Lue keskustelun säännöt.
Työttömäksi jääminen pelottaa niin että oksettaa
02.03.2026 |
Asuntolainaa vielä toista sataa tuhatta. En tiedä miksi tämä koko homma niin ahdistaa kun ei ole ennenkään ahdistanut, kaikesta on aina selvitty. Yyteet oli ja meni hiljattain eikä osuneet minuun tällä kertaa. Mietin onko nämä nyt jotain pakkoajatuksia kun en pääse näistä eroon. Minulla on säästöjä reilu 10K ja vaikka jäisin työttömäksi niin pärjäisin monta kuukautta. Kuitenkin ahdistaa niin että oksettaa ja välillä tuntuu että saan paniikkikohtauksen. Heräilen öisin ja nämä asiat koko ajan muutenkin mielessä.
Kommentit (127)
Vierailija kirjoitti:
Itse pelkäsin myös työttömyyttä ja luulin että kuolisin tylsyyteen. Nyt työttömänä 3 kk ja aika mennyt todella nopeasti ja olen jo tottunut tähän. Tulot tippuivat 2000 eurosta 1000 euroon mutta pärjään kun en osta mitään ylimääräistä. Ennen olin kova tuhlaamaan ja shoppailemaan. En enää. Tässähän tämä menee, on ainakin vapaa-aikaa.
No kolme kuukautta mennee ihan kohtuudella, mutta leikkuri kun käy työttömyyskorvauksissa niin todella vähän on rahaa käytössä. Ja kokemuksesta voin sanoa, että 4 ja puolivuotta olin itse työttömänä ennen eläköitymistä, että ei se kivaa ollut. Työhaluja oli, mutta mihinkään ei kelvannut. Liian vanha sanottiin joskus ihan suoraan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, tuo kuulostaa eksistentiaaliselta pelolta. Ei pelkältä huolelta työttömyydestä vasn siltä, että hermostosi kokee, ettei se ole turvassa ja koko elimistön olemassaolo on uhattuna.
Mitä muita turvatekijöitä elämässäsi on kuin työ? Jotain? Ei mitään?
Anna ahdistuksen ja paniikin olla ja tulla, älä tappele vastaan. Se menee kyllä ohi nopeammin kuin arvaatkaan, jos antaudut sille. Silloin elimistösi pääsee puristuksesta eikä joudu lähettämään sinulle jatkuvaa hätäviestiä.
Sinun pitää lisätä turvallisuudentunnetta. Olemassaolon uhkaa kokeva hermosto tarvitsee jotain rakenteita. Jos ei muuta ole niin päivittäin toistuvat rutiinit ja aikataulu. Herää samaan aikaan, samalla tavalla jne.
Kiitos tästä vastauksesta, juuri jotain tällaista koen nyt. En ikäänkuin pysty järjellä ajattelemaan ja rauhoittamaan itseäni vaan nytkin on kehossa sellainen "juokse tai kuole" -tunne. Minulla on työssäkäyvä aviomies, kaksi aikuistuvaa lasta siirtymässä työelämään ja kaikki muutenkin hyvin. Silti tuntuu että minun elämäni voi romahtaa minä hetkenä hyvänsä, en edes tiedä miten, mutta se työttömäksi jäämisen mahdollisuus pyörii mielessä. Mitään kulisseja ei ole ylläpidetty, ei ajella hienoilla autoilla (omani on -90 luvulta), emme matkustele emmekä hurvittele. Tuo asuntolaina on otettu juuri ennen näitä kriisejä mitä tässä viimevuosina nähty, korko lähes nollassa ja korkokaton vuoksi ei hätäpäivää vielä vuosiin. Töissä käyn ja pidän työstäni paljon. Ikää 45. Liekö joku ikäkriisi.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Itse pelkäsin myös työttömyyttä ja luulin että kuolisin tylsyyteen. Nyt työttömänä 3 kk ja aika mennyt todella nopeasti ja olen jo tottunut tähän. Tulot tippuivat 2000 eurosta 1000 euroon mutta pärjään kun en osta mitään ylimääräistä. Ennen olin kova tuhlaamaan ja shoppailemaan. En enää. Tässähän tämä menee, on ainakin vapaa-aikaa.
