Lue keskustelun säännöt.
Puolisoni sairas seniorikoira stressaa koko perhettä
15.02.2026 |
Tiedän, että tämä keskustelu saa varsinkin koiraihmiset varpailleen, mutta aihe on tärkeä ja kaipaan vertaistukea ja näkökantoja.
Puolisoni koira on 14 v. ja pitkäikäistä pikkukoirarotua. Olen asunut puolisoni ja koiransa kanssa nyt 10 v. Koiralla todettiin dementia loppuvuodesta ja sai lääkkeet siihen. Aluksi oireet hieman helpottivat, kunnes taas alkoivat. Oireet hyvin samanlaisia kuin ihmisilläkin dementiassa. Niitä ovat sekavuus (ei välttämättä tunnista isäntää ja muita perheenjäseniä heti), pelokkuus (tärisee paljon, kulkee selkä kyyryssä häntä koipien välissä), sisäsiisteys todella puutteellinen: päivittäin pissaa (matolle) ja/tai kakkaa sisälle ja vaippaa joutuu pitämään suuren osan ajasta; pyytää uloskin, mutta ei tosiaan aina; levottomuus (vaeltaa ympäri taloa), on alkanut haukkua poissaollessamme (asumme rivitalossa) ja viime aikoina myös yöllä on alkanut "ulista", jolloin kaikki perheenjäsenet heräävät.
2 kk sitten neurologi ei sanallakaan puhunut, että voisiko jo olla aika päästää pieni kärsimyksistään, jos lääke ei helpota oireita. Koira myös joutuu olemaan työpäiviemme ajan yksin. Ei mitään tietoa, miten se pärjää sen ajan tai mitä tekee.
Tätä kaikkea em. on suurimman osan aikaa. Välillä on hyviä hetkiä, koira ikäänkuin "herää" hetkeksi, leikki jne., kunnes tuo kaikki taas alkaa.
Jos kyseessä olisi minun lemmikkini, olisin päästänyt sen pois jo pari vuotta sitten, kun levottomuus ja tärinät alkoi. Nyt tilanne on hurjan paljon pahempi, ja menetän kohta järkeni siivotessani päivittäin pissoja ja kakkoja, ja ylipäänsä seuratessani koiran levottomuutta. Vaipatkin sitä selvästi kutittavat ja hankaloittavat kävelyä. Pahoittelen joka kerta, kun laitan sille vaipan, että joutuu sellaista sietämään. Tämä kaikki aiheuttaa myös kitkaa parisuhteessa, kun tilanne on niin hirveän stressaava.
Minun mielestäni tämä ei ole lemmikin arvokasta vanhuutta, mutta mitä voin tehdä, ja puolisoni ei halua puhua asiasta. Ymmärrän luopumisen tuskan hyvin, olen itsekin joutunut sen päätöksen tekemään. Se on ihan kauheaa, mutta rakkauden hinta ja lemmikille viimeinen palvelus.
Kommentit (74)
Lopetus, kuten joku jo sanoikin tuo ei ole ollut enää koiran elämää pitkään aikaan, tuo on jo suoraan sanoen eläin
rääkkäystä. Eläinlääkärit kyllä kuppaavat rahaa siihen asti kunnes eläin on puolikuollut.
Koiran voi monissa tapauksissa viedä itse tuhkattavaksi alan yritykseen ja ostaa sieltä uurnan. Kun sen saa takaisin, voi pitää kotona muistotilaisuuden rakkaalle ystävälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse kipuilen pitäisikö meidän 14 v koira viedä piikille. Vielä syöö hyvin, käy mielellään lenkillä, tosin jalat näyttää pettävän jos liian pitkä lenkki mutta aamua iltaa jaksaa puolen tunnin lenkit. Siis välillä horjuu kävellessä ja jalat rupeavat luiskahtelemaan alta. Mutta tämä hyvin harvoin ja vain joskus pidemmällä lenkillä. Koskaan koira ei halua kääntyä kotiin vaan me koetamme huolehtia ettei lenkistä tulisi liian pitkä.
