200 vuotta tästä kukaan ei tiedä,että olet ollut olemassa. Talossasi nukkuu vieras ihminen. Vieraat ihmiset kulkevat katuja jota kävelit.

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Just juttelin kaverille, että olis kiva päästä parinsadan vuoden päästä katsomaan meininkiä. Eihän sitä tietty koskaan tiedä pääseekö vai ei.

 

Tottakai pääsemme koska kvanttikuolemattomuusteorian mukaan elinaikanamme keksitään elämää pidentävä lääke ja muutenkin sairaudet parannetaan.

 

Kuulostaa aika karmealta. Mieti, että jäät 150-vuotiaana työttömäksi ja eiku työkkäriin hakemaan uutta duunipaikkaa, koska alin eläkeikä on 180 vuotta :D 

Kyllä, näin se menee että tuollaiset lääkkeet keksitään ja sen vuoksi ihmisten lukumäärää joudutaan vähän harventamaan jollain suurella maailmanlaajuisella tapahtumalla. Jäljelle jää pienempi orjajoukko jotka terveenä paiskivat pitkään töitä samalla kun tekoälyohjattu robotti läiskii ruoskalla vauhtia.

Eipä ole nykyisestä paljon jäljellä 200 v päästä. Hyvä jos on nykyistä tieverkkoakaan.

Minä menen uunin kautta mereen joten ei ole edes tulossa hautakiveä muutenkaan. 200 vuoden päästä ei ole enää ihmisiä jotka olisivat minut edes tunteneet, joten ihan sama. 

Vierailija kirjoitti:

Eipä ole nykyisestä paljon jäljellä 200 v päästä. Hyvä jos on nykyistä tieverkkoakaan.

Paitsi roomalaisten tieverkot toki onhan nekin jo yli 2000 vuotta vanhoja, mutta kai ne vielä 200 vuotta kun hyvin ovat säilyneet 

Mitä sitten?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä ole nykyisestä paljon jäljellä 200 v päästä. Hyvä jos on nykyistä tieverkkoakaan.

Paitsi roomalaisten tieverkot toki onhan nekin jo yli 2000 vuotta vanhoja, mutta kai ne vielä 200 vuotta kun hyvin ovat säilyneet 

Ei maailma vielä ole täysimittaista ydinsotaa nähnyt

Vierailija kirjoitti:

Digitaalinen jalanjälkeni on ja pysyy.

Digiyhteiskunta tulee romahtamaan. Mitään digitaalista ei jää jäljelle. Ei ainakaan mitään luotettavaa. Ehkä jotain vanhoja AI:n tekemiä feikkipätkiä. Kaikki mikä on digitaalista voidaan muuttaa ja muokata, joten JOS tulevaisuudessa jotain tällaista voidaan tarkastella, ei se kuitenkaan anna mitään kuvaa historiasta. 

Eiköhän tuo tapahdu useimmille jo 20 vuotta kuoleman jälkeen.

Ittelle täs eletään, vaikka muutkin kantsii huomioida. Ja kirjalla on kannet.

Vierailija kirjoitti:

On naurettavaa,että joillain on halu jäädä historiaan. Kuolleelle on samantekevää miten muistetaan.

Ei ole naurettavaa että haluaa tehdä jotain toisten hyväksi, jopa jälkipolvien useiden sukupolvien päähän (ja jäädä siten muistoihin ja historiaan). Itsekäät ihmiset jotka välittää  vain itsestään ja "ihan sama mitä kuolemani jälkeen on" - asenteella eivät sellaista ymmärrä.

Tuli aloituksesta mieleen pätkä Westön kirjasta Missä kuljimme kerran:

"Joka ikiseen paikkaan jossa ihminen on kulkenut jää muisto hänestä. Se on useimmille

näkymätön mutta ne, jotka tuntevat tuon ihmisen ja rakastavat häntä, näkevät sen kuvan

aivan selvästi mielessään kun he kävelevät ohi. Niin kauan kuin nuo rakastavat ihmiset

ovat olemassa, niin kauan säilyy myös kuva, myös silloin kun itse kulkija on kuollut. Sen

vuoksi kaduilta kohoaa joskus lämpöä meidän kävellessämme niitä pitkin. Siitä me

muistamme kaikki ne ihmiset jotka ovat siellä kävelleet, rakastaneet ja vihanneet ja

toivoneet ja kärsineet. Muista se, Henriette kiltti: niin kauan kuin joku tietää meidän

kulkeneen täällä ja niin kauan kuin joku muistaa meitä lämmöllä, kadut kantavat meidän

nimeämme."
 

Tämä on totta. Mutta todennäköisesti osa geeneistä jatkaa elämää, jos on lisääntynyt ja maailma ei ole loppunut. 

Osa geeneistä jatkaa elämää myös, vaikka sisar olisi lisääntynyt, eikä itse. 

Mutta epigeenisen systeemin vuoksi omilla jälkeläisillä saattaa olla aitoja perimässä olevia muistoja, jos itse on lisääntynyt.