Rikastuneet kaverit ja kaveruuden loppu
On mahdotonta jatkaa kaveruutta vaurastuneiden kaverien kanssa, kun itsellä vaurastumista ei ole tapahtunut. Vapaa-ajan vietto on muuttunut rikastuneilla. Itsellä on kuitenkin vaan ne samat vanhat tulot ja kämppä. Ei ole mahdollisuutta tehdä ja harrastaa samoja asioita. Rikastuminen myös aina muuttaa arvoja hiljalleen ja arvojen muuttuminen myös vaikuttaa kaveruuteen. Ikävää tietysti, kun ennen hyvä kaveruus lopahtaa muuttuneen elämäntilanteen myötä, mutta ei sille oikein mitään voi, ettei yhteisiä asioita enää oikein ole.
Kommentit (165)
Kertoo ehkä enemmän sun piireistä ja arvoista kuin rikastuneista.
Kyllä meillä on sama vanha porukka ja tehdään samoja juttuja kuin ennenkin, vaikka osa on rikastunut ja osa ei.
Oletkohan itse vaihtanut arvosi johonkin katkeruuteen viittaavaan?
Niitä rikastuneita tuskin haittaa tehdä vanhoja juttuja vieläkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Jotta saa osinkoja osakkeista täytyy ensin olla ahkera, tienata ja säästää rahaa jotta voi ostaa osakkeen josta sitä osinkoa maksetaan"
Tai periä niitä
Kuinka moni on ottanut kadehtiessaan huomioon, että perittävät ovat yleensä omat kuolleet vanhemmat, jotka asuvat jakamattomassa pesässä. Kun molemmat ovat kuolleet, perijällä on keskimäärin ehkä 5 - 30 vuotta elinaikaa jäljellä, ja on ehkä itse jo eläkkeellä.
Itse perintö on harvemmin rahaa, kultaa ja pörssiosakkeita, vaan huomattavasti vaikeammin realisoitavaa omaisuutta, josta valtio nappaa viidenneksen tai jopa kaksi viidennestä. Lisäksi realisoiminen maksaa, ja jotkut perivät yrityksen, jonka realisointi ei ole vaihtoehto - muuta kuin verottajan pakottamana.
Mikäli kaverinne ovat alle 60 v. vanhoja, he ovat yleensä saavuttaneet taloudellisen asemansa aivan itse. Jos se kaikki tulee ansiotyöstä, nurkan takana vaanii viimeinen YT ennen eläkkeelle siirtymistä. Siitäkin pitää omin avuin selvitä. Turhaan kadehditte, oman tontin hoitaminen on paljon tuottoisampaa joka mittarilla mitattuna.
Oletko sinä ottanut huomioon, että Suomessa on myös ihmisiä, jotka ovat perineet miljoonia eivätkä ole tehneet minkäänlaisia töitä sen eteen. Siinä ei vaadita ahkeruutta, tienaamista ja säästämistä eikä se tule ansiotyöstä. Tässä ei kadehdita sinun vanhempiesi omakotitaloa.
Entä sitten? Se perinnön jättäminen on niiden kuolleiden vanhempien valinta, ei sen perinnönsaajan. Eikö Suomessa saisi halutessaan jälkikasvulleen antaa rahaa? Minulle ainakin perinnön jättäminen on hyvin tärkeää. Mihin sitä rahaa saa käyttää jos ei omiin lapsiinsa ja lapsenlapsiin?
Suomessa nimenomaan ei voi jättää lastaan perinnöttömäksi vaikka niin tahtoisi tehdä. Voi yrittää, mutta seurauksena vuosien riitely oikeudessa. Tähän olisi tultava muutos, että saa aidosti tehdä omilla rahoillaan mitä haluaa ilman pakkoa jättää ahneille ja laiskoille lapsille mitään.
Tietysti voi. Käyttää ne rahansa eläessään. Se on valinta jättää perintöä. Asunnonkin voi myydä etukäteen ja pitää oikeuden asua siinä.
Voi kuolla yllättäen ennen kuin ehtii tehdä järjestelyjä ja sitten lapset perivät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Jotta saa osinkoja osakkeista täytyy ensin olla ahkera, tienata ja säästää rahaa jotta voi ostaa osakkeen josta sitä osinkoa maksetaan"
Tai periä niitä
Kuinka moni on ottanut kadehtiessaan huomioon, että perittävät ovat yleensä omat kuolleet vanhemmat, jotka asuvat jakamattomassa pesässä. Kun molemmat ovat kuolleet, perijällä on keskimäärin ehkä 5 - 30 vuotta elinaikaa jäljellä, ja on ehkä itse jo eläkkeellä.
Itse perintö on harvemmin rahaa, kultaa ja pörssiosakkeita, vaan huomattavasti vaikeammin realisoitavaa omaisuutta, josta valtio nappaa viidenneksen tai jopa kaksi viidennestä. Lisäksi realisoiminen maksaa, ja jotkut perivät yrityksen, jonka realisointi ei ole vaihtoehto - muuta kuin verottajan pakottamana.
