Väsynyt köyhyyteen.
Kasvoin köyhässä perheessä, kotoa ei ole tullut rahallista tukea. Koko opiskeluaikani oli sellaista että rahaa oli just tasan elämiseen eikä senttiäkään enempää. Sitten kun sai vaivoin säästettyä muutaman satasen, tuli jotain mikä söi sen.
Nyt valmistuin ja ei ole töitä. Piti olla, mutta paikka jossa tein harjoittelun meni konkkaan. Tämä ihan oikeasti alkaa syödä minua, varsinkin kun alkaa kertyä sellaisia asioita joita en ole varmaan kymmenessä vuodessa saanut hoidettua koska ei ole rahaa. Osa näistä on ihan terveydellisiäkin ongelmia joita en ole päässyt julkisella hoitamaan.
Olen alkanut katkeroitumaan tästä enkä tunnista itseäni siitä tunteesta, ärsyttää kun kavereilla ja tutuilla on varaa... Ja minulla ei.
Toisaalta tämä koko elämän jatkunut rahakamppailu on myös hämärtänyt rahan hahmottamistani, siinä missä kavereille pari tonnia on iso raha joku satanen on minulle ihan hullu määrä rahaa. Ruoskin itseäni henkisesti siitä, jos en ostakkaan sitä halvinta maitoa kaupasta, ajattelen että ei ihme että olen rahaton. Ja samalla en raaski heittää reikäistä paitaa roskiin.
En tiedä. Kunhan avauduin.
Kommentit (125)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja, tarvitset suunnitelman ja päämäärän.
En tiedä miltä alalta olet valmistunut, mutta ala etsiä työpaikkaa ympäri Suomen. Laajenna haku myös muihin pohjoismaihin. Ja nyt heti ala harjoittelemaan, vaikka ruotsin kieltä ja norjaa. Lataat Duolingon ja aloitat vaikka sillä.
En halua paljastaa alaa tässä, mutta kyseessä on miesvaltainen ala jonka työnäkymät olivat hyvät ja hehkutetut vielä kun pääsin opiskelemaan. Valitettavasti elämäntilanteeni ja perhesuhteideni takia en pysty hakemaan töitäkään ihan koko Suomesta vaikka aika laajalti olen hakenutkin. Ulkomaille muutto ei ole mahdollista. Osaan englantia hyvin ja ruotsia ja yhden eurooppalaisen maan kieltä ok-tasoisesti, mutta koska muutto on täysi mahdottomuus ei sekään auta tilannettani. Ap
Ovatko opiskelukaverisi työllistyneet? Saisitko siitä ideoita? Keksitkö, mikä erottaa sinut työllistyneistä opiskelukavereistasi? Mitä osaamista sinulta puuttuu? Mistä voisit sitä hankkia? Voisitko kehittää osaamistasi pidemmälle?
Tilanne on vaikea ja masentava, mutta jos jäät harmittelemaan köyhyyttä ja kaikkea sitä, mikä sinulle ei ole mahdollista, et pääse eteenpäin. Sinun pitää keskittyä nyt siihen, mitä VOIT tilanteessasi tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mieti, mihin muilla on varaa ja minulla ei saati ylipäätään muiden asioita. En myöskään mieti rahaa muulloin, kun hakiessani tuet, maksaessani laskut ja ollessani menossa kauppaan. Sen jälkeen kun olen aamulla katsonut, olisiko jossain jokin työpaikka haettavaksi, keskityn tekemään itselleni mielekkäitä asioita ja sitten aloitan iltatoimet ja menen nukkumaan. Enemmän mielekästä tekemistä, vähemmän miettimistä.
Ja kaikki mielekkäät tekemisesi teet nollabudjetilla? Et koskaan halua esim. leffaan, teatteriin, kahvilaan, maksullisiin harrastuksiin, kampaajalle, ostoksille, matkalle, museoon.....et halua ostaa kotiin vaikka lankoja kutomiseen tai välineitä maalaamiseen? Olet koko ajan iloinen ilmaiseen tekemiseesi ja se täyttää kaikki päivät?
