Tajuavatko lapsettomat, miten helppoa heidän elämänsä on?
Aiemmin ei edes keskusteltu lapsettomaksi jäämisestä. Se olisi ollut niin häpeällistä.
Kommentit (350)
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomat ihmiset ovat jotenkin kuin vajaita siltä osin, että heidän ei ole tarvinnut koskaan pitää huolta kuin itsestään, ja sen kyllä huomaa lapsettomista ihmisistä. Itsekeskeisyys ei ihmistä "kaunista" vaan päinvastoin se tekee joistakin ihmisistä " hirviön". Ihminen, jolla ei ole omaa lasta, ei koe koskaan pyyteetöntä rakkautta. Naisena ja äitinä oman lapensa välinen rakkaus on aitoa. Se vaan on ja leijuu äidin ja lapsensa välissä alati. Toki itseriittoiselle "minä itse-ihmiselle" lapsettomuus sopiikin oikein hyvin. Yksin ei ole ihmisen kuitenkaan hyvä olla etenkään " elämänsä illassakaan". Ja jos on luoja suonut hyvin kasvaneet aikuisetkin lapsensa, niin vanhuuskin tuntuu ihmisestä paljon paremmalta kuin ilman lapsiaan ja nahdollisia lapsenlapsiaan jne.
Minun äitini oli hirviö.
Vierailija kirjoitti:
Lasten hankkiminen on oma valinta. Älkää valittako.
Hyvä valinta oli miksi elämän pitäisi olla helppoa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomat ihmiset ovat jotenkin kuin vajaita siltä osin, että heidän ei ole tarvinnut koskaan pitää huolta kuin itsestään, ja sen kyllä huomaa lapsettomista ihmisistä. Itsekeskeisyys ei ihmistä "kaunista" vaan päinvastoin se tekee joistakin ihmisistä " hirviön". Ihminen, jolla ei ole omaa lasta, ei koe koskaan pyyteetöntä rakkautta. Naisena ja äitinä oman lapensa välinen rakkaus on aitoa. Se vaan on ja leijuu äidin ja lapsensa välissä alati. Toki itseriittoiselle "minä itse-ihmiselle" lapsettomuus sopiikin oikein hyvin. Yksin ei ole ihmisen kuitenkaan hyvä olla etenkään " elämänsä illassakaan". Ja jos on luoja suonut hyvin kasvaneet aikuisetkin lapsensa, niin vanhuuskin tuntuu ihmisestä paljon paremmalta kuin ilman lapsiaan ja nahdollisia lapsenlapsiaan jne.
Minun äitini oli hirviö.
Minun taas isä. Lapsia tehtiin ennenvanhaan muiden ihmisten ja yhteiskunnan painostuksesta ja koska niin kuuluu vaan olla,harvemmin edes haluttiin lapsia,ne isommat sisarukset oli vastuussa pienimmistä kun vanhemmat menivät pellolle tai muuhun työhön, lapsia myös tehtiin liuta. 90 luvun alussa kun itse synnyin vanhemmat erityisesti isä odotti poikaa ja kun en sellainen ollut purettiin se pettymys ja viha minuun mitätöimällä alistamalla,laukomalla sovinistisia ja sekstistisiä vitsejä, niin haluttu olin isälle,äiti alistettu ja nurkkaan ajattelu ei ollut puolustamaan meitä lapsia.
Ketju muistiin. Kiitokset kaikille osallistujille.
Tajuan, siksi en hanki lapsia hankaloittamaan elämääni. 👍
Itse olen välillä ottanut tavaksi oikein hieroa tätä lapsettomuutta perheellisten naamaan, tyyliin "on se joo mukavaa kun voi vapaapäivänä halutessaan nukkua pitkään, tai lähteä extempore toiseen kaupunkiin junalla tms," jos tulevat minulle avautumaan siitä miten helppoa minulla kun ei ole lapsia verrattuna perheellisiin, kun pitää ottaa jatkuvasti lapset huomioon.
Itseppähän ovat ne lapset tehneet, niin turha valittaa jälkeenpäin, kun elämä menee sen jälkeen kutakuinkin lasten ehdolla, kuten kuuluukin.
Siskon lapsi on ihana samoin veljen lapset tykkään heistä todella paljon vaikkei omia lapsia ole,myös vieraat lapset söpöjä ja herttaisia monesti, ei vela tarkoita lastenvihaajaa vaikka jotkut sen niin käsittää. Tykkään omasta rauhasta ja hiljaisuudesta
Tajuan myös, että elämäni on helpompaa, kun en hakkaa päätäni seinään enkä ammu itseäni haulikolla jalkaan. Yleensä ihmiset eivät pyri ehdoin tahdoin vaikeuttamaan omaa elämäänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi sen kääntää niinkin päin, että ihan pienet murheet ei tunnu, kun on kasvattanut muutaman lapsen. Lapsettomat kitisevät herkemmin pienistä harmeista.
Niinpä, naurattaa ja vähän hävettää kaikki mistä tuli kitistyä silloin kun olin lapseton niiden kuullen töissä, joilla oli silloin pieniä lapsia. Kuulostin varmaan rasittavalta ja lapselliselta.
Kyllä sinä nytkin kuulostat melko rasittavalta ja lapselliselta.
Ei oo helppoa. sairantan ahdistusta. Siksi en tee lapsia. menee voimavarat itsensä hoitamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Ei kiinnosta lapset ja ongelmat. Keskityn työntekoon. M40
Mitä sillä työllä sen suurempaa merkitystä on? Vain suvunjatkaminen pitää ihmiskunnan elossa.
