Naisen terapeutti tekee diagnooseja tämän avomiehestä tapaamatta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pahasti kalskahtaa tuo viisikymppisenä. Etköhän siihen mennessä ehtinyt puuhailla kaikenlaista aivan itse.

Ja aivan varmasti on ehtinyt myös itse traumatisoida elämänsä aikana hyvin monta ihmistä.

Hän opettelee nyt luottamaan muihin ihmisiin. Toivottavasti opettelee myös huomioimaan läheisensä ja vaikutuksensa heihin sekä kantamaan vastuun siitä vaikutuksesta.

Heh, ujo ja syrjään vetäytyvä ihminen traumatisoi? Kaikkea sitä kuoleekin.

Eri mutta herkkänahkainen narsisti voi olla ujo ja syrjäänvetäytyvä ja traumatisoi ihan hemmetisti. Ulkopuolisille näyttäytyy vaarattomana ja herttaisena tai jopa pyhimysmäisenä hahmona. Suljettujen ovien takana uuvuttava ja vahingoittava manipuloija, omasta mielestään tietenkin uhri ja lähes kykenemätön itsereflektioon. Tällaisen läheinenk

Hyvin sanottu, ja totta joka sana!

Terapeutti ei voi eikä saa tehdä diagnooseja. Lääkäri tekee diagnoosit. Toki jos lääkärillä on terapeuttikoulutus niin hän voi lääkärinä toimiessaan asettaa diagnoosin. Näin on kuitenkin melko harvoin.

Ymmärrän, että ärsyttää, että olen menestynyt elämässä hyvin ja lisäksi pitkässä parisuhteessa. Nyt on hyvä sika hoitaa keskeneräiset asiat kuntoon. Olen tyytyväinen tilanteeseen.

Terapiassa käynti juuri on sitä vastuun ottamista. Narsistit ja muut persoonallisuushäiriöiset eivät terapiaan hakeudu, koska eivät näe itsessään mitään korjattavaa. He ovat usein myös eronneita ja yksinäisiä. Roikkuvat keskustelupalstalla haukkumassa tuntemattomia ihmisiä, koska muut ihmiset ovat heidän elämästään poistuneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyseessä on ihan perus täky jonka terapeutti heittää tarjotakseen vaihtoehtoista näkökulmaa, mutta myös tarkkaillakseen miten asiakas siihen suhtautuu. Keskittyykö hän vain puolisonsa toimintaan, ottaako hän asian uutena totuutena ja viekö hän sen kotiin hallintakeinona terapeutin auktoriteettiin vedoten. 

Mistä se terapeutti tulee ikinä sen tietämään, että onko asiakas käyttänyt kotona terapeutin antamia sanoja hallintakeinona? En oikein usko, että noin toimiva asiakas kertoo terapiassa tuollaisesta toimintatavastaan.

Kaikki hallinta ei suinkaan ole laskelmoitua tai välttämättä edes tietoista. Rajansa tunnistava ihminen keskittyy terapiassa omaan toimintaansa ja sen kehittämiseen, eikä tällöin terapiakeskusteluita ole tarpeen käydä läpi kotona alun alkujaankaan.

Vierailija kirjoitti:

Olen käyttäytynyt erittäin vastuulllisesti ja normaalisti. Taidat nyt projisoida omaa, huonoa käytöstäsi minuun? Mitäs mieltä omat lapsesi ovat sinusta?

Ja sinä yrität siirtää keskustelun pois itsestäsi, kun alettiin mennä sinulle kiusallisiin asioihin.

Minulla on aiheesta kokemusta, ja siksi kommentoin. Toivon, että et vähättele lapsuudentraumojen vaikutusta traumatisoituneen läheisiin.

No, käyvätkö usein? Onko arka aihe?

Vierailija kirjoitti:

Ihan perus. Ettekö jo ymmärrä, että terapeutit ovat enimmäkseen totaalisia huuhaa-huijareita? Monella on itsellään vakavia mielenterveysvaivoja. Itselläni oli eksä, joka kerran sanoi, että terapeuttinsa oli diagnosoinut minut narsistiksi eksän puheiden perusteella koskaan minua edes tapaamatta. Vaihtoehdot ovat joko a. eksä valehteli minusta tai valehteli minulle tai b. terapeutti on ammattitaidoton kusipää, joka nakkelee vakavia syytöksiä perusteetta. 

