Tabu murtui: Yli sata naista kertoi Ylelle synnytysvaurioistaan uutisoinnin jälkeen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni noita vaurioita myös ylikorostetaan. Olen synnyttänyt useamman lapsen. Tietysti alussa menee aikaa toipumiseen, mutta ei minulle ainakaan mitään pysyviä vaurioita jäänyt. Ihan voin elää ja liikkua kuten ennenkin. Eikä tullut edes mitään suurempia raskausarpia. Mielestäni tämä on myös tabu. Ikinä ei saa sanoa, että kaikki meni hyvin ja kroppa palautui entiselleen. 

 

Kyllä varmaan suurimmalla osalla kaikki meneekin hyvin, mutta kovin vähän on puhuttu siitä kun kaikki ei mene hyvin. Itselläni on vieläkin kaikki kehon liikkuvat osat yliliikkuvia eli kärsin edelleen raskausajan kivuista. Viimeisimmästä synnytyksestä on 9 vuotta, mutta tämä ei siis johdu siitä, että kätilö olisi tehnyt virheen vaan siitä, että minulla on yliliikkuvat nivelet ja ne paikat mitkä minulla ei ollut mitenkään ylikorostuneen yliliikkuvat ennen synnytyksiä, ovat jäänee

No mut eikös toi ole lähinnä rakenteellinen vika eikä synnytysvaurio?

Vierailija kirjoitti:

Pissaa tulee tahtomatta housuun, kaverilla sama. Ei voi mitään sanoo lääkärit. Ei tämä nyt mukavaakaan ole mutta kaikkeenhan sitä ihminen tietty tottuu.....

Jumppaa lantion lihaksia. Instassa on paljon ohjeita miten vahvistaa lantion alueen lihaksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pissaa tulee tahtomatta housuun, kaverilla sama. Ei voi mitään sanoo lääkärit. Ei tämä nyt mukavaakaan ole mutta kaikkeenhan sitä ihminen tietty tottuu.....

 

Jumppaa lantion lihaksia. Instassa on paljon ohjeita miten vahvistaa lantion alueen lihaksia.

Ja tässä ketjussa on monet sanonut että ei ole säännöllinen ja tunnollinen jumppakaan kaikilla tuohon auttanut. Mutta muuta apua siihen ei tarjota muutakuin jumppaa.... Mitäs sitten kun jumppa ei auta?

Vierailija kirjoitti:

Myöskään siitä ei puhuta kuinka henkisesti ja psyykkisesti kuormittavaa se synnytys/raskaus on äidille, paljon kipuja, erittäin paljon valvomista, jatkuvaa vauvan syöttämistä  yms joka yleensä jää naisen kontolle kun mies luikkii karkuun ja leikkii kuuromykkää  (ei kaikki mutta suurinosa )

Ja miten kuormittavaa pikkulapsiaika oikeasti on. On se ihanaakin, siellä on niitä suuria onnen hetkiä kun vaikkapa lapsi oppii jotain uutta ja paljon muuta hyvää. Mutta jestas kuinka kuormittavaa on ainakin omille aivoilleni ollut se valppaana olo 24/7. Vahdit ettei satu mitään tappavan typerää ja toistat vuodesta toiseen samat neuvot "parkkipaikalla kädestä kiinni - älä säntää sinne tai tänne" yms. Ilman osallistuvaa puolisoa ja ihanaa äitiäni joka ottaa ilomielin lasta yökyläilemään ja tarjoaa meille hengähdyshetkiä olisin kyllä aivan puhki. Tästä pitäisi enemmän myös puhua. 

Kaiketi tuntuu siltä että nämä vinkuvat ulimiehet on jotenkin sairaalla tavalla kateellisia naisille. He eivät saa huomiota ja heitä ei huomioida joten kun naisten asioita otetaan NAISTEN toimesta esille, alkavat vikistä ainaista lauluaan. Noloa :D 

Lainaus:

No mut eikös toi ole lähinnä rakenteellinen vika eikä synnytysvaurio?

