Lue keskustelun säännöt.
Puolisoni sairas seniorikoira stressaa koko perhettä
15.02.2026 |
Tiedän, että tämä keskustelu saa varsinkin koiraihmiset varpailleen, mutta aihe on tärkeä ja kaipaan vertaistukea ja näkökantoja.
Puolisoni koira on 14 v. ja pitkäikäistä pikkukoirarotua. Olen asunut puolisoni ja koiransa kanssa nyt 10 v. Koiralla todettiin dementia loppuvuodesta ja sai lääkkeet siihen. Aluksi oireet hieman helpottivat, kunnes taas alkoivat. Oireet hyvin samanlaisia kuin ihmisilläkin dementiassa. Niitä ovat sekavuus (ei välttämättä tunnista isäntää ja muita perheenjäseniä heti), pelokkuus (tärisee paljon, kulkee selkä kyyryssä häntä koipien välissä), sisäsiisteys todella puutteellinen: päivittäin pissaa (matolle) ja/tai kakkaa sisälle ja vaippaa joutuu pitämään suuren osan ajasta; pyytää uloskin, mutta ei tosiaan aina; levottomuus (vaeltaa ympäri taloa), on alkanut haukkua poissaollessamme (asumme rivitalossa) ja viime aikoina myös yöllä on alkanut "ulista", jolloin kaikki perheenjäsenet heräävät.
2 kk sitten neurologi ei sanallakaan puhunut, että voisiko jo olla aika päästää pieni kärsimyksistään, jos lääke ei helpota oireita. Koira myös joutuu olemaan työpäiviemme ajan yksin. Ei mitään tietoa, miten se pärjää sen ajan tai mitä tekee.
Tätä kaikkea em. on suurimman osan aikaa. Välillä on hyviä hetkiä, koira ikäänkuin "herää" hetkeksi, leikki jne., kunnes tuo kaikki taas alkaa.
Jos kyseessä olisi minun lemmikkini, olisin päästänyt sen pois jo pari vuotta sitten, kun levottomuus ja tärinät alkoi. Nyt tilanne on hurjan paljon pahempi, ja menetän kohta järkeni siivotessani päivittäin pissoja ja kakkoja, ja ylipäänsä seuratessani koiran levottomuutta. Vaipatkin sitä selvästi kutittavat ja hankaloittavat kävelyä. Pahoittelen joka kerta, kun laitan sille vaipan, että joutuu sellaista sietämään. Tämä kaikki aiheuttaa myös kitkaa parisuhteessa, kun tilanne on niin hirveän stressaava.
Minun mielestäni tämä ei ole lemmikin arvokasta vanhuutta, mutta mitä voin tehdä, ja puolisoni ei halua puhua asiasta. Ymmärrän luopumisen tuskan hyvin, olen itsekin joutunut sen päätöksen tekemään. Se on ihan kauheaa, mutta rakkauden hinta ja lemmikille viimeinen palvelus.
Kommentit (74)
Ei ole tosiaan koiranelämän arvoista elämää olla kokoajan "hukassa, peloissaan". Luopuminen on suurinta rakkautta tuollaisessa tilanteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tosiaan koiranelämän arvoista elämää olla kokoajan "hukassa, peloissaan". Luopuminen on suurinta rakkautta tuollaisessa tilanteessa.
No ei ole 😔 t. ap
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli ekan koiran kanssa samaa. Kun kukaan ei vihjaissut lopettamisesta niin lääkitsin kunnes kuoli käsiin. Toisen lopetin kun sairastui pahasti. Kysyin suoraan toisella lääkärin mielipidettä ja hän vastasi että lopettaminen on nyt erittäin hyvä vaihtoehto. Ei ne ota puheeksi helpolla, jos ei itse aloita.
Minä varmaan luovuttaisin tuossa tilanteessa mikä teillä. Ei koiran pidä antaa kärsiä liian pitkään. Ikävä on kamala alkuun ja jossittelu hirveää.. teinkö oikein vai en. Mutta ajan kanssa tajuaa että koiralle se on parempi. Hänen on nyt hyvä olla.
Kyllä, kauhean vaikea päätös, kun ei ole selkeää elimellistä vikaa, esim.syöpäkasvain tms.
Eräs viisas ell joskus sanoi, että luopumista miettiessä pitää tunteet siirtää syrjään, kysyä itseltään: onko jokin lääkitys tai hoito olemassa, joka selkeästi parantaa koiran vointia, ja jos vastaus on ei, ei tarvi miettiä enää.
Ja jos huonoja päiviä tai hetkiä on jo enemmän, kuin hyviä, ollaan päätöksen kanssa jo vähän myöhässä ja eläin joutuu jo kärsimään.
