on yhä hankalaa, lapsella on levottomuutensa vuoksi tukipäätös ja aikuisilta tulee toistuvasti negatiivista palautetta lapsesta hakutilanteissa.
Alan nyt olla aivan puhki lapsen käytökseen. Lapsi on hyvinä hetkinä hurmaava: hän on sosiaalinen, verbaalisesti taitava, empaattinen, liikunnallinen ja puuhakas. Lapsi oppi 4 v iässä pyöräilemään ja luistelemaan, uimaan oppiminen on jo lähellä. Lapsi osaa luetella numeroita yli kolmeenkymmeneen asti ja sanavarasto on hyvin laaja. Lapsi osaa pelata melko hyvin ikätasoa vaativampia lautapelejä. Näistä asioista on vaikea kokea iloa, kun lapsi on jatkuvasti levoton. Lapsi puhuu usein kovaan ääneen (korvat tsekattu monesti, ei tulehdusta ja kuulo normaali) sekä hyräilee/laulaa/puhuu ison osan päivästä. Olen väsynyt jatkuvaan hölinään. Kun lasta kieltää, hän hiljenee hetkeksi ja sitten hölinä jatkuu taas. Tähän päälle vielä fyysinen levottomuus. Lapsemme kaipaa paljon liikuntaa ja purammekin energiaa päivittäin ulkona: leikkipuistoissa, pyöräilemällä, luistelemalla tai hallissa uimista opettelemalla. Tähän päälle päiväkodin ulkoilut. Arjessa on rutiinit ja vietämme yhteistä aikaa . Lapsi rauhoittuu lukemalla kirjoja, mutta koko päivääkään ei voi olla lukemassa.
Lapsi on usein levoton, tulistuu nykyisin herkästi ja on pahantuulinen useimpina päivinä. Kaiholla muistelen aikaa ennen uhmaikää (alkoi alle 2 v iässä), kun lapsi oli taaperona hyväntuulinen, puuhakas ja liikunnallinen, mutta ilman tätä kiukkua, tulistumista ja jatkuvaa levottomuutta. Olen ihan puhki jatkuvasta hälinästä ja kiukusta. Itkettää, kun en jaksa. Puoliso on aivan yhtä väsynyt ja isovanhemmatkin ovat puhki, jos ovat viettäneet päivän lapsemme kanssa.
Miten tällaisen lapsen kanssa jaksaa? Kun yritän puhua väsymyksestäni muille äideille, niin reaktio on "odotapa vaan, kun lapsesi on teini, sitten on paaalllljon isommat murheet" tai "kyllä sitä yhden lapsen kanssa pärjää, meillä on eri tavalla rankkaa kahden lapsen kanssa."
Kommentit (407)
Ihmisluonteita on valtava kirjo. Teillä on erittäin aktiivinen ja ehkäpä omapäinen lapsi, jolla ei ole sisaruksia joiden kanssa mennä ja leikkiä joten totta kai hän ottaa kontaktia teihin, ainoisiin perheenjäseniinsä! Hän voi purkaa päiväkodin stressiä ja ikävää myös höpöttämällä ja hakeutumalla yhteyteen teidän kanssanne. 5 v on pieni lapsi. Nyt vaan aktiviteetteja ja keskusteluja lapsen kanssa. Oma havainto on että ainoat lapset on enemmän kiinni vanhemmissaan kuin jos on sisaruksia. (Eikä ole kannanotto että pitäisi olla sisarus tai nyt sellaista suunnittelemaanä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuskin asialle on mitään tehtävissä. Joidenkin luonne nyt vain on tuollainen. Onhan aikuisissakin niitä jotka ovat koko ajan hölöttämässä ja häsläämässä jotain.
Hyvä puoli on se että iän myötä lapselle tulee omia kavereita, harrastuksia ja muita menoja joten ainakin kotona on rauhallisempaa.