Sepä se, kun nuo ovat usein varsin vakavia syytöksiä, joita sieltä terapiasta kantautuu kotiin. Ja kun vakavia syytöksiä annetaan kevein perustein, niin onhan se kaikkea muuta kuin eettistä toimintaa.

Näistä voi seurata esimerkiksi sellaista, että terapiassa kävijä alkaa kokea puolison sellaiseksi uhkaksi, jolta pitää puolustautua väkivallalla. Ja näin tapahtuu vain siksi, että terapiassa on tällainen uhka maalailtu ilman mitään todellisuuteen pohjautuvia perusteita.

Eikä terapeutti edes varoita kotona olevaa puolisoa, että väkivallan uhka on kohonnut.

Olen käyttäytynyt erittäin vastuulllisesti ja normaalisti. Taidat nyt projisoida omaa, huonoa käytöstäsi minuun? Mitäs mieltä omat lapsesi ovat sinusta?

Vierailija kirjoitti:

^

Kun argumentointitaitosi ei kerta kaikkiaan riitä, menet henkilökohtaisuuksiin. Sinua ei ole älyn lahjoilla siunattu.

Tämä liittynee yllä olevaan kommenttiin.

"miehellä selkeä häpeän ja hylätyksi tulemisen trauma jota hän toistaa ihmissuhteissaan"

Tämä ei ole diagnoosi. Terapeutti ei tee tässä diagnoosia vaan tulkitsee asiakkaansa elämässä olevien ihmisten käytöstä sen valossa mitä asiakas ihmisistä kertoo ja mitä hän on saanut käyttäytymisestä kuulla. Tämä on täysin tehtävissä oleva asia. Diagnosointi olisi sitä että terapeutti ilmoittaisi vain ykskantaan että mies on narsisti, autisti tai kaksisuuntainen tms. Tällaista ei terapeutit helpolla tee eivätkä voi diagnosoida mutta voivat kyllä tulkita asiakkaan elämässä olevien ihmisten käytöstä, että ahaa hän teki asian x y ja z sinua kohtaan ja tämä voisi olla narsistinen luonteenpiirre tai oletko tullut ajatelleeksi että esim tämä piirre voisi liittyä myöskin autisminkirjoon tai että nyt kun miehesi taas kerran järjesti perheessä episodin jossa laittoi yhtäkkiä kaikki rahat palamaan, seikkaili ja ryyppäsi ympäri eurooppaa ja irtisanoutui impulsiivisesti töistä ja 2kk jälkeen makaa sängynpohjalla masentuneena että tämä on oppikirjaesimerkki kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä? Ja niin edelleen ja niin edelleen. Kuvailemasi esimerkki on tulkintaa miehen toiminnasta ja kuten kaikki tulkinnat ne joko pitävät paikkansa tai sitten eivät ja sitä voidaan sitten pohtia. Tuollainen tulkinta ja pohdinta on ihan ok. Minullekin on terapeutti sanoittanut ja eritellyt erilaisia henkisen väkivallan muotoja joita läheiseltäni sain kokea ja myöskin on pohdittu niitä syitä sen taustalla sen perusteella mitä tämä ihminen on ITSE kertonut taustastaan.  Ammattiapu voi kyllä heittää ilmoille esim spekulaation jostain persoonallisuushäiriöpiirteestä jos se antaa asiakkaalle työkaluja tai näkemystä josta voisi olla apua mutta kaikki tällainen tulee aina saatesanoin että en voi itse tätä henkilöä diagnosoida enkä aiokaan. 

Suomalaiset on kyllä sekaisin, toivotonta.

Kuulostaa, että terapeutti saa myytyä laskutettavia tunteja myötäilemällä asiakasta nyt ja sorry aloittaja, mutta nainen kuulostaa teflonilta eli vastuu nykyajalle tyypillisesti kaikissa muissa paitsi hänessä.. Maailma ei pyöri hänen napansa ympärillä. Palveleeko hän muiden ihmisten tarpeita.? Vai onko näitä, jotka odottavat muiden olevan häntä varten..

