Jos suhteessa on vähän seksiä naisen haluttomuuden takia, voiko nainen silti pitää parisuhdetta onnellisena?
Kommentit (184)
Vierailija kirjoitti:
Voi varmaankin - aivan kuten mieskin voi pitää parisuhdetta onnellisena, vaikka suhteessa olisi vähän seksiä miehen haluttomuuden takia. Terkuin, mies
Täsmennys, että se haluton osapuoli voi pitää seksitöntä parisuhdetta onnellisena.
Hänen puolisonsa ei pidä.
T. Haluttoman miehen vaimo
Jos ajatellaan siis, että mieheni ei kykenisi enää harrastamaan kanssani seksiä vaikka sairauden tai onnettomuuden takia, mutta hän olisi muuten 100% se sama mies johon rakastuin, niin tottakai. Seksi on meidän suhteessa se bonus, mutta hän on ihmisenä se, joka tekee minut onnelliseksi.
Vierailija kirjoitti:
Haluttomuus johtuu siitä, ettei se kumppani ole haluttava.
Sinun ei kuulu olla lainkaan parisuhteessa, jos pidät puolisoasi epähaluttavana, ettekä ole yhdessä sopineet seksittömästä liitosta.
Vierailija kirjoitti:
En ole eläissäni tavannut kuin yhden naisen, joka oli epäseksuaalinen (=meni naimisiin vain lapset saadakseen). Siksi luulen, että tässä ketjussa on pettäjämiesten provoyrityksiä enemmän kuin aidon seksuaalisen naisen puhetta. Itse olen rakastanut seksiä aina. Allekirjoitan sen, että jos mies on älykäs ja olemukseltaan feminiini, juuri tuo alavarustuksen koko esim. vie kaikki halut, ellei sitä ole, mutta hänen kanssaan voi silti tulla hyvin toimeen; näitä minulla oli yliopistokavereissa paljonkin. Seksi sen sijaan on tärkein osa parisuhdetta mulle. En ikimaailmassa menisi sänkyyn miehen kanssa, joka ei saa maata järkkymään jalkojeni alta.
Kunnon afrikkapuhetta. Iso molo ja lihakset pitää olla miehellä xD juuri tämän takia en itse edes halua lisääntyä, samaan laumaan tällaisten retardien kanssa. Hyi fittan
Vierailija kirjoitti:
Seksivietti on lopulta vain evoluution mekanismi. Rakentaakko elämää sen varaan? Mitä sitten kun seksivietti väistämättömästi hiipuu? Viriilit erikoistapaukset ovat 0;0001% maailmassa. Kaikki vanhukset ei pane toisiaan 24/7 toisin kuin iltapulut kertovat.
Sukupuolten välillä on tässä valtava ero.
"Mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kyse, sitä harvemmin sekä naiset että miehet tuntevat seksuaalista halua. Silti kuusikymppisetkin miehet tuntevat seksuaalista halua useammin kuin nuorinkaan naisikäryhmä."
https://www.vaestoliitto.fi/verkkojulkaisut/tahdotko-suomalaisten-paris…
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin voi. Yleensä se haluton on nimenomaan se joka on tyytyväinen. Hänhän saa kaiken mitä haluaa, seksiäkin jos sattuisi haluamaan.
Tuo on kyllä väärä luulo. Haiskahtaa siltä, että pidät parisuhdetta jonkinlaisena valtapelinä, jonka se haluttomampi on voittanut. Sinun ei pitäisi olla suhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Olin parikymppisenä parisuhteeseeni hyvin tyytyväinen, vaikka e-pillerit veivät kaikki halut. Myöhemmin kävi ilmi, että mies ei ollut todellakaan tyytyväinen.
Tyytyväinen on eri asia kuin onnellinen.
Vierailija kirjoitti:
Näin naisena sanoisin että en ala rämemajavaani antamaan pelkästä velvollisuudesta. Jos mies alkaisi ruikuttamaan tai painostamaan niin ulos vaan. Elämä on valintoja.
Kukaan nainen ei kutsu omaansa rämemajavaksi, Sauli.
Mutta siinä olet oikeassa, että ruikutus ja painostus tappavat loputkin halut. Tuohon mieheen.
Nainen käyttää seksiä valuuttana. Nainen voi siis hyvinkin olla onnellinen, kun hän tekee tavarastaan arvokkaampaa vähentämällä sen tarjontaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluttomuus johtuu siitä, ettei se kumppani ole haluttava.
Sinun ei kuulu olla lainkaan parisuhteessa, jos pidät puolisoasi epähaluttavana, ettekä ole yhdessä sopineet seksittömästä liitosta.
Kumppanihan voi olla alun perin ollut haluttava. Luotettava, rakastava, hellä ja lempeä. Sitten hän on saattanut paljastaa itsekkyytensä, pettämisen, huutamisen, yhteisistä asioista luistamisen. Hän on itse tehnyt itsestään epähaluttavan. Sovittiinko tästä? Ei sovittu.
Vierailija kirjoitti:
Haluttomuus johtuu siitä, ettei se kumppani ole haluttava.