Minustakin kuulostaa siltä, että asialle ei oikein voi mitään. Lapsi ei kuulosta mitenkään poikkeukselliselta eikä ilmeisesti tee mitään objektiivisesti vahingollista, esim. lyö teitä tai riko kotona tavaroita tahallaan. Hän siis vaan haluaa enemmän vuorovaikutusta ja huomiota kuin olette valmiita antamaan? Kyllä minusta kuulostaa siltä, että teidän kannattaisi tsempata tuossa asiassa (raskastahan se on). Se joka hakee lapsen pk:sta antaa täyden huomion lapselle, leikkii, pelaa, lukee jne. Sitten se joka tulee myöhemmin kotiin ottaa tämän roolin ja toinen lepää. Tämä vaihe menee kyllä ohi, on normaalia 5-vuotiaalle haluta jatkuvasti vanhempien seuraa, varsinkin jos on ainoa lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisluonteita on valtava kirjo. Teillä on erittäin aktiivinen ja ehkäpä omapäinen lapsi, jolla ei ole sisaruksia joiden kanssa mennä ja leikkiä joten totta kai hän ottaa kontaktia teihin, ainoisiin perheenjäseniinsä! Hän voi purkaa päiväkodin stressiä ja ikävää myös höpöttämällä ja hakeutumalla yhteyteen teidän kanssanne. 5 v on pieni lapsi. Nyt vaan aktiviteetteja ja keskusteluja lapsen kanssa. Oma havainto on että ainoat lapset on enemmän kiinni vanhemmissaan kuin jos on sisaruksia. (Eikä ole kannanotto että pitäisi olla sisarus tai nyt sellaista suunnittelemaanä
Kuvauksesta päätellen vanhemmat yrittää jo kaikkensa äärirajoillaan, että voisihan sitä toppuutella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisluonteita on valtava kirjo. Teillä on erittäin aktiivinen ja ehkäpä omapäinen lapsi, jolla ei ole sisaruksia joiden kanssa mennä ja leikkiä joten totta kai hän ottaa kontaktia teihin, ainoisiin perheenjäseniinsä! Hän voi purkaa päiväkodin stressiä ja ikävää myös höpöttämällä ja hakeutumalla yhteyteen teidän kanssanne. 5 v on pieni lapsi. Nyt vaan aktiviteetteja ja keskusteluja lapsen kanssa. Oma havainto on että ainoat lapset on enemmän kiinni vanhemmissaan kuin jos on sisaruksia. (Eikä ole kannanotto että pitäisi olla sisarus tai nyt sellaista suunnittelemaanä
Kuvauksesta päätellen vanhemmat yrittää jo kaikkensa äärirajoillaan, että voisihan sitä toppuutella.
Sitten jos ei jaksa niin pitää hakea vaikka hoitoapua tai keskusteluapua itselle. Siitä ei ole tietoa millaista vanhempien ajankäyttö on, onko paljon omia harrastuksia ja menoja ja pitäisikö tätä tarkastella koko perhesysteemin haasteena. Vanhempien keskinäinen työnjako ja tuki toisilleen? Lapset voi olla vaativia ja jatkuva tekeminen ja vuorovaikutus energisen lapsen kanssa uuvuttaa, se on selvä. Mutta siitä on vain selvittävä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisluonteita on valtava kirjo. Teillä on erittäin aktiivinen ja ehkäpä omapäinen lapsi, jolla ei ole sisaruksia joiden kanssa mennä ja leikkiä joten totta kai hän ottaa kontaktia teihin, ainoisiin perheenjäseniinsä! Hän voi purkaa päiväkodin stressiä ja ikävää myös höpöttämällä ja hakeutumalla yhteyteen teidän kanssanne. 5 v on pieni lapsi. Nyt vaan aktiviteetteja ja keskusteluja lapsen kanssa. Oma havainto on että ainoat lapset on enemmän kiinni vanhemmissaan kuin jos on sisaruksia. (Eikä ole kannanotto että pitäisi olla sisarus tai nyt sellaista suunnittelemaanä
Kuvauksesta päätellen vanhemmat yrittää jo kaikkensa äärirajoillaan, että voisihan sitä toppuutella.