Vierailija kirjoitti:

"miehellä selkeä häpeän ja hylätyksi tulemisen trauma jota hän toistaa ihmissuhteissaan"

 

Tämä ei ole diagnoosi. Terapeutti ei tee tässä diagnoosia vaan tulkitsee asiakkaansa elämässä olevien ihmisten käytöstä sen valossa mitä asiakas ihmisistä kertoo ja mitä hän on saanut käyttäytymisestä kuulla. Tämä on täysin tehtävissä oleva asia. Diagnosointi olisi sitä että terapeutti ilmoittaisi vain ykskantaan että mies on narsisti, autisti tai kaksisuuntainen tms. Tällaista ei terapeutit helpolla tee eivätkä voi diagnosoida mutta voivat kyllä tulkita asiakkaan elämässä olevien ihmisten käytöstä, että ahaa hän teki asian x y ja z sinua kohtaan ja tämä voisi olla narsistinen luonteenpiirre tai oletko tullut ajatelleeksi että esim tämä piirre voisi liittyä myöskin autisminkirjoon tai että nyt kun miehesi taas kerran järjesti perheessä episodin jossa laittoi yhtäkkiä kaikki rahat palamaan, seikkaili ja ryyppäsi ympäri eu

Ja jatkan vielä että toki hyvä ammattiapu ottaa huomioon myös sen että asiakkaan oma tulkinta tai kertomus voi jättää jotain kertomatta tai olla valheellisesti värittynyt. Ja että tulkintoja tehdään varoen eikä esim noita apn kaltaisia esimerkkejä sanota ääneen ennen kuin on oikeasti kattavaa ja objektiivista tietoa ja ammattilainen on arvioinut omaa potilastaan ja tuntee tämän riittävän hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyseessä on ihan perus täky jonka terapeutti heittää tarjotakseen vaihtoehtoista näkökulmaa, mutta myös tarkkaillakseen miten asiakas siihen suhtautuu. Keskittyykö hän vain puolisonsa toimintaan, ottaako hän asian uutena totuutena ja viekö hän sen kotiin hallintakeinona terapeutin auktoriteettiin vedoten. 

Mistä se terapeutti tulee ikinä sen tietämään, että onko asiakas käyttänyt kotona terapeutin antamia sanoja hallintakeinona? En oikein usko, että noin toimiva asiakas kertoo terapiassa tuollaisesta toimintatavastaan.

Kaikki hallinta ei suinkaan ole laskelmoitua tai välttämättä edes tietoista. Rajansa tunnistava ihminen keskittyy terapiassa omaan toimintaansa ja sen kehittämiseen, eikä tällöin terapiakeskusteluita ole tarpeen käydä läpi kotona alun alkujaankaan.

Eli tuo mitä yllä sanoit, että terapeutti tarkkailee miten asiakas reagoi, oli ihan hölynpölyä. Jos asiakas vie terapia-asiat kotiin ja käyttää niitä hallintakeinona, niin terapeutti ei siitä tiedä. Ja uskottelee itselleen, että terapia on niin virheetöntä, ettei asioita ole tarpeen viedä kotiin.

Siinähän se ongelma tuli. Terapeutilla ei ole halua huomioida terapian ulkopuolista todellisuutta. Että siellä vaan sittenkin niitä terapia-asioita käytetään väärin, vaikka terapeutin ideaalimaailmassa niin ei tapahdu.

Jos asiakas kokee terapiasession jälkeen tehtäväkseen alkaa korjata puolisoaan, hän kyllä luultavimmin ottaa myös terapiassa puheeksi mitä keskusteluja puolison kanssa on käyty. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen käyttäytynyt erittäin vastuulllisesti ja normaalisti. Taidat nyt projisoida omaa, huonoa käytöstäsi minuun? Mitäs mieltä omat lapsesi ovat sinusta?

Ja sinä yrität siirtää keskustelun pois itsestäsi, kun alettiin mennä sinulle kiusallisiin asioihin.

Minulla on aiheesta kokemusta, ja siksi kommentoin. Toivon, että et vähättele lapsuudentraumojen vaikutusta traumatisoituneen läheisiin.