3kk? 🤣 tuohan menee vielä lomasta. Katsotaan uudestaan 4 vuoden päästä vieläkö olet samaa mieltä. Rahaa ei ole tehdä yhtään mitään, olet periaatteessa kotisi vanki
Vierailija kirjoitti:
Jäin syksyllä työttömäksi. Häpeän tätä leimaa!!! Esitän muille, että teen edelleen etätöitä. Ehkä kesän korvalla kerron, että jäin omasta halusta pois töistä, kun eläkkeeseen enää vajaa 2 vuotta.
Tsemppiä sinulle AP, nuorena kyllä toivoa on uudelleentyöllistymiselle.
N63
Älä häpeä, sano että jäit varhaiseläkkeelle...ja muut kadehtii.
Todella ihmetyttää tämä uskomattoman negatiivinen lopun aikojen odottelu, jota tämäkin palsta pursuaa. Kaikki pelkäävät jotain ja ihan suotta. On mitä lamoja ollut ennenkin ja aina on tullut käänne parempaan. Asun muuttotappioalueella ja tutuilla on ollut työttömyyttä, joku ollut parikin vuotta putkeen ja myynyt talonsa. Mutta kaikkien asiat on järjestyneet. Ihmiset on työllistyneet, parantuneet, löytäneet uuden parisuhteen yms. Hyviäkin asioita tapahtuu ihan koko ajan. Nyt lähden ulos, sillä linnut ovat alkaneet laulaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselleni tuo oksetus tunne ja ahdistus tuli vasta, kun piti alkaa ottamaan kodista myyntikuvia. 7 vuodeksi oli enää lainanlyhennyksiä jäljellä ja olin ajatellut kodin loppuelämän kodikseni. Itse pärjäsin kuitenkin pidempään vielä omistusasunnossa kitkutellen, koska tuolloin sai vielä asumistukea hoitovastikkeeseen, käsittääkseni sekin on leikattu.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos tästä vastauksesta, juuri jotain tällaista koen nyt. En ikäänkui
Onko sinulla lapsuudessa ollut turvattomuutta? Usein juuri 40-50 - vuotiaana alkaa hermosto hajota, kun vanheneva elimistö ei jaksa enää kompensoida.
Itse uskon näkemykseen, että taistele /pakene tunteelle pitää antaa liikettä tai tehdä konkreettisia toimia turvallisuuden lisäämiseksi. Muuten energia jää kehoon ahdistukseksi.
Opettele myös erottamaan, mikä on psyyke (huoliajattelu, asioiden pyörittäminen päässä, katastrofiennustaminen) ja mikä hermostosta (vatsaan sattuu, jalat tai kädet oudot, aineenvaihdunta muuttunut, levoton olo fyysisesti tai vaihtoehtoisesti täysin jämähtänyt).
Netti on täynnä kaikenlaista, löydät etsimällä itsellesi sopivia asioita ja voit myös kertoa huolesi tai tuntemuksesi chatgpt:lle ja voit yllättyä. Minä vinkkaan sinulle vain yhden, koska se on vähän erilainen ja tuskin törmäät itse muuten: Youtubesssa Sam Millerin kanava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omistusasuntoon ei saa yleistä asumistukea.
Ja vuokra-asunnossa ruokakunnan tulot ja omaisuus vaikuttavat asumistukeen.
Jos jäät työttömäksi, etsit vaan uuden työpaikan. Kannattaa aloittaa se uuden työn etsiminen heti, kun saat tietää, että nykyinen työ loppuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Yleistuki tulee voimaan toukokuussa, se on tarveharkintainen eli yleistukea vähentävät pääomatulot, omaishoidon tuki, Ove eli osittainen varhennettu vanhuuseläke, perhehoitajan palkkiot, tekijänoikeuskorvaukset. Nuo vähennykset koskevat myös yli 55-vuotiaita työttömiä."
www.kela.fi/ajankohtaista/yleistuki-korvaa-kelan-tyottomyystuet-toukoku…
"Toukokuussa tulee yleistuki, osalla tuki vähenee."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työttömyyskorvaus poistuu 1.5. ja tilalle jää käytännössä toimeentulotuki. Se vasta oksettaa. Maa hanmuuttoon kuitenkin on varaa.