Mutta tuota terveysongelmaa ei kyseisellä naisella olisi jos hän ei olisi ollut raskaana, tajusitko sitä? Yliliikkuvat nivelet olivat vielä ennen raskautta kuitenkin ihan hallittavissa eivätkö häirinneet elämää. Mutta raskauden aikana ja jälkeen ongelma paheni. Yliliikkuvat nivelet pahentuivat eivätkä enää palautuneet raskautta edeltävään aikaan. 

Tälläsetkin jutut olis kiva naisten tietää niin voisi valmistautua henkisesti yleisiin riskeihin kuin myös juuri niihin riskeihin jotka ovat omalle keholle erityisen suuret. Miksi esimerkiksi terveystiedon tunneilla ei käydä raskaus- ja synnytysasioita ollenkaan läpi? Esim aiheena miten raskauteen/synnytykseen voisi valmistautua ja mikä edistää raskaudesta toipumista? Asia koskee kuitenkin valtaosaa naisista! Miksi tätä asiaa ei kenellekään opeteta? Miksi tämän asian ei nähdä kuuluvan yleissivistykseen joka olis yleishyödyllistä kaikille?

Ja sitten ihmetellään miksi ei nuoret naiset halua lapsia. Siihen ei paljon auta myöskään miehet ja se että heidän vastuunkantonsa perhe-elämässä on olematon yleisellä tasolla. Perheväkivallasta puhumattakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsia kannattaa hankkia, kunhan valitsee synnytystavaksi suunnitellun sektion.

Välttyyy repeämiltä, tunnon menetykseltä, kivulta, häpeältä, ulosteiden karkailulta jne. Lisäksi lapsi välttyy hapenpuutteelta. Alatiesynnytyksen mennessä pieleen lapsi on vammainen. Vastuu vammaisen hoidosta ja kuntoutuksesta jää äidin vastuulle. Tiedossa voi olla omaishoitajuutta koko loppuelämän,

Kannattaa valita oma ja lapsen terveys. 

 

Tämä on jälleen yksi esimerkki absolutistista, joka käyttää muutamia sensaatiomaisia tapauksia yleistääkseen. Sinun tulisi tutkia eri synnytysmenetelmien prosenttiosuuksia ja kunkin menetelmän yhteydessä sattuneiden vammojen prosenttiosuuksia. Ainakin joissakin maissa keisarileikkaukset ovat ajallisesti kontrolloidumpia ja kalliimpia, mikä tarkoittaa, että potilaat maksavat ja sairaalat hyötyvät.

Suomessa potilas ei maksa sektiossa sen enempää kuin alatiesynnytykdistäkään.

Sektioissa suunniteltuja sektiota ja kiireellisiä- / hätäsektioita ei tilastoida erikseen. Olisi järkevää tarkastella esimerkiksi komplikaatioiden prpdentuaalista osuutta ja kiireellisissä- ja hätäsektioussa, versus suunnitellut sektiot.

Alatiesynnytysten kustannuksia laskiessa tulee huomioida synnytysvaurioiden korjausten ja alatiesynnytyksistä aiheutuneiden henkisten traumojen aiheuttamat kustannukset.

Nyt vaan uusi bisnes tulille jossa tuota Ruotsin tietotaitoa saadaan suomeen. Olisiko yksityinen yritys joka voisi tämän tehdä. Sinne sitten Kelan lähetteellä tai omalla rahalla. Eikös useammat ota jonkunlaisen vakuutuksen ennen lapsen syntymää, komplikaatioita varten? Noh tämähän kustantaisi äidille operaation. Teki mieli itkeä sen vuoksi mitä nämä naiset ovat joutuneet kärsimään kun katsoin tuon Ylen dokkarin. Mulla ei edes ole lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myöskään siitä ei puhuta kuinka henkisesti ja psyykkisesti kuormittavaa se synnytys/raskaus on äidille, paljon kipuja, erittäin paljon valvomista, jatkuvaa vauvan syöttämistä  yms joka yleensä jää naisen kontolle kun mies luikkii karkuun ja leikkii kuuromykkää  (ei kaikki mutta suurinosa )