No, käyvätkö usein? Onko arka aihe?

Meillä muilla ei ole juuri samat arat aiheet kuin sinulla. Eikä sinunkaan olisi tarvinnut omistasi noin paljon avautua. Olen pahoillani, jos lapsesi eivät käy luonasi usein. Mutta heillä on siihen syynsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan perus. Ettekö jo ymmärrä, että terapeutit ovat enimmäkseen totaalisia huuhaa-huijareita? Monella on itsellään vakavia mielenterveysvaivoja. Itselläni oli eksä, joka kerran sanoi, että terapeuttinsa oli diagnosoinut minut narsistiksi eksän puheiden perusteella koskaan minua edes tapaamatta. Vaihtoehdot ovat joko a. eksä valehteli minusta tai valehteli minulle tai b. terapeutti on ammattitaidoton kusipää, joka nakkelee vakavia syytöksiä perusteetta. 

Sepä se, kun nuo ovat usein varsin vakavia syytöksiä, joita sieltä terapiasta kantautuu kotiin. Ja kun vakavia syytöksiä annetaan kevein perustein, niin onhan se kaikkea muuta kuin eettistä toimintaa.

Näistä voi seurata esimerkiksi sellaista, että terapiassa kävijä alkaa kokea puolison sellaiseksi uhkaksi, jolta pitää puolustautua väkivallalla. Ja näin tapahtuu vain siksi, että terapiassa on tällainen uhka maalailt

Vaikea kuvitella tällainen skenaario, että terapiassa kehotettaisiin väkivaltaan. 

Vaikea kuvitella tällainen skenaario, että terapiassa kehotettaisiin väkivaltaan. 

Sellaistahan kukaan ei väittänytkään. Ei tietenkään kehoteta.

Siitä huolimatta sitä kyllä tapahtuu, että asiakkaan harhoja vahvistetaan. Ja sen seurauksena asiakas saattaa alkaa kokemaan uhkaksi myös sellaisia asioita, jotka eivät todellisuudessa ole uhkaavia. Ja hän saattaa ihan itse valita kohdata noita "uhkia" väkivallalla.

Vaikka en haluaisi uskoa, että tuollaista tapahtuu, niin ikävä kyllä sitä tapahtuu.

Vierailija kirjoitti:

Vaikea kuvitella tällainen skenaario, että terapiassa kehotettaisiin väkivaltaan. 

Sellaistahan kukaan ei väittänytkään. Ei tietenkään kehoteta.

Siitä huolimatta sitä kyllä tapahtuu, että asiakkaan harhoja vahvistetaan. Ja sen seurauksena asiakas saattaa alkaa kokemaan uhkaksi myös sellaisia asioita, jotka eivät todellisuudessa ole uhkaavia. Ja hän saattaa ihan itse valita kohdata noita "uhkia" väkivallalla.

Vaikka en haluaisi uskoa, että tuollaista tapahtuu, niin ikävä kyllä sitä tapahtuu.

Terapian epäonnistumisesta ei juurikaan puhuta. Ja virallisessa Suomessa epäonnistunutta terapiaa ei ole olemassakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vaikea kuvitella tällainen skenaario, että terapiassa kehotettaisiin väkivaltaan. 

Sellaistahan kukaan ei väittänytkään. Ei tietenkään kehoteta.

Siitä huolimatta sitä kyllä tapahtuu, että asiakkaan harhoja vahvistetaan. Ja sen seurauksena asiakas saattaa alkaa kokemaan uhkaksi myös sellaisia asioita, jotka eivät todellisuudessa ole uhkaavia. Ja hän saattaa ihan itse valita kohdata noita "uhkia" väkivallalla.

Vaikka en haluaisi uskoa, että tuollaista tapahtuu, niin ikävä kyllä sitä tapahtuu.

Tiedän itse kolme tapausta, jossa terapiasiakas on terapian seurauksena ollut fyysisesti väkivaltainen toiselle ihmiselle. Henkinen väkivaltahan on lisäksi ihan tavallista. Mutta psykoterapian haitoistahan ei saa puhua.

Jos tekee syyllistyy rikokseen. Lääkärinä esiintyminen on rikos.