Olen ollut työtön niin että lapsi oli päiväkodissa ja ei sitä aika jaksa kirjastossa istua tai kävelyllä käydä. Minä voin ainakin myöntää.ethä olin tylsistynyt ja ahdistunut ja koin että elämä valuu hukkaan.
Kuulostaa siltä, että sinut on todella vahvasti ehdollistettu kuluttamiseen. Ei kaikki halua tehdä tuollaisia asioita mitä luettelit vaan ovat tyytyväisiä yksinkertaisempaan elämään. Kuluttaminen on orjuuden alku. On pakko mennä töihin, jotta voi kuluttaa lisää. Sitten otetaan asuntolaina ja sidotaan itsensä siihen taloon ja työhön seuraavaksi 30 vuodeksi.
Vierailija kirjoitti:
Noh kaikenlaista keikkatyötä on kyllä saatavilla kos uskaltaa kokeilla. Lisäksi joka duunista oppii monenlaista
Periaattessa kyllä, käytännössä ei ole, koska pienten keikkojen tekeminen johtaa järjettömään paperisotaan. Aloituksesta päätellen ap:n henkiset voimavarat ovat melko loppu, joten ei ole järkevää ajaa itseään loppuunpalamisen tilaan, jolloin hänen tilanteensa olisi entistäkin huonompi. Eikä pienten keikkojen tekemisestä ole juuri mtään rahallistakaan hyötyä. Valitettavasti, kuten Ahtisaari sanoi.
Vierailija kirjoitti:
Ap minkä verran saat rahaa kk?
Itse saan 1000 ja siitä pitää maksaa vuokra, sähkö, ruoka. Missä säästän = teen Itse vaatteet. Ne kestää kauemmin kuin kaupan halpikset.
Minulla on asp tili, jolle säästän 50€/kk.
Hyvä aloittaa mikäli haluaa joskus oman asunnon.
Tuo ei kyllä onnistu jos Kelan rahoja saa. Ainakaan asumistukea tai toimeentulotukea.
Kankaat on kalliita, itse olen laskenut, että tulee kalliimmaksi tehdä vaatteet itse kuin ostaa ne vaikka henkkamaukasta.
Vierailija kirjoitti:
Mää oon "onneksi" ollut koko elämäni köyhä niin tää työttömyys ei kauheesta "haittaa".
Lainausmerkkejä ei käytetä noin. Se antaa sinusta tyhmän kuvan kun et osaa kirjoitussääntöjä.
Vierailija kirjoitti:
Työelämässä on paljon laiskoja ja päihde riippuvaisia. Ne ovat saaneet helpon työn. Suojatyöpaikkojakin on vielä paljon. Kaikilla ei käy hyvä onni työpaikan suhteen.
Näin julmaa hallitusta ei ole ollut ikinä leikaten niiltä joilla kaikkein vähiten on. Ei ole ihme kun työttömyys lisääntyy.
EU EU EU: EU haluaa täyttää Euroopan analfabeeteillä eli osaamattomilla lierijöillä. Syytäkää EU ta, ei hallitusta. Ruotsissa syöpäsairailtakin evätään kaikki avustukset ja rammoilta lapsiltakin kotiavustajat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noh kaikenlaista keikkatyötä on kyllä saatavilla kos uskaltaa kokeilla. Lisäksi joka duunista oppii monenlaista
Periaattessa kyllä, käytännössä ei ole, koska pienten keikkojen tekeminen johtaa järjettömään paperisotaan. Aloituksesta päätellen ap:n henkiset voimavarat ovat melko loppu, joten ei ole järkevää ajaa itseään loppuunpalamisen tilaan, jolloin hänen tilanteensa olisi entistäkin huonompi. Eikä pienten keikkojen tekemisestä ole juuri mtään rahallistakaan hyötyä. Valitettavasti, kuten Ahtisaari sanoi.