Mielestäni erittäin hyvin ja selkeästi tämä eritelty ja nimenomaan lemmikin hyvinvointi edellä.
Vierailija kirjoitti:
Voin tulla huitaisemaan lapiolla ja samalla hautaan takapihalle tai jonnekin pusikkoon. 150e käteisellä.
Joskus vaan ihmettelen näitä palstan raivosyöttejä. Tuntuuko nyt siltä että, hih hih, kohta ketju kiehuu? Voi tirsk
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nivelkivut noilla on oireina, samaan tapaan vanhenevat kuin ihmiset. Niihin saa lääkityksen ja dementikon kuulo ja näkö heikkenee, mutta pikkukoiran kanssa on suhteellisen helppoa. Levitä vanhoja pyyhkeitä sinne pissapaikoille. en kyllä käsitä vaippoja koiralla ne on ihan järjettömiä. juttele ukon kanssa että jos keväällä saisi päätettyä kun maahan saa jo kaivetuksi kuopan. Ei nämä ole helppoja päätöksiä.
Kivut kaikki poissuljettu ja muihin vaivoihin lääkitys. Viime ell- käynti maksoi 1600€.
Ja matottomuuteen ei lähdetä, sillä se ei pystyisi muuten liikkumaan parketill kaatuilematta, ja koko asunto pitäisi pyyhkeillä vuorata.
Takajaloista kiinni ja ..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin itsekin koiraihmisenä sanon, että tässä tilanteessa et voi voittaa. Kertomasi perusteella olet ehkä oikeassa siinä, mikä olisi koiran kannalta parasta, mutta tässä on iso vaara, että sinusta tulee ikuisesti tarinan pahis. Jos eläinlääkäri ei ota asiaa puheeksi, en ottaisi sitä itsekään.
Siriina kirjoitti:
menetän kohta järkeni siivotessani päivittäin pissoja ja kakkoja
Jätä ne puolison siivottavaksi.
Nimenomaan. Tässä on se ainoa ongelmanratkaisu, minkä ap voi tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No eihän tuo koiru enää montaa kuukautta ole hengissä, joten koeta hetki vielä sinnitellä äläkä menetä järkeäsi. 🤠
(Ja joo samaa mieltä että olisi hyvä keskustella siitä mitä mieltä puoliso on eutanasiasta ja milloin se voisi olla hyvä idea, mutta en edes usko että siitä tulee hyvää keskustelua.)
Jos jokainen koran päivä on lähinnä kärsimystä ja kipua, niin viikkokin on liikaa. Minusta tuo kuulostaa lähinnä eläinrääkkäykseltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eihän tuo koiru enää montaa kuukautta ole hengissä, joten koeta hetki vielä sinnitellä äläkä menetä järkeäsi. 🤠
(Ja joo samaa mieltä että olisi hyvä keskustella siitä mitä mieltä puoliso on eutanasiasta ja milloin se voisi olla hyvä idea, mutta en edes usko että siitä tulee hyvää keskustelua.)
Jos jokainen koran päivä on lähinnä kärsimystä ja kipua, niin viikkokin on liikaa. Minusta tuo kuulostaa lähinnä eläinrääkkäykseltä.
Keskusteltu on, ja ei tullut hyvää keskustelua. Ehdotti, että eletään erillään koiran loppuelämä, jos en kerra jaksa sitä ja vaippajuttuja tai seurata sen huonoa vointia.
Puolisoni ei ole valmis luopumaan lemmikistään, ellei ell sitä ehdota. Ja tuskin ehdottaa, ellei puolisoni näytä videoita koirasta, niissä kiteytyy hyvin koiran tosiasiallinen vointi. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näin itsekin koiraihmisenä sanon, että tässä tilanteessa et voi voittaa. Kertomasi perusteella olet ehkä oikeassa siinä, mikä olisi koiran kannalta parasta, mutta tässä on iso vaara, että sinusta tulee ikuisesti tarinan pahis. Jos eläinlääkäri ei ota asiaa puheeksi, en ottaisi sitä itsekään.
On otettu jo puheeksi, koska en vain voi katsoa koiran huonoa vointia puuttumatta asiaan. Riitahan siitä tuli. Koira menee lähiaikoina ell, katsotaan mitä hän sanoo. Ap
Miehesi on sadisti ja eläinrääkkääjä. Jos et heti jätä sikaa, niin sinäkin olet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokaisen velvollisuus on puuttua eläimen hätään.
Laita nakkiin pari buranaa niin pääsee poloinen vaivoistaan.
Tuon kohdalla epäonnistui.