Nyt koira on välillä ollut hieman sekava ja seisoo huonekalujen takana ja katsoo vähän hölmönä että miten tuolin takaa pääsisi pois. Mietin dementian mahdollisuutta. Toisaalta koira kipaisi sitten tuolin takaa nopeasti pois kun näki ruuan.
Apn tilanteessa kuulostaa ehdottomasti piikin paikalta. Itse en jaksaisi katsoa tuollaista tilannetta pitkään. Sanoisin miehelle että joko koira piikille tai sitten vie kunnalliselle eläinlääkärille arvioitavaksi. Ja sitten soitat etukäteen eläinlääkärille ja kerrot kuinka pelokas koira on kotona että mies ei silottelee tilannetta.
Vierailija kirjoitti:
Oliko neurologilla käynnistä mitään hyötyä? Vaikuttaa siltä, ettei lääkitys auta, jos jo 2 kk käynnistä.
Ekat kaksi viikkoa oli rauhallisempi, sitten ns.loppui teho lääkkeestä. 3 kk kuulemma vielä jatketaan näin. Niin pitkä aika...
Sano sille miehelle että sinä et jaksa. Mitä mies tekee jos koira ulvoo yöllä ? Laita se vaikka taluttamaan koiraa tai muuten hiljentämään että muut saa nukkua.
Toivottavasti mies siivoaa pääosin koiran sotkut? Jos ei niin miksei ? Huolehdi että koirasta kohdistuvat ongelmat kohdistuvat pahiten siihen joka ei suostu viemään koiraa piikille.
Joo tuo on rankka tilanne. Meillä oli lähipiirissä tilanne jossa iäkäs pariskunta ei osannut luopua. Koiraa juoksutettiin toimenpiteissä ja koira selvästi kärsi. Lopulta lääkäri käski päästämään koiran pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse kipuilen pitäisikö meidän 14 v koira viedä piikille. Vielä syöö hyvin, käy mielellään lenkillä, tosin jalat näyttää pettävän jos liian pitkä lenkki mutta aamua iltaa jaksaa puolen tunnin lenkit. Siis välillä horjuu kävellessä ja jalat rupeavat luiskahtelemaan alta. Mutta tämä hyvin harvoin ja vain joskus pidemmällä lenkillä. Koskaan koira ei halua kääntyä kotiin vaan me koetamme huolehtia ettei lenkistä tulisi liian pitkä.
Nyt koira on välillä ollut hieman sekava ja seisoo huonekalujen takana ja katsoo vähän hölmönä että miten tuolin takaa pääsisi pois. Mietin dementian mahdollisuutta. Toisaalta koira kipaisi sitten tuolin takaa nopeasti pois kun näki ruuan.
Apn tilanteessa kuulostaa ehdottomasti piikin paikalta. Itse en jaksaisi katsoa tuollaista tilannetta pitkään. Sanoisin miehelle että joko koira piikille tai sitten vie kunnalliselle eläinlääkärille arvioitavaksi. Ja sitten soitat etukäteen eläinlää
Meillä koiravanhuksella alkoi ensin takajalat pettää välillä. Sitten ei yhtäkkiä enää suostunut lähteä lenkille, eikä meinannut tulla sängyn alta pois. Samana päivänä hän puri mun seurustelukumppania joka yritti harjata. Onneksi ei pahasti purrut, mutta kuitenkin tuli pintahaava. Tämä siis aivan epätyypillistä käytöstä kyseiseltä koiralta. Vein heti lopetettavaksi. Eläinlääkäri sanoi että todennäköisesti aivokasvain, mutta ei sitä enää mitenkään tutkittu. Hän sanoi myös että koiralla oli todennäköisesti ollut jo pitkään kipuja jaloissa mutta koirat salaavat sen viimeiseen asti.