Niiden kautta ei tosiaankaan saa rahallista hyötyä. Mutta verkostoituu, tutustuu työpaikkoihin ja saattaapa saada sitä kautta lisää keikkaa ja lopulta työpaikan. Itselleni kävi näin! Ei harmittaneet enää saamatta jääneet rahalliset hyödyt, koska se poiki niitä tulevaisuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja, tarvitset suunnitelman ja päämäärän.
En tiedä miltä alalta olet valmistunut, mutta ala etsiä työpaikkaa ympäri Suomen. Laajenna haku myös muihin pohjoismaihin. Ja nyt heti ala harjoittelemaan, vaikka ruotsin kieltä ja norjaa. Lataat Duolingon ja aloitat vaikka sillä.
En halua paljastaa alaa tässä, mutta kyseessä on miesvaltainen ala jonka työnäkymät olivat hyvät ja hehkutetut vielä kun pääsin opiskelemaan. Valitettavasti elämäntilanteeni ja perhesuhteideni takia en pysty hakemaan töitäkään ihan koko Suomesta vaikka aika laajalti olen hakenutkin. Ulkomaille muutto ei ole mahdollista. Osaan englantia hyvin ja ruotsia ja yhden eurooppalaisen maan kieltä ok-tasoisesti, mutta koska muutto on täysi mahdottomuus ei sekään auta tilannettani. Ap
Ovatko opiskelukaverisi työllistyneet? Saisitko siitä ideoita? Keksitkö, mikä erottaa sinut työllistyneistä opiskelukavereistasi? Mitä osaamista sinulta puuttuu? Mistä voisit sitä hankkia? Voisitko kehittää osaamistasi pidemmälle?
Tilanne on vaikea ja masentava, mutta jos jäät harmittelemaan köyhyyttä ja kaikkea sitä, mikä sinulle ei ole mahdollista, et pääse eteenpäin. Sinun pitää keskittyä nyt siihen, mitä VOIT tilanteessasi tehdä.
Osa on, osa ei. Muutama vuosi aikaisemmin valmistuneet tutut ovat työllistyneet paremmin. Samaan aikaan opiskelemassa olevista se opiskelukavereideni ydinporukka ei ole työllistynyt, yhdeltä taisi jäädä valmistuminen roikkumaan harkkapaikan puuttumisen takia. Parhaiten ovat työllistyneet ne, jotka ovat harrastaneet alaa tai jotain siihen liittyvää nuoresta asti, ja näin saaneet jalan oven väliin. Olen miettinyt yhdelle toiselle alalle kouluttautumista, mutta tukiasioiden takia sekään ei oikein onnistu tällä hetkellä. Mieli kyllä tekisi.
Valitettavasti se, mikä minut erottaa työllistyneistä opiskelukavereista on valmistumisen ajankohta ja se etten ole saanut alalla sitä jalkaa oven väliin. Suosittelijoitakaan ei ole tuon harkkapaikan konkkaan menemisen takia. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja, tarvitset suunnitelman ja päämäärän.
En tiedä miltä alalta olet valmistunut, mutta ala etsiä työpaikkaa ympäri Suomen. Laajenna haku myös muihin pohjoismaihin. Ja nyt heti ala harjoittelemaan, vaikka ruotsin kieltä ja norjaa. Lataat Duolingon ja aloitat vaikka sillä.
En halua paljastaa alaa tässä, mutta kyseessä on miesvaltainen ala jonka työnäkymät olivat hyvät ja hehkutetut vielä kun pääsin opiskelemaan. Valitettavasti elämäntilanteeni ja perhesuhteideni takia en pysty hakemaan töitäkään ihan koko Suomesta vaikka aika laajalti olen hakenutkin. Ulkomaille muutto ei ole mahdollista. Osaan englantia hyvin ja ruotsia ja yhden eurooppalaisen maan kieltä ok-tasoisesti, mutta koska muutto on täysi mahdottomuus ei sekään auta tilannettani. Ap
Ovatko opiskelukaverisi työllistyneet? Saisitko siitä ideoita? Keksitkö, mikä erottaa sinut työllistyneistä opiskelukavereistasi? Mitä osaamista sinulta puuttuu? Mistä voisit sitä hankkia? Voisitko kehittää osaamistasi pidemmälle?