Ei johdu. Jopa sinkuilla on seksihaluja, vaikkei ole kumppania ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Seksivietti on lopulta vain evoluution mekanismi. Rakentaakko elämää sen varaan? Mitä sitten kun seksivietti väistämättömästi hiipuu? Viriilit erikoistapaukset ovat 0;0001% maailmassa. Kaikki vanhukset ei pane toisiaan 24/7 toisin kuin iltapulut kertovat.
Ihan kaikki ihmisessä on lopulta vain evoluution mekanismi.
Riippuu siitä miten se kumppani suhtautuu asiaan. Jos vähäinen siksi on myös kumppanille ok niin miksi ei voisi olla onnellinen. Jos taas kumppani kovasti kärsii seksittömyydestä niin olisi aika erikoista jos joku olisi kovin onnellinen suhteessa jossa toinen ei ole. Aika perusasia suhteessa on kuitenkin se että sille omalle kumppanille halutaan hyvää eikä haluta että hän on onneton.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä voisin, tosin minulla nyt on matala/vaihteleva libido muutenkin. Mutta mikäli en ole ottanut eroa kumppanista, niin voi olettaa, että suhde on mielestäni hyvä. Itse ylipäätään kaipaan enemmän sellaista arjen kumppanuutta ja sielujen sympatiaa, kuin seksiä.
Entä mitä mietit siitä, että se miehesi samaan aikaan ei olisi tyytyväinen?
Ajattelisin, että hänen kannattaisi satsata niihin asioihin, jotka lisäävät seksin todennäköisyyttä suhteessa. Kuunnella, mikä siinä tunneyhteyden saamisessa vaimoa hiertää. Miksi vaimo ei halua miestä lähelleen? Tai vaihtoehtoisesti erota.
"Näin naisena sanoisin että en ala rämemajavaani antamaan pelkästä velvollisuudesta. "
Ei tietenkään velvollisuudesta mutta jos rakastaa sitä toista niin yleensä haluaa hänelle hyvää. Voi siis ihan aidosta antamisen ilosta antaa.
Usein sillä haluttomalla kumppanilla on kuitenkin seksihaluja muita ihmisiä kuin omaa kumppaniaan kohtaan. Jos haluja alunperin omaa kumppania kohtaan oli, on mietittävä, minkä vuoksi halut hävisivät. Orgasmivaje, arjen raskaus, suhteen väljähtyminen, matala libido?
Vierailija kirjoitti:
Sehän tosiaan on vain yksi vietti muiden joukossa. Miehenä koen että en ole hyväksytty ja tarpeellinen naisellenk kun hän ei enää halua läheisyyttä. Se tuskin edes on ihan noin.
Hänellä on matala libido nykyään, nuorempana se oli aika vaihteleva mutta sitä oli. Nykyään enää noin kerran kuukaudessa häntä haluttaa. Hän ei itse voi sille mitään, minä taas ainakin teoriassa voisin mut se vaatisi aivan järjettömiä mittasuhteita. Ei mennä siihen, mutta point se et naisen vika se ei ole sen enempää kuin minunkaan. Olenko onnellinen suhteessa näissä olosuhteissa? Haluaisin olla, mutta rehellisesti, en ole. Eroa on pohdittu mut se olisi monessa muussa kuin seksiasioissa tuhoisaa. Lapdet, omaisuus, perhe, turva, muu läheisyys, kumppanuus, talousasiat. Enkä minä missään seksissä kylpisi sinkkunakaan.
Onko teille ainoa läheisyys seksiä? Eikö ole henkistä läheisyyttä, tunnesuhdetta? Entä hellyyttä? Halailua, rapsuttelua, kainaloon käpertymistä?
""Mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kyse, sitä harvemmin sekä naiset että miehet tuntevat seksuaalista halua. Silti kuusikymppisetkin miehet tuntevat seksuaalista halua useammin kuin nuorinkaan naisikäryhmä.""
Kyllä mutta tuosta on jäänyt yksi tärkeä puoli pois. Tuossa puhutaan spontaanista halusta. Miehet tuntevat juuri spontaania halua paljon naisia useammin. Naisilla taas varsinkin vanhempina on paljon yleisempää tuntea responsiivista halua. Eli siis että halu syttyy vasta kun seksiin ryhdytään kun se kumppani on mieluinen ja yhtyeys muuten hyvä.
Ihan liian usein naiset ajattelevat että heidän pitää tuntea suurta halua jo ennen kuin seksiin voi ryhtyä. Monilla se halu ei kuitenkaan toimi niin.
Vierailija kirjoitti:
Usein sillä haluttomalla kumppanilla on kuitenkin seksihaluja muita ihmisiä kuin omaa kumppaniaan kohtaan. Jos haluja alunperin omaa kumppania kohtaan oli, on mietittävä, minkä vuoksi halut hävisivät. Orgasmivaje, arjen raskaus, suhteen väljähtyminen, matala libido?
Mihin tuo väite "usein" perustuu? Keksitkö sen pienestä päästäsi?
Näin naisena sanoisin että en ala rämemajavaani antamaan pelkästä velvollisuudesta. Jos mies alkaisi ruikuttamaan tai painostamaan niin ulos vaan. Elämä on valintoja.