Lue keskustelun säännöt.
Onko muita, joilla on puolison kanssa täysin yhteiset rahat?
Jotenkin tuntuu, että lähes kaikki riitelevät rahasta (minkä myös tutkimukset osoittavat) ja kokevat jonkinlaista epäreiluutta. Meillä on pelkästään yhteinen tili, johon menevät kummankin palkat, lapsilisät yms. Kaikki on yhteistä. Ei tarvitse riidellä. Kumpikaan ei kyttää toisen rahankäyttöä eikä tuhlaile. Miehellä on paljon suurempi palkka kuin minulla, mutta verotuksen jälkeen käteen tietysti vain puolet palkasta.
Kommentit (727)
Onhan ne hyvät hyvin tunnetut kiltit puolisotkin joskus vaan häipyneet toisen matkaan tai kadonneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän se naisia haittaa kun on yhteinen tili paitsi sit siinä kohtaa kun nainen tienaakin enemmän niin se alkaa kummasti haitata emäntiä. kokonaan Yhteinen tili on typerää. Mielummin omat tilit tai sitten joku yhteinen tili mihin kummatkin siirtää rahaa yhteisiä hankintoja varten. Se mihin omia rahojani käytän ei muijalle kuulu, yhteiset hankinnat maksetaan puoliksi ja mitään ei jää hankkimatta, lapset saa ruuan, vaatteet, lelut jne
Vaikuttaa olevan. Akka rahamme aina laittaa menemään shoppaillen yms, itse osallistun tienaamalla yhteiset rahamme.
Mulla ja aviomiehellä omat rahat ja kulut maksetaan 50/50. Tämä on miehen toive ja käy se mullekin, saan tehdä omilla rahoilla mitä tykkään.
Meillä on kummallakin oma tili ja omat säästöt ja sitten yhteinen taloustili, josta maksetaan kodin menot ja ruoka.
Lapset jo aikuisia ja omillaan.
Kyllä on hyvä olla myös oma tili, jos vaikka käy niin pahasti, että toinen kuolee, niin tilit pankki pistää kiinni siihen asti, kun perunkirjoitus on tehty, miten sitten tulet toimeen, kun et saa rahaa mistään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eihän se naisia haittaa kun on yhteinen tili paitsi sit siinä kohtaa kun nainen tienaakin enemmän niin se alkaa kummasti haitata emäntiä. kokonaan Yhteinen tili on typerää. Mielummin omat tilit tai sitten joku yhteinen tili mihin kummatkin siirtää rahaa yhteisiä hankintoja varten. Se mihin omia rahojani käytän ei muijalle kuulu, yhteiset hankinnat maksetaan puoliksi ja mitään ei jää hankkimatta, lapset saa ruuan, vaatteet, lelut jne
Kukin tyylillään. Meillä keskustellaan hankinnoista. Ei siksi, että toinen hyväksyy tai kieltää, vaan siksi, että voidaan harkita parasta vaihtoehtoa. Meillä rahat ovat yhteisiä ja niitä voi käyttää kuin omiaan. Tuloni ovat moninkerroin suuremmat kuin mieheni tulot. Aikoinaan lasten ollessa pieniä oli toisin päin, kun olin kotihoidontuella ja työttömänäkin, mutta onneksi mieheni ei ole itsekäs.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai teillä yhteisen rahan ihmisillä on kuitenkin omat sijoitukset?
En ymmärrä sijoituksista mitään, joten ei ole. Säästöjä on.
Yhteinen säästötilikin?Mun nimissä mutta miehellä käyttöoikeus ja yhteiseen käyttöön rahat tulee. Minä säästän, mies ei.
No sillälailla. Vaimo säästää ja miehellä on tilintyhjennysoikeus.
Valitse miehesi paremmin.
Mä olenkin valinnut, ja meillä on erilliset rahat. Kommentoi tuolle joka säästää yhteiselle tilille ja miehensä ei.
Se mies maksaa enemmän kuluja. Siksi minulla jää säästöön, hänellä ei. Ei ole sen kummemmasta asiasta kyse. Ja todellakin tunnen mieheni. Ei varmasti 37 vuoden yhteiselämän jälkeen tee raha-asioissa ohareita 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyhjentäisitkö itse ilman lupaa puolisosi säästötilin, vai miksi sinulle tulee yllätyksenä, että hyviäkin ihmisiä on? Meillä on yhteiset rahat tässäkin asiassa, ei ne säästetyt rahat ole mitenkään yksin minun. Ja toisekseen, tunnen kyllä m
********
Ihminen ei voi muuttua? Tulla mielenhäiriö, rakastua toiseen, keski-iän kriisi tai vaan saada tarpeekseen ja jättää perhe ja häipyä rahojen kanssa?
*********
Näin voi tapahtua. Jos on yhteinen tili ja avoin tieto kummankin raha-asioista, niin ongelmat voi havaita aikaisemmassa vaiheessa. Mieleeni muistuu iltapäivälehdessä ollut juttu eläkkeellä olleesta opettajasta. Kävi ilmi, että hän oli velkaantunut pahasti ( muistaakseni velkaa oli yli 80000), kun rahankäyttö ei sairauden vuoksi ollut enää hallinnassa. Velkaantuminen tuli täytenä yllätyksenä.
Jos on yhteiset rahat ja rahaa on enemmän kuin millä kattaa päivittäiset kulut, niin on järkevää, että on omaakin rahaa täysin omassa hallussa, vaikka se olisi ns yhteistä rahaa. Se suojaa siltäkin, jos toinen tulee huijatuksi ja tili tyhjenee.