Tilanne on vaikea ja masentava, mutta jos jäät harmittelemaan köyhyyttä ja kaikkea sitä, mikä sinulle ei ole mahdollista, et pääse eteenpäin. Sinun pitää keskittyä nyt siihen, mitä VOIT tilanteessasi tehdä.
Osa on, osa ei. Muutama vuosi aikaisemmin valmistuneet tutut ovat työllistyneet paremmin. Samaan aikaan opiskelemassa olevista se opiskelukavereideni ydinporukka ei ole työllistynyt, yhdeltä taisi jäädä valmistuminen roikkumaan harkkapaikan puuttumisen takia. Parhaiten ovat työllistyneet ne, jotka ovat harrastaneet alaa tai jotain siihen liittyvää nuoresta asti, ja näin saaneet jalan oven väliin. Olen miettinyt yhdelle toiselle alalle kouluttautumista, mutta tukiasioiden takia sekään ei oikein onnistu tällä hetkellä. Mieli kyllä tekisi.
Valitettavasti se, mikä minut erottaa työllistyneistä opiskelukavereista on valmistumisen ajankohta ja se etten ole saanut alalla sitä jalkaa oven väliin. Suosittelijoitakaan ei ole tuon harkkapaikan konkkaan menemisen takia. Ap
Sinun pitää tosiaan saada nyt siirrettyä ajatusta siihen, mitä VOIT tehdä, vaikka se olisi vain jotain pientä ja vähäistä. Tuo menneiden kertailu ei auta sinua. On harmillista, että valmistumisen ajankohta on ollut huono, mutta näin se nyt meni ja sinun on edelleen mahdollista ottaa tästä irti se, minkä voit ja jatkaa eteenpäin. Harkkapaikan konkka ei kai kuitenkaan estä suosittelemasta? Ovathan ne ihmiset olleet sinun kanssasi töissä silti, silloin kun olit harkassa, ja voivat suositella edelleen. Yksi omista parahaista suosittelijoistani suosittelee minua eläkeläisenä. Työelämässä hän oli esihenkilöni eikä se haittaa, että ei ole firmassa enää.
Entä se ala, jolle kouluttautumista olet miettinyt. Et tosiaan tukiasioiden takia varmaan voi nyt ryhtyä opiskelijaksi. Mutta osaatko miettiä, mikä sillä alalla on sitä ydinosaamista, mitä sieltä haluaisit oppia ja minkälaisiin tehtäviin työllistyä? Voitko itse opetella noita asioita? Onko jotain netissä olevia koulutuksia, joita voisit tehdä ilman opiskelijastatusta?
Vierailija kirjoitti:
Hetkinen. Et ole päässyt hoitamaan terveysongelmaasi julkisella, sellaista ongelmaa ei olekaan jota ei yhteydenotto julkiselle auta, jos julkinen ei pysty ongelmaasi hoitamaan laittavat sinut eteenpäin. Oletko yrittänyt vielä pyrkiä sinne, yritä nyt hyvä ihminen, että terveys ainakin tulee hoidettua, jos terveys menee, menetät liikaa ja kaiken. Käynti maksaa 23 euroa, se avaa väylän eteenpäin. Tämä sinun terveysasia minua eniten huolettaa. Hyvä ihminen, soita ja pyri saamaan ainakin tämä asia kuntoon.