Sitten jos ei jaksa niin pitää hakea vaikka hoitoapua tai keskusteluapua itselle. Siitä ei ole tietoa millaista vanhempien ajankäyttö on, onko paljon omia harrastuksia ja menoja ja pitäisikö tätä tarkastella koko perhesysteemin haasteena. Vanhempien keskinäinen työnjako ja tuki toisilleen? Lapset voi olla vaativia ja jatkuva tekeminen ja vuorovaikutus energisen lapsen kanssa uuvuttaa, se on selvä. Mutta siitä on vain selvittävä.
Ei ihme, että yhä harvempi haluaa enää lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tärkeimmät liikuntasuositukset 5-vuotiaalle:
Kokonaismäärä: Vähintään 3 tuntia päivässä monipuolista liikuntaa.
Reipas ja rasittava liikunta: Tähän kolmeen tuntiin tulisi sisältyä noin tunti reipasta liikuntaa, joka nostaa sykkeen ja hengityksen kiihtymään (esim. juoksu, uinti, pyöräily).
Monipuolisuus: Kiipeilyä, hyppimistä, tasapainoilua, leikkejä ja ulkoilua.
Omaehtoisuus: Lapsi liikkuu luonnostaan uteliaisuudesta ja ilosta, joten vapaa leikki on keskeistä.
/ Päiväkodin liikunta talvisin on n. 1,5h-3h / pv.
Ja jos lapsi on erityisen Fyysisesti aktiivinen, niin liikunnantarve on Enemmän kuin minimi.
Vierailija kirjoitti:
Tärkeimmät liikuntasuositukset 5-vuotiaalle:
Kokonaismäärä: Vähintään 3 tuntia päivässä monipuolista liikuntaa.
Reipas ja rasittava liikunta: Tähän kolmeen tuntiin tulisi sisältyä noin tunti reipasta liikuntaa, joka nostaa sykkeen ja hengityksen kiihtymään (esim. juoksu, uinti, pyöräily).
Monipuolisuus: Kiipeilyä, hyppimistä, tasapainoilua, leikkejä ja ulkoilua.
Omaehtoisuus: Lapsi liikkuu luonnostaan uteliaisuudesta ja ilosta, joten vapaa leikki on keskeistä.
/ Päiväkodin liikunta talvisin on n. 1,5h-3h / pv.
Ja jos lapsi on erityisen Fyysisesti aktiivinen, niin liikunnantarve on Enemmän kuin minimi.
Edelleen se liikunta AKTIVOI, onko sun ymmärryksessä joku ongelma?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lämpö, hämäryys, hiljaisuus, rauhallinen ympäristö (myös visuaalisesti), kaakao, banaani, tuollaiset rentouttaa ja rauhoittaa.
Liikunta, aktivoivat tehtävät, ruudut, kylmyys, äänet, valo, virittävät mielen.
Keskittykää RAUHOITTAMAAN illat kotona.
Entä miten hän käyttäytyy autossa pidemmällä matkalla? Onko rauhallinen vai puhua papattaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Edelleen se liikunta AKTIVOI, onko sun ymmärryksessä joku ongelma?
-Mitä sä tarkoitat? Olen ammattikasvattaja. Vilkkailta(etenkin motorisesti) lapsilta ei vähennetä liikuntaa.
Ei siellä ulkona olla iltaan asti.. täällä ny joku haluaa koko ajan kääntää asiat. Joku joka ei jaksa ulkoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Edelleen se liikunta AKTIVOI, onko sun ymmärryksessä joku ongelma?
-Mitä sä tarkoitat? Olen ammattikasvattaja. Vilkkailta(etenkin motorisesti) lapsilta ei vähennetä liikuntaa.
Sitä että liikunta aktivoi aivot, kaikilla.
Mitä et tässä tajua? Olen psykologi.
Jos ongelmana on ylivireys, ei se helpotu liikuntaa lisäämällä.
Vierailija kirjoitti:
Edelleen se liikunta AKTIVOI, onko sun ymmärryksessä joku ongelma?
-Mitä sä tarkoitat? Olen ammattikasvattaja. Vilkkailta(etenkin motorisesti) lapsilta ei vähennetä liikuntaa.