Meillä on omat tilit sekä yhteinen kauppatili. Silti molemmat maksellaan välillä kauppareissuja tai autoremppoja omistamme mutta molemmat ollaan sitä mieltä että tasoissa ollaan.
Minä sijoitan, mies ei. Mä olen riskinottaja, mies taas turvallisuushakuinen. Olen kyllä sijoitusvoitolla ostanut juttuja joita molemmat käyttää mutta uskon myös että mies on valmis ostamaan vastaavanlaisia omilla rahoillaan. Meillä tämä toimii ja se on pääasia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Me ei olla koskaan puoliteltu mitään. Kymmeniä vuosia yhdessä. Tällä hetkellä miehellä on sen verran isot työmatkakulut, että minä maksan asumisen kokonaan. Eikä siinä ole mitään väärää.
Siis aikuinen mies ei maksa asumisestaan yhtään mitään??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ei olla koskaan puoliteltu mitään. Kymmeniä vuosia yhdessä. Tällä hetkellä miehellä on sen verran isot työmatkakulut, että minä maksan asumisen kokonaan. Eikä siinä ole mitään väärää.
Siis aikuinen mies ei maksa asumisestaan yhtään mitään??
Niin, hän ei maksa suoraan asumiseen liittyviä laskuja. Muita kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kai teillä yhteisen rahan ihmisillä on kuitenkin omat sijoitukset?
Tarkoitatko, että jos toisen sijoitukset onnistuu ja toisen ei, niin sitä eroa ei sitten tasata?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ei olla koskaan puoliteltu mitään. Kymmeniä vuosia yhdessä. Tällä hetkellä miehellä on sen verran isot työmatkakulut, että minä maksan asumisen kokonaan. Eikä siinä ole mitään väärää.
Siis aikuinen mies ei maksa asumisestaan yhtään mitään??
Niin! Entä, jos työmatkakulut vaikka 700e/kk ja asuminen 500e/kk?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haha tämä keskustelu on kuin yhteiset Geburstagswünsche ausgefallen -tyyliin kaikki tyylillä meillä toimii! tai meillä toimii näin. Ihanaa, että monilla toimii yhteisillä rahoilla ilman riitoja! https://geburtstagswünsche.io/
Eiköhän riitoja ole enemmän just niissä omat rahat -pareissa. Varsinkin, jos toinen on sellanen euron tarkkuudella ihminen. Yhteiset rahat on hyvä mm. siksi, että raha-asioita tarvii käsitellä tosi harvoin.
Selitätkö logiikkaasi hieman enemmän? Aidosti kiinnostaa minkälaisella ajatuskuviolla päätyy tuollaiseen loppupäätelmään.
Yhteiset rahat -pareilla ei ole Mitään väliä kuka maksaa kahvit, lomamatkan tai lasten vaatteet. Rahasta ei tarvi puhua sen jälkeen välttämättä Kertaakaan, kun alussa on pelisäännöt puhuttu tai arvopohja selvitetty.
Ja kun jotkut sanoo, että ei voi mennä riidatta, jos on erilaiset kulutustottumukset. Kyllä voi toimia. Paljon riippuu kuinka he rahaan yleisesti suhtautuvat.
Jos toinen on ihminen, joka ajattelee rahasta, että sillä on kivempaa, joka käyttää 300e enemmän ja vastaavasti sillä ankeampaa, joka käyttää rahaa vähemmän. Ei rahaan kuulu noin ratkaisevasti suhtautua.
Itselle ei tule raha mieleen kuin laskuja maksaessa ja kaupan kassalla - silloinkin hyvin käytännönläheisesti.
Jos on rakkautta, luottamusta ja kohtuullisen sietämistå, niin ei rahasta tarvitse riidellä. Meillä asioiden ei tarvitse mennä tasan.
Ja oletan kaikkien, jotka päätyy yhteisiin rahoihin, ajattelevan näin.
Jos halutaan, että asiat menee tasan, se käytäntö ei ole yhteiset rahat - ainakaan minun mielestä.
Piti kirjoittaa "kohtuullisuuden sietämistä", ei "kohtuullisen"
^^ Juuri näin! Mitä väliä sillä on että miehellä on kallis harrastus ja minulla ei, kun en muutenkaan halua harrastaa mitään sellaisia asioita jotka sattuvat maksamaan paljon? Pääasia että molemmat saamme elää juuri sellaista elämää, joka hyvältä tuntuu.
Poika ei edes saanut yhteistä tiliä kun menivät naimisiin pari vuotta sitten. Perusteltiin niin, että jos toinen kuolee, ei toisella ole mitään asiaa tilille, ennen kuin perunkirja tehty. Ainoastaan hautajaisiin liittyviä maksuja tms saa tililtä käyttää. Nyt kun on omat tilit voi maksaa vuokria, ostaa polttoainetta, ruokaa jne
Vierailija kirjoitti:
Onhan ne hyvät hyvin tunnetut kiltit puolisotkin joskus vaan häipyneet toisen matkaan tai kadonneet.
Joskus nämä kiltit puolisot on jopa päästäneet puolison pois päiviltä. Siinä on sitten läheiset ja työkaverit ihmetelleet, että eipä olisi ikinä uskonut, että tuommosta meni tekemään. Niin kiltti ja hiljainen ja mukava oli.
Ihminen ei voi muuttua? Tulla mielenhäiriö, rakastua toiseen, keski-iän kriisi tai vaan saada tarpeekseen ja jättää perhe ja häipyä rahojen kanssa?