Nämä terveysongelmat ovat siis sellaisia että ne eivät ole eteneviä, mutta jään juuri tarpeeksi oireettoman puolelle että julkisella puolella on käännytetty vaan pois. Nämä häiritsee, mutta eivät tarpeeksi että saisin hoitoa. Yksi vaiva on sellainen mikä on ollut aina eikä internetistäkään oikein löydy tietoa mikä ihme on kyseessä, vanhemmat eivät tietenkään vieneet minua lääkäriin siitä lapsena vaan ihmettelivät että onpas kummallista. Olen aina miettinyt että käyn kysymässä voiko asialle tehdä mitään enää aikuisena sitten kun on rahaa. Yhteen leikkaukseen pääsin juuri vuosi sitten, laskun saatuani mietin kyllä että olisi pitänyt vain kärvistellä. Kuulostanpas vaivaiselta, olen kyllä näistä huolimatta terve ja kivuton, urheilen ja syön terveellisesti enkä polta tai juo ollenkaan alkoholia. Ap
Vierailija kirjoitti:
Hetkinen. Et ole päässyt hoitamaan terveysongelmaasi julkisella, sellaista ongelmaa ei olekaan jota ei yhteydenotto julkiselle auta, jos julkinen ei pysty ongelmaasi hoitamaan laittavat sinut eteenpäin. Oletko yrittänyt vielä pyrkiä sinne, yritä nyt hyvä ihminen, että terveys ainakin tulee hoidettua, jos terveys menee, menetät liikaa ja kaiken. Käynti maksaa 23 euroa, se avaa väylän eteenpäin. Tämä sinun terveysasia minua eniten huolettaa. Hyvä ihminen, soita ja pyri saamaan ainakin tämä asia kuntoon.
Voi kuule, sellaisia ongelmia kyllä on. Yhtenä esimerkkinä nyt vaikka endometrioosi. Ihan siis vakava, vaikea, jokapäiväistä elämää vaikeuttava kovia kipuja tuottava endometrioosi. Monesti lähes mahdotonta päästä julkisen kautta hoitoon, jos munasarjoissa ei näy ultraamalla endometrioomia. Jos taas on rahaa käydä yksityisellä, pääsee parhaimmillaan leikkaukseen hyvinkin nopeasti. Ihan siis sinne julkisen puolellekin. Kun on rahaa käydä yksityisellä, voi valikoida endometrioosista ymmärtävän lääkärin, tulla otetuksi vakavissaan ja saa pajon todennäköisemmin (tarvittaessa) lähetteen erikoissairaanhoitoon. Ja kun sinne pääsee, niin sitten asiat yleensä lähtee rullaamaan julkisellakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noh kaikenlaista keikkatyötä on kyllä saatavilla kos uskaltaa kokeilla. Lisäksi joka duunista oppii monenlaista
Periaattessa kyllä, käytännössä ei ole, koska pienten keikkojen tekeminen johtaa järjettömään paperisotaan. Aloituksesta päätellen ap:n henkiset voimavarat ovat melko loppu, joten ei ole järkevää ajaa itseään loppuunpalamisen tilaan, jolloin hänen tilanteensa olisi entistäkin huonompi. Eikä pienten keikkojen tekemisestä ole juuri mtään rahallistakaan hyötyä. Valitettavasti, kuten Ahtisaari sanoi.
Niiden kautta ei tosiaankaan saa rahallista hyötyä. Mutta verkostoituu, tutustuu työpaikkoihin ja saattaapa saada sitä kautta lisää keikkaa ja lopulta työpaikan. Itselleni kävi näin! Ei harmittaneet enää saamatta jääneet rahalliset hyödyt, koska se poiki niitä tulevaisuuteen.
Tässä on sellainen laskentatoimesta tuttu ongelma, että ap:lla ei ilmeisesti ole lainkaan rahallista 'puskuria', jolla rahoittaa eläminen tilanteessa, jossa tuet katkeaa ja niiden takaisin saamiseen voi mennä vaikka kuukausi tai enemmänkin. Eli, pitäisi olla etukäteen rahaa maksaa vuokra, ruoka, puhelin jne. Vaikka tulot on 0 euroa, ennen kuin saa palkkansa.