Sano miehelle, ettet enää jaksa siivota jätöksiä etkä halua pukea koiralle vaippoja, koska se tuntuu väärältä. Aseta rajat: koira on miehen ja mies päättää koiran elämästä, mutta hänen tulee jatkossa kantaa hoitovastuu koirasta itse. On varmasti vaikeaa ottaa asia puheeksi, mutta pitkässä parisuhteessa on vain uskallettava avata suu joskus. Joka kerta kun autat koiran "hoidossa", mahdollistat omalta osaltasi sen kärsimysten jatkumisen. Luonnossa koira olisi menehtynyt jo vuosia sitten. Ei kukaan jätä syvästi dementoitunutta ihmistäkään työpäivän ajaksi yksin pärjäämään. Tilanne on varmasti koiralle ihan kauhea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhu puolisollesi järkeä että jos hän rakastaa sitä eläintä niin rakkautta on päästää eläin pois silloin kun se jo kärsii
Vierailija kirjoitti:
Itse kipuilen pitäisikö meidän 14 v koira viedä piikille. Vielä syöö hyvin, käy mielellään lenkillä, tosin jalat näyttää pettävän jos liian pitkä lenkki mutta aamua iltaa jaksaa puolen tunnin lenkit. Siis välillä horjuu kävellessä ja jalat rupeavat luiskahtelemaan alta. Mutta tämä hyvin harvoin ja vain joskus pidemmällä lenkillä. Koskaan koira ei halua kääntyä kotiin vaan me koetamme huolehtia ettei lenkistä tulisi liian pitkä.
Nyt koira on välillä ollut hieman sekava ja seisoo huonekalujen takana ja katsoo vähän hölmönä että miten tuolin takaa pääsisi pois. Mietin dementian mahdollisuutta. Toisaalta koira kipaisi sitten tuolin takaa nopeasti pois kun näki ruuan.
Apn tilanteessa kuulostaa ehdottomasti piikin paikalta. Itse en jaksaisi katsoa tuollaista tilannetta pitkään. Sanoisin miehelle että joko koira piikille tai sitten vie kunnalliselle eläinlääkärille arvioitavaksi. Ja sitten soitat etukäteen eläinlää
Mitä sinä vielä odotat? Yhtä lailla tässä on tilanne jossa koira tulisi jo päästää pois kun on seka
vuuttakin. Usein ulkopuolinen näkee tilanteen realistisemmin, myös te pitkitätte ratkaisua joka olisi jo pitänyt tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koiran elämää ei ole tarkoitus pitkittää kuten ihmisten. Heillä kuuluu olla hyvä koiran elämä ja päästää kärsimyksistä kun elämä on sairautta täynnä. Järkyttävää miten pitkitetään sairaan koiran elämää.
Vierailija kirjoitti:
Itse kipuilen pitäisikö meidän 14 v koira viedä piikille. Vielä syöö hyvin, käy mielellään lenkillä, tosin jalat näyttää pettävän jos liian pitkä lenkki mutta aamua iltaa jaksaa puolen tunnin lenkit. Siis välillä horjuu kävellessä ja jalat rupeavat luiskahtelemaan alta. Mutta tämä hyvin harvoin ja vain joskus pidemmällä lenkillä. Koskaan koira ei halua kääntyä kotiin vaan me koetamme huolehtia ettei lenkistä tulisi liian pitkä.
Nyt koira on välillä ollut hieman sekava ja seisoo huonekalujen takana ja katsoo vähän hölmönä että miten tuolin takaa pääsisi pois. Mietin dementian mahdollisuutta. Toisaalta koira kipaisi sitten tuolin takaa nopeasti pois kun näki ruuan.