Ja miten kuormittavaa pikkulapsiaika oikeasti on. On se ihanaakin, siellä on niitä suuria onnen hetkiä kun vaikkapa lapsi oppii jotain uutta ja paljon muuta hyvää. Mutta jestas kuinka kuormittavaa on ainakin omille aivoilleni ollut se valppaana olo 24/7. Vahdit ettei satu mitään tappavan typerää ja toistat vuodesta toiseen samat neuvot "parkkipaikalla kädestä kiinni - älä säntää sinne tai tänne" yms. Ilman osallistuvaa puolisoa ja ihanaa äitiäni joka ottaa ilomielin lasta yökyläilemään ja tarjoaa meille hengähdyshetkiä olisin kyllä aivan puhki. Tästä pitäisi enemmän

Totta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pissaa tulee tahtomatta housuun, kaverilla sama. Ei voi mitään sanoo lääkärit. Ei tämä nyt mukavaakaan ole mutta kaikkeenhan sitä ihminen tietty tottuu.....

 

Jumppaa lantion lihaksia. Instassa on paljon ohjeita miten vahvistaa lantion alueen lihaksia.

On kuule jumpattu, se mitään auta.

Se, että naiset kertovat, ei ole näyttö todellisesta tilanteesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pissaa tulee tahtomatta housuun, kaverilla sama. Ei voi mitään sanoo lääkärit. Ei tämä nyt mukavaakaan ole mutta kaikkeenhan sitä ihminen tietty tottuu.....

 

Jumppaa lantion lihaksia. Instassa on paljon ohjeita miten vahvistaa lantion alueen lihaksia.

 

On kuule jumpattu, se mitään auta.

Etsikää hyvät naiset kunnollinen ÄITIYSfyssari! Jumpalla ja jumpalla on eroa. Minäkin luulin jumpanneeni oikein. Äitiysfyssarilta sain avun ja lirahtelut loppui.

Vierailija kirjoitti:

Pissaa tulee tahtomatta housuun, kaverilla sama. Ei voi mitään sanoo lääkärit. Ei tämä nyt mukavaakaan ole mutta kaikkeenhan sitä ihminen tietty tottuu.....

Voit harjoittaa niitä lantionpohjalihaksia. Ei ole vaikeaa 

Jos olet synnyttänyt nainen, niin ohjeet olet saanut jo raskausaikana, kannattaa noudattaa niitä. 

Minä hain apua virtsankarkailuun kun lapsi oli 8vuotias eikä mikään jumppa tai ajan kuluminen ollut auttanut.

Lääkärin mukaan lapsen painon(iso vauva)  ja koska tuli käsi poskella ulos,asiaa olisi pitänyt alkaa hoitaa heti synnytyksen jälkeen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pissaa tulee tahtomatta housuun, kaverilla sama. Ei voi mitään sanoo lääkärit. Ei tämä nyt mukavaakaan ole mutta kaikkeenhan sitä ihminen tietty tottuu.....

 

Jumppaa lantion lihaksia. Instassa on paljon ohjeita miten vahvistaa lantion alueen lihaksia.

Ja tässä ketjussa on monet sanonut että ei ole säännöllinen ja tunnollinen jumppakaan kaikilla tuohon auttanut. Mutta muuta apua siihen ei tarjota muutakuin jumppaa.... Mitäs sitten kun jumppa ei auta?

Kyllä auttaa, mutta jos ei viitsi ja jaksa niin minkä sille silloin voi 

Äidilläni on 5 lasta ja sanoi minulle kun esikoista odotin,että. "Tästä lähtien kun aivastat  niin pissa tulee housuun".

On hyvä että asiasta on alettu  PUHUA  eikä kyseessä ole enää  salainen häpeä.