Eli vähänkään järkevä ihminen ei tuollaista riskiä ota, koska se voi pahimmillaan johtaa jopa asunnottomuuten ja ruokaan ei kuitenkaan ole rahaa, niin se ei onnistu.
Ymmärrän kyllä perustelusi ja sen, että täytyy koittaa rakentaa aina elämää paremmaksi.
Köyhänä työttömänä itsekin olen ollut ja tämähän se asia mikä luo sitä stressiä, kun ei oikein ole rahaa tehdä mitään, mikä voisi parantaa omaa tilannetta.
Valitettavasti logiikkasi menee väärinpäin. Ensin pitää investoida, jotta voisi saada tuottoja, mutta jos ei ole rahaa investoida, niin tuototkin jää saamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noh kaikenlaista keikkatyötä on kyllä saatavilla kos uskaltaa kokeilla. Lisäksi joka duunista oppii monenlaista
Periaattessa kyllä, käytännössä ei ole, koska pienten keikkojen tekeminen johtaa järjettömään paperisotaan. Aloituksesta päätellen ap:n henkiset voimavarat ovat melko loppu, joten ei ole järkevää ajaa itseään loppuunpalamisen tilaan, jolloin hänen tilanteensa olisi entistäkin huonompi. Eikä pienten keikkojen tekemisestä ole juuri mtään rahallistakaan hyötyä. Valitettavasti, kuten Ahtisaari sanoi.
Niiden kautta ei tosiaankaan saa rahallista hyötyä. Mutta verkostoituu, tutustuu työpaikkoihin ja saattaapa saada sitä kautta lisää keikkaa ja lopulta työpaikan. Itselleni kävi näin! Ei harmittaneet enää saamatta jääneet rahalliset hyödyt, koska se poiki niitä tulevaisuuteen.
Tässä on sellainen laskentatoimesta tuttu ongelma, että ap:lla ei ilmeisesti ole lainkaan rahallista 'puskuria', jolla rahoittaa eläminen tilanteessa, jossa tuet katkeaa ja niiden takaisin saamiseen voi mennä vaikka kuukausi tai enemmänkin. Eli, pitäisi olla etukäteen rahaa maksaa vuokra, ruoka, puhelin jne. Vaikka tulot on 0 euroa, ennen kuin saa palkkansa.
Eli vähänkään järkevä ihminen ei tuollaista riskiä ota, koska se voi pahimmillaan johtaa jopa asunnottomuuten ja ruokaan ei kuitenkaan ole rahaa, niin se ei onnistu.
Ymmärrän kyllä perustelusi ja sen, että täytyy koittaa rakentaa aina elämää paremmaksi.
Köyhänä työttömänä itsekin olen ollut ja tämähän se asia mikä luo sitä stressiä, kun ei oikein ole rahaa tehdä mitään, mikä voisi parantaa omaa tilannetta.
Valitettavasti logiikkasi menee väärinpäin. Ensin pitää investoida, jotta voisi saada tuottoja, mutta jos ei ole rahaa investoida, niin tuototkin jää saamatta.
Olen kerran ottanutkin tuontapaisen riskin, tulos oli se että kovasta yrittämisestä huolimatta en saanut tilannetta toimimaan rahallisesti ja selvisin siitä juuri ja juuri. Tämä pihiytti vielä entisestään ja takoi kalloon vielä tiukemmin sen ajatuksen että olen ihminen jolla ei oikeasti ole varaa taloudellisiin riskeihin. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja, tarvitset suunnitelman ja päämäärän.
En tiedä miltä alalta olet valmistunut, mutta ala etsiä työpaikkaa ympäri Suomen. Laajenna haku myös muihin pohjoismaihin. Ja nyt heti ala harjoittelemaan, vaikka ruotsin kieltä ja norjaa. Lataat Duolingon ja aloitat vaikka sillä.