Bensaa liekkeihin vaan lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä että liikunta aktivoi aivot, kaikilla.
Mitä et tässä tajua? Olen psykologi.
Jos ongelmana on ylivireys, ei se helpotu liikuntaa lisäämällä.
-Apua. En usko sinua. :D
Mutta siis Mll sivuilla esim hyvin ohjeita mitä perustarpeita lapsilla on. Täyttyykö ne ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisluonteita on valtava kirjo. Teillä on erittäin aktiivinen ja ehkäpä omapäinen lapsi, jolla ei ole sisaruksia joiden kanssa mennä ja leikkiä joten totta kai hän ottaa kontaktia teihin, ainoisiin perheenjäseniinsä! Hän voi purkaa päiväkodin stressiä ja ikävää myös höpöttämällä ja hakeutumalla yhteyteen teidän kanssanne. 5 v on pieni lapsi. Nyt vaan aktiviteetteja ja keskusteluja lapsen kanssa. Oma havainto on että ainoat lapset on enemmän kiinni vanhemmissaan kuin jos on sisaruksia. (Eikä ole kannanotto että pitäisi olla sisarus tai nyt sellaista suunnittelemaanä
Kuvauksesta päätellen vanhemmat yrittää jo kaikkensa äärirajoillaan, että voisihan sitä toppuutella.
Sitten jos ei jaksa niin pitää hakea vaikka hoitoapua tai keskusteluapua itselle. Siitä ei ole tietoa millaista vanhempien ajankäyttö on, onko paljon omia harrastuksia ja menoja ja pitäisikö tätä tarkastella koko perhesysteemin haasteena. Vanhempien keskinäinen työnjako ja tuki toisilleen? Lapset voi olla vaativia ja jatkuva tekeminen ja vuorovaikutus energisen lapsen kanssa uuvuttaa, se on selvä. Mutta siitä on vain selvittävä.
Ei ihme, että yhä harvempi haluaa enää lapsia.
Aika ristiriitaista kun täällä on ketju jossa mies kehuu kuinka mahtavaa olla isä ja kilvan puolustelevat lapsiperhe elämää sit löytyy tällaisia ketjuja joissa vanhemmat ei jaksa, ei pysty, ei riitä voimavarat, niin onko se perhe elämä siis mahtavaa vaiko ei??
Puistoilu ei varsinaisesti liikuntaa ole. Leikkimistä ulkoilmassa vapaasti. Se rauhoittaa hermostoa yleensä.
Vierailija kirjoitti:
Puistoilu ei varsinaisesti liikuntaa ole. Leikkimistä ulkoilmassa vapaasti. Se rauhoittaa hermostoa yleensä.
Lapsen leikki on yleensä kovin fyysistä ja kuluttavaa, varsinkin puistossa jos kiipeilee paljon. Toki jos istuu keinussa 2 tuntia niin asia on eri. Jos aktiivinen lapsi niin epäilen tätä.
Lapsi on selkeästi turhautunut ja tylsistynyt. Hän kaipaa aktiviteetteja ja seuraa. Harkitsisin muuttoa toiselle alueelle, harrastusten tai lemmikin hankintaa. Meillä oli samanlainen esikoinen ja helpotti paljon kun oli 1,5 v ikäerolla sisarus, jonka kanssa touhusivat yhdessä. Keksi myös yksinään kaikenlaista ja osallistutti naapurin lapsia jos jonkinmoisiin keksimiinsä asioihin. Oppi lukemaan ja kirjoittamaan 5 vuotiaana, josta avautui uusi maailma. Tärkeintä vanhempana on pyrkiä ruokkimaan tällaisen lapsen kykyjä ei rajoittaa niitä. Meillä tuli lopulta adhd ja autismi diagnoosit, mutta niitä ennen valitettavasti olimme ehtineet purkamaan omaa ymmärtämättömyyttämme ja väsymystämme lapseen ja toisiimme joiden seurauksia sitten kannetaan. Toivon teiltä viisaampia valintoja.
Alue: Aihe vapaa
Au pair hoitaa samalla sen miehenkin tarpeet joten jättäisin väliin.