Apn tilanteessa kuulostaa ehdottomasti piikin paikalta. Itse en jaksaisi katsoa tuollaista tilannetta pitkään. Sanoisin miehelle että joko koira piikille tai sitten vie kunnalliselle eläinlääkärille arvioitavaksi. Ja sitten soitat etukäteen eläinlää
Sinun koirasi kuulostaa ihan hyvinvoivalta seniorilta. Näkö, kuulo ja lihasvoima varmaan luonnollisesti heikentyneet, ja tietty voi olla jo lieviä dementian oireita. Mutta ruoka maistuu ja noin hyvin lenkkeilee, niin ei hätää. Kirjotin muutama viesti taaksepäin (1. sivu) 17-vuotiaasta reippaasta koirastani, jolla lisäravinne auttoi lievään dementiaan, pissailuun ja myös siihen, ettei heti aamulla ole sännättävä salamana ulos isommalle hädälle, vaan nyt voidaan rauhassa pukea päälle molemmille ja ehditään pihasta kauemmaksi. Tsemppiä teille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun aika on.
Takajaloista ja kivijalkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko siitä lääkeasiasta puhuttu neurologin tai oman eläinlääkärin kanssa lääkkeen aloittamisen jälkeen? Jos lääke ei auta, olisi hyvä kysyä, pitäisikö ja millä tavoin lääkitys lopettaa. Auttamaton lääke voi olla myös haitallinen.
Vierailija kirjoitti:
Minkä ihmeen takia sinä siivoat toisen lemmikin jätöksiä?
Tulen kotiin yleensä aiemmin, kun puolisoni.
Vierailija kirjoitti:
Nyt vakava keskustelu miehen kanssa. Pyytäisin myös eläinlääkäriä ottamaan asiaan kantaa jos ei mies pysty tekemään päätöstä. Tuo ei ole enä koiran elämää
Nykypäivän eläinlääkärit ehdottavat koiralle vesijumppaa ja hierontaa sekä uudenlaisten lääkkeiden kokeilua ja valohoitoa.
Eläinlääketiede on karannut käsistä ja eläinten inhimillistäminen myös monien eläinlääkäreiden kohdalla. Kun rahalla saa hoitoja, ei koiraa kannata vielä päästää lepäämään on yhä useammin ajattelutapa.
Vierailija kirjoitti:
Sano sille miehelle että sinä et jaksa. Mitä mies tekee jos koira ulvoo yöllä ? Laita se vaikka taluttamaan koiraa tai muuten hiljentämään että muut saa nukkua.
Toivottavasti mies siivoaa pääosin koiran sotkut? Jos ei niin miksei ? Huolehdi että koirasta kohdistuvat ongelmat kohdistuvat pahiten siihen joka ei suostu viemään koiraa piikille.
Olen ollut ihan liian pitkämielinen. Ja mies tulee yleensä myöhemmin kotiin.
On itsekästä olla päästämättä lemmikkiä pois ihan vaan ettei itselle tulisi paha mieli. Kun eläimen hankkiin, täytyy myös se päätös pystyä tekemään. Ja sen päätösen aika oli jo
Minulla oli ekan koiran kanssa samaa. Kun kukaan ei vihjaissut lopettamisesta niin lääkitsin kunnes kuoli käsiin. Toisen lopetin kun sairastui pahasti. Kysyin suoraan toisella lääkärin mielipidettä ja hän vastasi että lopettaminen on nyt erittäin hyvä vaihtoehto. Ei ne ota puheeksi helpolla, jos ei itse aloita.
Minä varmaan luovuttaisin tuossa tilanteessa mikä teillä. Ei koiran pidä antaa kärsiä liian pitkään. Ikävä on kamala alkuun ja jossittelu hirveää.. teinkö oikein vai en. Mutta ajan kanssa tajuaa että koiralle se on parempi. Hänen on nyt hyvä olla.
Oliko neurologilla käynnistä mitään hyötyä? Vaikuttaa siltä, ettei lääkitys auta, jos jo 2 kk käynnistä.