En halua paljastaa alaa tässä, mutta kyseessä on miesvaltainen ala jonka työnäkymät olivat hyvät ja hehkutetut vielä kun pääsin opiskelemaan. Valitettavasti elämäntilanteeni ja perhesuhteideni takia en pysty hakemaan töitäkään ihan koko Suomesta vaikka aika laajalti olen hakenutkin. Ulkomaille muutto ei ole mahdollista. Osaan englantia hyvin ja ruotsia ja yhden eurooppalaisen maan kieltä ok-tasoisesti, mutta koska muutto on täysi mahdottomuus ei sekään auta tilannettani. Ap
Ovatko opiskelukaverisi työllistyneet? Saisitko siitä ideoita? Keksitkö, mikä erottaa sinut työllistyneistä opiskelukavereistasi? Mitä osaamista sinulta puuttuu? Mistä voisit sitä hankkia? Voisitko kehittää osaamistasi pidemmälle?
Tilanne on vaikea ja masentava, mutta jos jäät harmittelemaan köyhyyttä ja kaikkea sitä, mikä sinulle ei ole mahdollista, et pääse eteenpäin. Sinun pitää keskittyä nyt siihen, mitä VOIT tilanteessasi tehdä.
Osa on, osa ei. Muutama vuosi aikaisemmin valmistuneet tutut ovat työllistyneet paremmin. Samaan aikaan opiskelemassa olevista se opiskelukavereideni ydinporukka ei ole työllistynyt, yhdeltä taisi jäädä valmistuminen roikkumaan harkkapaikan puuttumisen takia. Parhaiten ovat työllistyneet ne, jotka ovat harrastaneet alaa tai jotain siihen liittyvää nuoresta asti, ja näin saaneet jalan oven väliin. Olen miettinyt yhdelle toiselle alalle kouluttautumista, mutta tukiasioiden takia sekään ei oikein onnistu tällä hetkellä. Mieli kyllä tekisi.
Valitettavasti se, mikä minut erottaa työllistyneistä opiskelukavereista on valmistumisen ajankohta ja se etten ole saanut alalla sitä jalkaa oven väliin. Suosittelijoitakaan ei ole tuon harkkapaikan konkkaan menemisen takia. Ap
Sinun pitää tosiaan saada nyt siirrettyä ajatusta siihen, mitä VOIT tehdä, vaikka se olisi vain jotain pientä ja vähäistä. Tuo menneiden kertailu ei auta sinua. On harmillista, että valmistumisen ajankohta on ollut huono, mutta näin se nyt meni ja sinun on edelleen mahdollista ottaa tästä irti se, minkä voit ja jatkaa eteenpäin. Harkkapaikan konkka ei kai kuitenkaan estä suosittelemasta? Ovathan ne ihmiset olleet sinun kanssasi töissä silti, silloin kun olit harkassa, ja voivat suositella edelleen. Yksi omista parahaista suosittelijoistani suosittelee minua eläkeläisenä. Työelämässä hän oli esihenkilöni eikä se haittaa, että ei ole firmassa enää.
Entä se ala, jolle kouluttautumista olet miettinyt. Et tosiaan tukiasioiden takia varmaan voi nyt ryhtyä opiskelijaksi. Mutta osaatko miettiä, mikä sillä alalla on sitä ydinosaamista, mitä sieltä haluaisit oppia ja minkälaisiin tehtäviin työllistyä? Voitko itse opetella noita asioita? Onko jotain netissä olevia koulutuksia, joita voisit tehdä ilman opiskelijastatusta?
No, niin, niistä suostuttelijoista. En tiedä näiden nykyisiä yhteystietoja tai työpaikkoja. Joskus selailin linkediniä, ainoa kenet löysin oli itseäni nuorempi samaan aikaan harkassa ollut henkilö. Ei minulla ole mitään oikeasti järkevää tapaa kontaktoida näitä. Ap
Hei ap, voin hyvin samaistua kokemukseesi. Itselläni myös vanhemmat pienituloisia, ja erityisesti opiskellessa rahanpuute ja sitä kautta säästäväisyys nousivat ihan uusiin ulottuvuuksiin. Toisen vuoden syksystä lähtien minulla ei ollut ollenkaan sukkia, joissa ei olisi ollut reikiä. Samoilla mentiin kuitenkin koko opiskeluaika. Jossakin kohtaa lopetin kokonaan maidon ostamisen, koska totesin, ettei se täytä vatsaa ja mieluummin laitan nekin rahat kaurahiutaleisiin. Omasta kokemuksestani voin sanoa, että rahanpuute on todellakin erittäin kuluttavaa ja jatkuva stressi rahojen riittämättömyydestä tekee (melkein) sairaaksi.
