Siis kuinka paljon pienten lasten vanhemmat voivat olla poissa töistä?

Vierailija kirjoitti:

Pienten lasten vanhempi on Schrödingerin työntekijä:

 

Yhtä hyvä ja tehokas kuin muut, joten vanhemmuus ei saa aiheuttaa syrjintää palkkaamisessa. 

 

Oikeutettu olemaan poissa ihan milloin vaan ja jättämään hommat tekemättä. 

--->

Oikeastihan nämä kaksi eivät voi olla totta yhtä aikaa. Ihan siis oikein jos näiltä menee työpaikat, bonukset ja ylennykset sivu suun, ja ovat ekana yt-jonossa. 

Pienten lasten vanhemmat on ihan yhtä tuottavia yhteiskunnan jäseniä, kuin me lapsettomat. Osa heidän tuottavuuttaan on nimenomaan lasten tekeminen ja kasvattaminen. joka turvaa yhteiskunnan jatkuvuutta. Sun mielestä tästä tuottavuudesta pitää rangaista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En minäkään ole osallistunut juurikaan yksikön palavereihin, asiakastapahtumiin, kehy-päiviin tai muihun työpaikan tapahtumiin. Miksi osallistuisin? En koe olevani ystävä kollegojen kanssa, en halua viettää ylimääräistä aikaa heidän kanssaan ja nuo kaikki edellämainitut kuulostavat tuottamattomilta tapahtumilta. Ennemmin istun työpisteessäni ja paukutan tulosta.

 

PS. Lapsilla on usein myös isä, joka voi jäädä kotiin yhtä lailla kuin äiti.

 

PPS. Etätyö on siunaus.

 

Miten sun vuosilomat sovitaan, jos et osallistu yksikön palavereihin?

 

Yllätys varmaan joillekin, mutta osassa työpaikkoja on kiertävä lomajärjestelmä tai sitten jokainen esittää toiveen esihenkilölle joka sitten laatii lomalistat. Siihen mitään palaveria välttämättä tarvita.

Ensimmäinen päiväkotivuosi ja ensimmäiset puoli vuotta olin poissa oikeastaan joka toinen viikko 2-5 päivää kerrallaan. Tulin herkästi kotiin lapsen kanssa jos päiväkodista soitettiin, esikoinen kun oli, enkä viitsinyt pullikoida vastaan, vaikka mielestäni ei ollut mitään sairastelun merkkejä aina. Sitten vaihtui ryhmän opettaja ja soitot kotiin loppui ja lapsen sairastelut myös, pari kertaa vuodessa tulee joku viikon jakso lapsen sairasteluista enää.

Vierailija kirjoitti:

"Otetaan nyt esimerkiksi norovirus. Se kiertää usein päiväkodissa ja tarttuu erittäin helposti. Työnantaja olisi yksiselitteisen hölmö, jos maksaisi sairaan lapsen hoitajan kotiin, ja se lapsen vanhempi tulisi työpaikalle tartuttamaan muita työntekijöitä noroon."

 

Otetaan vain. Oletko nyt siis sitä mieltä, että jos perheessä on norovirus, molemmat oireettomat vanhemmat jäävät kotiin varmuuden vuoksi? Ja toki oireettomat sisarukset myös? Kyllä mun työkaverit nieleskelisivät ja palkanlaskijalta tulisi noottia, jos ilmoittaisin, että meillä joku oksentaa, liekö noroa, jään varmuuden vuoksi kotiin.

 

Muuten, mun vanhempi lapsi sairasti noron vauvana (joutui sairaalaan ja testattiin, eli on sataprosenttisen varma, että oli norovirus kyseessä), eikä kumpikaan meistä vanhemmista sairastunut noroon.

Ai. Ystäväni lapsi sai päiväkodista noron ja kun lapsi oli terve, ensin sairastui isä ja sen jälkeen äiti siten, että olivat jonkin aikaa yhtäaikaa sairaana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole poissaolijan vastuulla hankkia sijaista, vaan se on vain ja ainoastaan työnantajan vastuulla. Suomen laki takaa huoltajalle poissaolo-oikeuden kun tietynikäinen lapsi sairastaa. Etukäteen ei voi ennustaa kenen lapset sairastaa paljon ja kenen ei.

 

Jostain syystä lapset sairastavat vähemmän, jos vanhemman poissaolo ei ole palkallista aikaa. Itse asiassa laissa sanotaan, että poissaolo-oikeus on sairaan lapsen hoidon järjestämistä varten, ei hoitamiseen.

Ei ne oikeasti sairasta vähemmän, vaan ne viedään puolikuntoisena hoitoon tai kouluun.

Vierailija kirjoitti:

"Otetaan nyt esimerkiksi norovirus. Se kiertää usein päiväkodissa ja tarttuu erittäin helposti. Työnantaja olisi yksiselitteisen hölmö, jos maksaisi sairaan lapsen hoitajan kotiin, ja se lapsen vanhempi tulisi työpaikalle tartuttamaan muita työntekijöitä noroon."