Tälläsetkin jutut olis kiva naisten tietää niin voisi valmistautua henkisesti yleisiin riskeihin kuin myös juuri niihin riskeihin jotka ovat omalle keholle erityisen suuret. Miksi esimerkiksi terveystiedon tunneilla ei käydä raskaus- ja synnytysasioita ollenkaan läpi? Esim aiheena miten raskauteen/synnytykseen voisi valmistautua ja mikä edistää raskaudesta toipumista? Asia koskee kuitenkin valtaosaa naisista! Miksi tätä asiaa ei kenellekään opeteta? Miksi tämän asian ei nähdä kuuluvan yleissivistykseen joka olis yleishyödyllistä kaikille?

Miten noita voisi käydä läpi, kun pharman tieto ja hoitokäytänteet ovat muutenkin virheelliset ja aiheuttavat haittoja? Esimerkiksi ponnistaminen kun ei ole ponnistamisen tarvetta, ylöspäinsynnytys, silpomiset, ylipäätään se että synnytykseen osallistuu mies, tuntemattomia, tai sen aikana puhutaan. Kaikki nämä haittaavat synnyttämistä ihan yhtä paljon kun voit kuvitella, että haittaisi miehen ejakulaatiota se, että se hoidettaisiin kliinisesti tuntemattomien kanssa ja he pahimmillaan räyhäävät että LAUKEA LAUKEA LAUKEA, kun pitäisi keskittyä siihen oikeaan tunnelmaan

Synnytys ei ole mikään robottitapahtuma ja se mitä pharmassa tehdään on oikeasti ihan alusta loppuun pelkkää naisen sukuelimiin ja seksuaalisuuteen kohdistuvaa väkivaltaa. Ihan se alkukin - siinä ei ole yksinkertaisesti yhtään mitään mikä kuuluu synnytykseen

Tälläsetkin jutut olis kiva naisten tietää niin voisi valmistautua henkisesti yleisiin riskeihin kuin myös juuri niihin riskeihin jotka ovat omalle keholle erityisen suuret. Miksi esimerkiksi terveystiedon tunneilla ei käydä raskaus- ja synnytysasioita ollenkaan läpi? Esim aiheena miten raskauteen/synnytykseen voisi valmistautua ja mikä edistää raskaudesta toipumista? Asia koskee kuitenkin valtaosaa naisista! Miksi tätä asiaa ei kenellekään opeteta? Miksi tämän asian ei nähdä kuuluvan yleissivistykseen joka olis yleishyödyllistä kaikille?

Raskaudesta ei muutenkaan kerrota mitä se todellisuudessa on: miehensiemen syömässä naisen kehoa elävältä. Iso osa naisten kroonisista haitoista - joita on siis muutkin kuin vain tuo rajun väkivallan aiheuttamat muutokset - johtuvat ravintoainepuutoksista, jotka eivät koskaan korjaannu.

Itse kehotan jokaisen naisen miettimään erittäin tarkasti kannattaako synnyttää lasta ja voisiko elämää elää nautinnollisesti niin, että heivaa ensin ukon helvettiin ja paapoo itseään kuin sitä lasta. Ihan rehellisesti siis naisen täytyisi ensin tulla narsistiksi ja sitten vasta äidiksi, sillä tällä menolla naisia vaan käytetään hyväksi, r aiskataan ja hylätään, mikä nyt näkyykin jo aika hyvin suomeen normalisoituneessa "perhemallissa". Suhde mieheen on aina vaarallinen ja jos miehelle tulee lisää painetta, kilpailua ja perheessä on myös yksi viaton ja sellainen johon naisen huomio kiinnittyy luonnollisesti, katastrofin ainekset ovat käsillä. 

Vierailija kirjoitti:

Äidilläni on 5 lasta ja sanoi minulle kun esikoista odotin,että. "Tästä lähtien kun aivastat  niin pissa tulee housuun".

On hyvä että asiasta on alettu  PUHUA  eikä kyseessä ole enää  salainen häpeä.

Samaa mieltä, hyvä että puhutaan. Äitinä valitsisin silti sata kertaa mieluummin <3 lapseni <3 ja lirahtelut kuin ei lapsia ja ei lirahduksia.