Mikäli kaverinne ovat alle 60 v. vanhoja, he ovat yleensä saavuttaneet taloudellisen asemansa aivan itse. Jos se kaikki tulee ansiotyöstä, nurkan takana vaanii viimeinen YT ennen eläkkeelle siirtymistä. Siitäkin pitää omin avuin selvitä. Turhaan kadehditte, oman tontin hoitaminen on paljon tuottoisampaa joka mittarilla mitattuna.
Oletko sinä ottanut huomioon, että Suomessa on myös ihmisiä, jotka ovat perineet miljoonia eivätkä ole tehneet minkäänlaisia töitä sen eteen. Siinä ei vaadita ahkeruutta, tienaamista ja säästämistä eikä se tule ansiotyöstä. Tässä ei kadehdita sinun vanhempiesi omakotitaloa.
Entä sitten? Se perinnön jättäminen on niiden kuolleiden vanhempien valinta, ei sen perinnönsaajan. Eikö Suomessa saisi halutessaan jälkikasvulleen antaa rahaa? Minulle ainakin perinnön jättäminen on hyvin tärkeää. Mihin sitä rahaa saa käyttää jos ei omiin lapsiinsa ja lapsenlapsiin?
Suomessa nimenomaan ei voi jättää lastaan perinnöttömäksi vaikka niin tahtoisi tehdä. Voi yrittää, mutta seurauksena vuosien riitely oikeudessa. Tähän olisi tultava muutos, että saa aidosti tehdä omilla rahoillaan mitä haluaa ilman pakkoa jättää ahneille ja laiskoille lapsille mitään.
Tietysti voi. Käyttää ne rahansa eläessään. Se on valinta jättää perintöä. Asunnonkin voi myydä etukäteen ja pitää oikeuden asua siinä.
Voi kuolla yllättäen ennen kuin ehtii tehdä järjestelyjä ja sitten lapset perivät.
Asiat kannattaa järjestellä ajoissa. Kyllä ne onnistuvat kun ottaa asioista selvää. Asunnon tosiaan voi vaikka lahjoittaa jonnekin ja pitää itsellään asumisoikeuden, ja muut varat myös siirtää ulottumattomiin. Aivan oma valinta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Jotta saa osinkoja osakkeista täytyy ensin olla ahkera, tienata ja säästää rahaa jotta voi ostaa osakkeen josta sitä osinkoa maksetaan"
Tai periä niitä
Kuinka moni on ottanut kadehtiessaan huomioon, että perittävät ovat yleensä omat kuolleet vanhemmat, jotka asuvat jakamattomassa pesässä. Kun molemmat ovat kuolleet, perijällä on keskimäärin ehkä 5 - 30 vuotta elinaikaa jäljellä, ja on ehkä itse jo eläkkeellä.
Itse perintö on harvemmin rahaa, kultaa ja pörssiosakkeita, vaan huomattavasti vaikeammin realisoitavaa omaisuutta, josta valtio nappaa viidenneksen tai jopa kaksi viidennestä. Lisäksi realisoiminen maksaa, ja jotkut perivät yrityksen, jonka realisointi ei ole vaihtoehto - muuta kuin verottajan pakottamana.
Mikäli kaverinne ovat alle 60 v. vanhoja, he ovat yleensä saavuttaneet taloudellisen asemansa aivan itse. Jos se kaikki tulee ansiotyöstä, nurkan takana vaanii viimeinen YT ennen eläkkeelle siirtymistä. Siitäkin pitää omin avuin selvitä. Turhaan kadehditte, oman tontin hoitaminen on paljon tuottoisampaa joka mittarilla mitattuna.
Oletko sinä ottanut huomioon, että Suomessa on myös ihmisiä, jotka ovat perineet miljoonia eivätkä ole tehneet minkäänlaisia töitä sen eteen. Siinä ei vaadita ahkeruutta, tienaamista ja säästämistä eikä se tule ansiotyöstä. Tässä ei kadehdita sinun vanhempiesi omakotitaloa.
Entä sitten? Se perinnön jättäminen on niiden kuolleiden vanhempien valinta, ei sen perinnönsaajan. Eikö Suomessa saisi halutessaan jälkikasvulleen antaa rahaa? Minulle ainakin perinnön jättäminen on hyvin tärkeää. Mihin sitä rahaa saa käyttää jos ei omiin lapsiinsa ja lapsenlapsiin?
Suomessa nimenomaan ei voi jättää lastaan perinnöttömäksi vaikka niin tahtoisi tehdä. Voi yrittää, mutta seurauksena vuosien riitely oikeudessa. Tähän olisi tultava muutos, että saa aidosti tehdä omilla rahoillaan mitä haluaa ilman pakkoa jättää ahneille ja laiskoille lapsille mitään.
Kuolleena riitely ei monilta onnistu, mutta suomalainen on eri maata, se jaksaa riidellä kuoleman jälkeenkin asioista, joille se ei voi mitään.
Nyt olisi mökki- ja työttömyyssimulaattorin jälkeen uuden pelin paikka: Postmortal combat 1 Inheritance edition.
Pojilla? Tarkotit varmaan miehillä.