Itsekin valmistuin työttömäksi, noin vuoden hakemisen jälkeen lähdin ulkomaille töihin. Yrityksestä huolimatta parisuhde hajosi lopulta päätökseni myötä, mutta en edelleenkään nää kyseisessä tilanteessa olleen muita vaihtoehtoja. Opintolainaa olin joutunut yrityksistä huolimatta nostamaan, ja vaikka summa oli todella pieni, oli pakko saada töitä, ettei luottotiedot menisi. Olen onneksi saanut olla jatkuvasti (ja vakituisessa työsuhteessa täällä), lainan olen maksanut jo aikoja sitten pois. Sen sijaan rahankäytön kanssa minulla on edelleen vaikeuksia. Inhoan edelleen ostaa mitään uutta, voin lähestulkoon pahoin jos joudun käyttämään rahaa vaikkapa juuri niiden uusien sukkien ostamiseen. Yritä luottaa siihen, että jotakin löytyy tulevaisuudessa. Ja tosiaan, itse olen kaksi kertaa muuttanut työnhaun perässä puolisoni kanssa eri maihin asumaan, joista toisella kerralla parisuhde kesti muutaman vuoden erilläänolon. Älä menetä toivoa!
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisiko mennä töihin ja lopettaa loisiminen Kelan rahoilla. Kysyn vaan.
Turpaan sua pitäis mättää.
Vierailija kirjoitti:
Noh kaikenlaista keikkatyötä on kyllä saatavilla kos uskaltaa kokeilla. Lisäksi joka duunista oppii monenlaista
Kerro joku paikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tunteen. En ole ikinä päässyt osalliseksi mistään maallisesta hyvästä. Se, että ajattelee positiivisesti auttaa vähän, se että riipaisee välillä kunnon änkyräkännit auttaa paljon. Mut totta puhuen sitä tuntee olevansa jotenkin marginaalissa, kun miettii eurojen ja kymppien, joskus senttienkin riittävyyttä, kun kaverit suunnittelevat tuhansien eurojen remontteja tai surevat, kun pitää luopua TOISESTA autosta. Oon alkanut ottamaan etäisyyttä näihin kavereihin, ei ole oikein yhteistä kosketuspintaa enää. Nuorina oltiin samalla viivalla, mutta muut meni kaarteessa ohitse.
Omaa elämääni on varjostaneet vakavat mielenterveysongelmat. Kiitollinen olen kuitenkin siitä, että sain eläkkeen. Elämänlaatuni koheni merkittävästi ja rahaa on hieman paremmin, vaikka takuueläkkeen vain saankin. Voisi olla huonomminkin.
Ne kaverit varmaan otti etäisyyttä tollaiseen tuki sankariin.
Opettele vapaa-ajallasi vaikka oikeinkirjoitusta.
Opettele siinä loisiessa vaikka etsiä töitä saatanan vammanen.
Tässäkin kommentissa on kirjoitusvirhe. Yritä nyt edes, hyvä ihminen!
Mites pilkunviilaaja kusipään työt?
vai meneekö päivät täällä itkiessä miten muut kirjoittelee?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisiko mennä töihin ja lopettaa loisiminen Kelan rahoilla. Kysyn vaan.
Turpaan sua pitäis mättää.
Niin sinuakin saatanan paskaläjä kun ei edes töihin ole aikuinen kyenny.
Fuck you et tiedä elämästä yhtään mitään!!!