200 vuotta tästä kukaan ei tiedä,että olet ollut olemassa. Talossasi nukkuu vieras ihminen. Vieraat ihmiset kulkevat katuja jota kävelit.

Vierailija kirjoitti:

Just juttelin kaverille, että olis kiva päästä parinsadan vuoden päästä katsomaan meininkiä. Eihän sitä tietty koskaan tiedä pääseekö vai ei.

Tottakai pääsemme koska kvanttikuolemattomuusteorian mukaan elinaikanamme keksitään elämää pidentävä lääke ja muutenkin sairaudet parannetaan.

Asun talossa, joka on rakennettu kolmen keisarin vuonna, kestänyt kaksi maailmansotaa, kaupungin ja maan jakamisen, jälleen yhdistymisen ja siinä välissä laman, vainot, Stasin ja vielä nykypäivän. Kukaan ei tule muistamaan minun asumistani, mutta talo kestänee ainakin ihmisiän.

Tietyt instituutiot ja ideologiat voivat kestää pitkänkin aikaa. USA:n demokratia on peräisin 1700-luvulta, Britannian monarkia on sitäkin huomattavasti pitempi-ikäinen. Jotain pysyvää siis on ja jää jälkeemme aina.

Miten niin ei tiedä? 
Kyllä minä tiedän vaikka ketä sukulaisia, jotka elivät vuonna 1826 eli 200 vuotta sitten. Ja nyt eläessäni minua ei tunne sen laajemmin kukaan muutenkaan, eli sukulaiset tietää sitten 200 vuoden päästä luulisin. 

Tässä talossa ei varmasti nuku yhtään kukaan. Vieraat ihmiset kävelevät kaduilla jo nyt. 
Kerran näin kadulla selvästi isän ja lapsen jostain kaukaa, ehkä juurikin 200 vuoden takaa. He olivat omassa kuplassaan, muu maailma ei ollut heille olemassakaan. Isä veti puisessa kärryssä lasta perässään, ja näytti huolestuneelta. Ensin luulin, että joku performanssi tai näyttelijät tulossa teatterista tms., mutta kohdalla tajusin, että eihän nuo ole tästä maailmasta. 
Kuka tietää, jos joku joskus näkee minutkin jossain 200 vuoden päästä!