Ei pidä paikkaansa. Yleistukeen ei vaikuta puolison tulot, mutta toimeentulotukeen vaikuttaa.
Vielä n. 20 vuotta sitten puolison tulot vaikuttivat työmarkkinatukeen.
Älä katso sinne mikä oksettaa, katso sinne missä on mahdollisuudet. Sieltä löydät oivia joiden takana on uusia ovia ja taas kerran uusia ovia. Oksennus on vain reaktio. Olet oman elämäsi kapteeni joka määrää minne purtesi suuntaa. Myrskyt kuuluu asiaan ja niistä on selviydyttävä, eikä niitä voi voittaa. Aina myrskyää mutta kun niistä selviää, on viisaampi kuin eilen ja tänään paljon viisaampana kokka kohti uusia seikkailuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaha, besserwissereitä ketju täynnä. Neuvotaan legopalikkatasolla ilman mitään omaa kokemusta. Joku on ihan nähnyt vierestä parin naapurin kokemuksia ja niiden perusteella lohduttelee, että hyvää vain on tiedossa. Hemmetin pellet, toivottavasti pääsette kokemaan elämän murenemisen työttömyyden seurauksena, ja siihen vielä pari muuta takaiskua lisää.
Vierailija kirjoitti:
Puhun nyt ihan yleisellä tasolla.
Eli, olen itse tehnyt sellaisen huomion kuinka moni ei halua elää vaatimattomammin. Autoa pidetään, vaikka julkinen liikenne olisi toimiva. Asutaan liian kalliisti, eli on otettu iso asuntolaina, vaikka halvemmalla olisi saanut vähän vaatimattomamman kodin. Vaatteita ostellaan, vaikka niitä ei oikeasti tarvitsisi. Käydään ulkomaanreissuilla tai hiihtolomilla laskettelureissuilla, vaikka oikeasti sitä ylimääräistä rahaa ei olisi ns. humputteluun.
Onko tuossa sitten sosiaalinen paine sen verran suuri, että täytyy näyttää muille, että meilläkin menee hyvin, vaikka ei oikeasti mene.
En yhtään ihmettele miksi keskiluokalla ei ole juurikaan säästöjä. Moni ei edes osaa budjetointia. Ilmankos ollaan hätää kärsimässä, kun työttömyys iskee. Ja kuitenki se liiton raha voi olla samansuuruinen jonka perusduunari tienaa ja elää elämäänsä.
Rahat menny kessuun ja tatuointeihin.
Vierailija kirjoitti:
Jaha, besserwissereitä ketju täynnä. Neuvotaan legopalikkatasolla ilman mitään omaa kokemusta. Joku on ihan nähnyt vierestä parin naapurin kokemuksia ja niiden perusteella lohduttelee, että hyvää vain on tiedossa. Hemmetin pellet, toivottavasti pääsette kokemaan elämän murenemisen työttömyyden seurauksena, ja siihen vielä pari muuta takaiskua lisää.
Sossu ostaa uudet pyörät (oikeasti siis isovanhempi).
Vierailija kirjoitti:
Älä katso sinne mikä oksettaa, katso sinne missä on mahdollisuudet. Sieltä löydät oivia joiden takana on uusia ovia ja taas kerran uusia ovia. Oksennus on vain reaktio. Olet oman elämäsi kapteeni joka määrää minne purtesi suuntaa. Myrskyt kuuluu asiaan ja niistä on selviydyttävä, eikä niitä voi voittaa. Aina myrskyää mutta kun niistä selviää, on viisaampi kuin eilen ja tänään paljon viisaampana kokka kohti uusia seikkailuja.
Entäs sitten, kun ei selviä?
Isovanhempi ostaa lapsenlapselle merkkivaatteita ja naapurit juoruaa, että sossu maksoi.
Lapsen mummu = sossu
Töitä on, vaikka kuinka paljon. Etsit uuden, jos vanha loppuu. Palkkakin voi olla pienempi kunhan heti etsii sen uuden työn eikä heittäydy yhteiskunnan elätiksi. Voi vaihtaa sitten myöhemmin parempaan. Pitkäaikaistyötön ei kelpaa yhtään minnekään.
Up