 

Otetaan vain. Oletko nyt siis sitä mieltä, että jos perheessä on norovirus, molemmat oireettomat vanhemmat jäävät kotiin varmuuden vuoksi? Ja toki oireettomat sisarukset myös? Kyllä mun työkaverit nieleskelisivät ja palkanlaskijalta tulisi noottia, jos ilmoittaisin, että meillä joku oksentaa, liekö noroa, jään varmuuden vuoksi kotiin.

 

Muuten, mun vanhempi lapsi sairasti noron vauvana (joutui sairaalaan ja testattiin, eli on sataprosenttisen varma, että oli norovirus kyseessä), eikä kumpikaan meistä vanhemmista sairastunut noroon.

Onko sinulla joku vaikeus ymmärtää luettua tekstiä - tuossa kirjoitettiin siitä että työnantajan ei kannata ottaa taloudellista riskiä maksamalla hoitajaa tarttuvaa tautia sairastavalle lapselle. Toinen vanhemmista tulee tuossa tapauksessa joka tapauksessa töihinsä, tartuttaa muita jos on tartuttaakseen. Miksi maksimoida riskit. 

Kanssatyöntekijänä olisin todella suivaantunut jos työkaverini tulisi töihin sanoen että 'joo lapsella ihan älytön noro, jouduin about koko yön siivoamaan oksennuksia ja ripuleita. Onneksi työnantaja järjestää hoitajan että pääsin töihin'. Seuraavana päivänä sitten tuo on itse sairaana. Siitä muutaman päivän sisään puolet osastosta mahdollisine perheineen.

Meillä lapsi sairasteli puolitoista vuotta tarkasti kerran kuussa aloitettuaan päiväkodissa. Noro, influenssa (A + B), adenovirus, RS-virus, enterovirus, rotavirus, vesirokko, korona, streptokokki; nämä kaikki ainakin kiertäneet tässä kolmen vuoden aikana. Osaan lapsella on rokote eikä sairastunut, muut on sairastettu.

Tällä hetkellä liikkeellä on harvinaisen monta tautia samaan aikaan, viisivuotias lapsemme ei enää ole kaikkia sairastanut (me aikuiset olemme). Kaverin perheessä viisivuotias ei saanut noroa pikkusisarukseltaan, muu perhe sen kyllä sairasti. Eli kyllä se joskus loppuukin kun immuniteetti kehittyy. D-vitamiinin syöminen erityisen tärkeää...

Vierailija kirjoitti:

No siltä tarhastahan ne taudit tulee. Omakaan lapsi ei sairastnut yhtään ennenkuin aloitti hoidossa. Eikä ne lopu vielä lukiossakaan, yläkoulusta eteenpäin ehkä vähän väheni.

Ja sinä lusmuat edelleen töistäsi, kun täysi-ikäinen lukiolainen potee kotona nuhaansa?

Koronan aikaan normaaleja tauteja kiersi huomattavasti vähemmän niin osalla katosi suhteellisuudentaju siitä mikä on normaalia sairastamista ja mikä ei. 

Vierailija kirjoitti:

Siis, asiahan on niin että, ne lapsiaan kotona hoitavat vanhemmat ovat kaikista vastuuntuntoisimpia. Sitten on ne jotka vievät kuumeisen lapsen buranalla höystettynä päiväkotiin ja tulevat itse nuhaisen töihin pyörimään ja sankaripisteitä kalastelemaan. Nykypäivänä on täyttä idiotismia tulla kipeenä töihin joku sankariviitta viuhuen. Se on edesvastuutonta ja typerää. Työnantajan kuuluisi soittaa lastaan kotona hoitavalle äidille ja sanoa, että muista olla huolehtimatta töistä. Mua hävettää kaikkien niiden pomojen ja työntekijöiden puolesta, jotka vieläkin houhottavat kuinka ovat aina töissä eikä ikinä kipeenä (kun tod.näk. ite ovat ne jotka tarttuu muita ja ylläpitää pöpökiertoo, hyi), he ovat jotenkin niin ressukoita vanhanaikaisine käsityksineen.

Opettele kirjoittamaan. Sinusta on ihan hyvä asia, että työkaverisi hoitavat sinunkin työsi omiensa lisäksi, kun sinun pitää loisia taas kerran kotona sen räkäisen lapsesi kanssa?

Hyvä pointti, lakataan tekemästä lapsia ettei kollegoita vaan harmita! 

Mut kuka maksaa sitten sun eläkkeet? Kuka ajaa sut invataksilla vanhainkodista kauppaan? Kuka vaihtaa vaipat, toinen vanhusko? Suomeahan ei enää sitten ole, kuulutaan Venäjään tai Ruotsiin, joissa lapsia vielä syntyy ja valtio on voimissaan. 

Ehkä mietitään hetki vielä JÄRJELLÄ.

No nythän on potkut helppo antaa. Ei tarvita mitään muuta kuin hyvä syy ja se voi olla jatkuva poissaolo töistä, että eikun potkut vaan ja tilalle lapseton aikuinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole poissaolijan vastuulla hankkia sijaista, vaan se on vain ja ainoastaan työnantajan vastuulla. Suomen laki takaa huoltajalle poissaolo-oikeuden kun tietynikäinen lapsi sairastaa. Etukäteen ei voi ennustaa kenen lapset sairastaa paljon ja kenen ei.

