Tajuavatko lapsettomat, miten helppoa heidän elämänsä on?
Aiemmin ei edes keskusteltu lapsettomaksi jäämisestä. Se olisi ollut niin häpeällistä.
Kommentit (350)
Tilanne 1: Olen elänyt lapsettomana syöpää ja epävarmuutta tulevaisuudesta.
Tilanne 2: Lasten kanssa koen niin paljon rakkautta joka päivä ja tämä on elämä, jonka olen halunnut. Lisäksi on rakas aviomies.
Näkisitkö, että tilanne 1 on helpompaa vain lapsettomuuden vuoksi?
Tajuan. Todellakin tajuan. Olen sinnikkäästi yrittänyt lapsesta saakka selittää sukulaisilleni, että minusta ei tule äitiä. Nyt kun elän elämääni vastuuntuntoisesti (=lapsettomana, päätökseni mukaan), lapselliset kitisevät, kuinka helppoa minulla on.
Jotain outoa? AIkuinen ihminen kantaa vastuun teoistaan ja suunnitelmistaan. Piste.
Vierailija kirjoitti:
Tajuan. Todellakin tajuan. Olen sinnikkäästi yrittänyt lapsesta saakka selittää sukulaisilleni, että minusta ei tule äitiä. Nyt kun elän elämääni vastuuntuntoisesti (=lapsettomana, päätökseni mukaan), lapselliset kitisevät, kuinka helppoa minulla on.
Jotain outoa? AIkuinen ihminen kantaa vastuun teoistaan ja suunnitelmistaan. Piste.
Kaikista oudointa on se että me eletään vuotta 2026 ja edelleen on ihmisiä jotka tekee muiden ihmisten ja yhteiskunnan painostuksesta lapsia ja koska niin vaan kuuluu olla, moni myös tekee itsekkäistä syistä lapsia ajatellen että on vanhuuden turvaa sit ja saa olla isovanhempi, eivät näe asiaa että joko lapsi:
- Voi riitaantua vanhempien kanssa, pistää välit poikki
- Ajautua väkivalta, huumeporukkaan ja elää nistin elämää/menettää henkensä nuorena velkojen takia
- Lapsi sairastuu vakavasti ja ei tietoa elääkö pitkään
- Lapsi isompana ei halua omia lapsia/lapsi voi idenfioitua ties miksi ja aloittaa hormooni hoidot jolloin lapsensaannin mahdollisuus pieni todennäköisyys
Joskus aikoinaan kun olin nuorempi ja moni tyttö kokenut sen kun kysytty nuorena aikuisena että jokos sulla on mies/lapsihaaveista, "sitten kun sulla on omia lapsia".... Toisaalta vieläkin näin 36 vuotiaana jokos sulla on mies kysymyksiä tulee vaikkakin Harvemmin (en ole seurustellut kuin yhden ainoan kerran ja silloinkin puskettiin lapsihaaveita).
Miksi elämä ei saisi helppoa olla ja pitäisikö sellaistakin hävetä. Eikös ihminen pyri tekemään elämästä helpompaa.
Vierailija kirjoitti:
Toki, jos niin haluat. Kehoitus "itsensä hävittämiseen" on peräti omituinen, kun keskustelun aiheena on lisääntyminen tai halu olla lisääntymättä., ei siis its3murha.
Mutta sinuahan se ihmisyys ja ihmiset niin bal gauhiast ahristaa.Jaksamisia.
Ei minua ihmisyys tai ihmiset mitenkään ahdista, elän vain elämääni eri tavoin kuin sinä. Halu olla lisääntymättä voi johtua monestakin eri syystä, kuten esimerkiksi minulla ja puolisollani, syyt ovat täysin erit mutta lopputulos sama - ei lapsia.
Hyvää alkavaa kevättä sinne ilmeisesti Raumalle(?)
Vierailija kirjoitti:
Elämän ei kuulu olla helppoa.
Mitä tarkoitat? Hieman vinoutunut ajatus, mikä ajaa siihen että levollisuus ja helppous aiheuttaa epävarmuutta ja ahdistusta koska "ei kuulu olla helppoa". Elämä on mitä on, se saa olla myös helppoa ja siitä on oikeus nauttia mutta on hyvä oppia myös ponnistelemaan haluamiensa asioiden ja muiden ihmistenkin eteen. Mutta en pakota itseäni vaikeaan elämään ja olosuhteisiin niissä asioissa joissa minulla on vaikutusmahdollisuus, en lapsiasiassa enkä muidenkaan asioiden suhteen. Joku voi olla kateellinen tai vihainen, koska ei kykene itse toimimaan samoin.
Kyllä tajuan miten helppoa minun, lapsettoman elämä on. Siksipä en ole lisääntynyt. Elämä on valintoja.
Kyllähän jokainen vanhempi on joskus ollut lapseton.
Maapallo on tuhoutumassa ja 3 maailmansota nurkan takana, eli eipä jää kovin montaa ihmistä maapallolle pyörimään. Maailma hukkuu myös kaikenlaiseen roskaan ja ideologiaan joita tyrkytetään jatkuvalla syötöllä, enemmän mt ongelmia ja itsemurhaan ajautuvia kuin koskaan ennen, eihän nykynuoret halua tehdä lapsia valitsevat mieluummin lemmikkieläimen.