Tajuan kyllä. Elämä on mennyt niin, että lapsia ei ole, mikä ei ole ollut itselleni suuri suru eikä toisaalta varsinaisesti valintakaan. Olen aina nauttinut lapsettomuuden tuomasta vapaudesta, mutta ihailen niitä, jotka jaksavat aina olla lapsilleen läsnä, kasvattaa kärsivällisesti ja tehdä valintoja lapsen hyvinvointi edellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo sekin on helpompaa lapsettomilla, että saa edes joskus nukkua pidempään. Meidän perheessä on herätty ympäri vuoden viimeistään seitsemältä yli kymmenen vuoden ajan. Ihan sama onko viikonloppu, loma tai arkipäivä, aina viimeistään seitsemältä, yleensä jo aiemmin. Ihan sama kuinka huonosti olet nukkunut tai oletko nukkunut lainkaan niin herätys on aikaisin aamulla ja siitä alkaa päivä. Ihan sama vaikka olisit itse kipeänä.
Univaje on kaameaa ja tekee kaikesta vaikeaa.
Oi uhriuden kuningatar! Haluatko kruunusi tänään? Tässä, tässä se on! Oi upea uhrikungingattaremme! Olet parhain uhriutumaan meidän keskuudessamme! Eläköön, uhriutumisen kuningatar!
Eihän tää nyt vain mua koske vaan kaikkia pienten lasten vanhempia. Ei tosiasioiden myö
Olen lapseton ja tehnyt 3-vuorotyötä 27 vuotta. Minulla on jatkuva univaje koska vuorokausirytmi on aina sekaisin - ja ei, eivät lomat ja yksittäiset vapaapäivät tätä korjaa. Lapseton vuorotyöläinenkin käy ruokaostoksilla, siivoaa, pyykkää, tekee pihatöitä ynnä muuta, ne eivät ole ainoastaan lapsiperheiden arkea.
Toivottavasti kukaan ei tähän kommentoi, että miksi kouluttauduit alalle jossa työskennellään vuorotyössä. Vastaus : olin silloin alle parikymppinen ja jaksoin hyvin ensimmäiset n.10 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kiinnosta lapset ja ongelmat. Keskityn työntekoon. M40
Mitä sillä työllä sen suurempaa merkitystä on? Vain suvunjatkaminen pitää ihmiskunnan elossa.
Miksi ihmiskunta täytyisi pitää elossa? Ihminen on kamalin laji mitä maan päällä tallustaa.
-eri
Todellakin tajuan ja juuri siksi en ole lapsia tehnyt. Miksi minä sellaisen vankityöleirin itselleni olisin järjestänyt, mitä lapsiperhe-elämä on? Elämässä on tarpeeksi haasteita ilman, että niitä tietentahtoen haalii lisää lapsia hankkimalla.
Lapset ovat aivan uskomattoman uuvuttavaa seuraa ainakin introvertille. Koko ajan täytyy olla läsnä ja valmiina vastaamaan tarpeisiin. Olen aivan poikki, kun vietän pari tuntia sukulaislapsen kanssa, enkä tajua, miten ihmiset jaksavat sitä 24/7/365.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi lapseton muka itsekäs. Enemmän aikaa hoitaa vanhempiensa asioita, lemmikkejään ja toimia yhdistyksissä, kuin lapsiperheellisillä.
Perintökin menee hyväntekeväisyyteen.
Lemmikkejä...Bhuuaaaahhh....
Takajaloista kiinni ja kivijalkaan.
Oliko tuo nyt empaattisen, muitakin kuin itseään ajattelemaan tottuneen ja toisista elävistä olennoista huolehtimaan tottuneen vanhemman kommentti? Siinä ei ole mitään ylevä että pitää omista lapsistaan ja huolehtii niistä. Tosin: kaikki vanhemmat, ei edes ne "pyhät" äidit ole sellaisia, ei todellakaan leiju mikään pyyteetön rakkaus lapsen ja naisen, äiti-ihmisen välillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kiinnosta lapset ja ongelmat. Keskityn työntekoon. M40
Mitä sillä työllä sen suurempaa merkitystä on? Vain suvunjatkaminen pitää ihmiskunnan elossa.
Miksi ihmiskunta täytyisi pitää elossa? Ihminen on kamalin laji mitä maan päällä tallustaa.
-eri
Hävitäthän siis itsesi maan päältä. Kiitos.
"Lapset on pieniä ja riippuvaisia vain vähän aikaa. Lapseton kuumeinen tilaa ruuat kaupasta, lapsellinen äiti voi jo lähettää kouluikäisen lapsen tarvittaessa kauppaan. Ei ole niin mustavalkoista tämä."
Jos lapsia on useampi, helposti menee 10-15 vuotta niin, että on vähintään yksi täysin vanhemmista, riippuvainen taloudessa koko ajan. Minusta tuo on helkutin iso siivu ihmiselämästä.
Vierailija kirjoitti:
Todellakin tajuan ja juuri siksi en ole lapsia tehnyt. Miksi minä sellaisen vankityöleirin itselleni olisin järjestänyt, mitä lapsiperhe-elämä on? Elämässä on tarpeeksi haasteita ilman, että niitä tietentahtoen haalii lisää lapsia hankkimalla.
Lapset ovat aivan uskomattoman uuvuttavaa seuraa ainakin introvertille. Koko ajan täytyy olla läsnä ja valmiina vastaamaan tarpeisiin. Olen aivan poikki, kun vietän pari tuntia sukulaislapsen kanssa, enkä tajua, miten ihmiset jaksavat sitä 24/7/365.
Olivatko vanhempasi aivan uupuneita, kun olit lapsi?
On ihanan helppoa, paras valinta.