 

Jostain syystä lapset sairastavat vähemmän, jos vanhemman poissaolo ei ole palkallista aikaa. Itse asiassa laissa sanotaan, että poissaolo-oikeus on sairaan lapsen hoidon järjestämistä varten, ei hoitamiseen.

Ne lapset viedään puolikuntoisina hoitoon tai kouluikäiset jätetään yksin kotiin sairastamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Otetaan nyt esimerkiksi norovirus. Se kiertää usein päiväkodissa ja tarttuu erittäin helposti. Työnantaja olisi yksiselitteisen hölmö, jos maksaisi sairaan lapsen hoitajan kotiin, ja se lapsen vanhempi tulisi työpaikalle tartuttamaan muita työntekijöitä noroon."

 

Otetaan vain. Oletko nyt siis sitä mieltä, että jos perheessä on norovirus, molemmat oireettomat vanhemmat jäävät kotiin varmuuden vuoksi? Ja toki oireettomat sisarukset myös? Kyllä mun työkaverit nieleskelisivät ja palkanlaskijalta tulisi noottia, jos ilmoittaisin, että meillä joku oksentaa, liekö noroa, jään varmuuden vuoksi kotiin.

 

Muuten, mun vanhempi lapsi sairasti noron vauvana (joutui sairaalaan ja testattiin, eli on sataprosenttisen varma, että oli norovirus kyseessä), eikä kumpikaan meistä vanhemmista sairastunut noroon.

Onko sinulla joku vaikeus ymmärtää luettua tekst

Täällähän on koko ajan vaahdottu miten sairaan lapsen kanssa ei saa jäädä kotiin vaan pitää tulla töihin. Onko sinulla joku vaikeus ymmärtää luettua tekstiä?

Vierailija kirjoitti:

"töissä on sata kertaa kivempaa kuin sairaan lapsen kanssa kotona olo"

 

Mihin tämä väite perustuu? En usko että esim. 5-vuotiaana flunssassa kuormitin vanhepiani erityisen paljon kotona. Äiti tai isä kävi hakemassa videovuokraamosta katseltavaa ja sitten makasin sohvalla jaffapullon kanssa ja katselin leffoja.

Toki joku raivoisa vatsatauti on inhottava hoidettava sen yhden päivän.

No jaa, riippuu varmaan työstä ja mukelosta. Meidän työpaikalla ainakin tietyt kyllä jää aina pois sen sairaan lapsensa kanssa pienimmästäkin eikä se toinen huoltaja ei ikinä. Voipi olla että kivempi se on olla kotona kun jatkuvasti aikapaineistetussa työssä jossa asiakkaat vaativia ja resurssit liian pieniä. Muut saavat sitten saikkumammojen ja -pappojen kansioista selvitellä (jännästi nekin aina tekemättä/päin persausta ja deadline sopivasti tulilla kun saikku kutsuu).

Vierailija kirjoitti:

"Sillä tavalla, että et pysty keskittymään mihinkään. Lapsi pitää meteliä, tarvitsee asioita x ja y ja z, tulee kysymään jotain noin minuutin välein. Jotain kevyitä hommia ja sähköposteja ja lyhyitä palavereita pystyy hoitamaan, mutta ei mitään oikeaa keskittymistä vaativaa. 
Jos lapsi on kipeänä, yöt on monesti katkonaisia. Siinä kun hoidat kipeää/ kipeitä lapsia päivän ja valvot yöt, niin onnea töiden kanssa vaan"

 

 

 

En tarkoittanut etätyötä tehdessä.

Kerrataan:

-Sairaan lapsen kanssa kotona oleminen on niin hirveää että kaikki olisivat mieluummin töissä.

-Mikä siinä on niin hirveää?
-Se että lapsi katsoo muutaman elokuvan ja tarvitsee sitten huomiota ja aktiviteetteja.
-Miten se eroaa vapaapäivästä lapsen kanssa?
 

Tähän en saanut vastausta.

Jos lapsi on sairas, niin hän ei todellakaan jaksa katsoa televisiota. Sairas lapsi haluaa olla sylissä, tarvitsee kainaloa ja hoivaa. Hyvällä tuurilla hän nukkuu pieniä pätkiä mutta huonolla tuurilla ei. Sille itkuiselle ja väsyneelle lapselle pitäisi saada syötettyä ja juotettua jotain, vaikka mikään ei kipeänä maistu.

Kun lapsi sitten voi paremmin, niin jaksaa ehkä hetken katsoa televisiota. Lopun aikaa joutuu käskemään seinille hyppivää lasta lepäämään ja kuunnella huutoa siitä, että ei saa mennä puistoon leikkimään. 

Vapaapäivinä ulkoillaan lasten kanssa pari tuntia, jolloin lapsi saa purkaa energiaansa. Lisäksi voidaan tavata ihmisiä, käydä kirjastossa yms.