Lue keskustelun säännöt.
Onko positiivinen asia, jos henkilöllä on lapsia useamman kuin yhden kumppanin kanssa? (Älä avaa ketjua, jos pelkkä otsikko ärsyttää sinua)
11.02.2026 |
Mä olen miettinyt, että jos henkilöllä on lapsia useamman kuin yhden kumppanin kanssa vakituisessa parisuhteessa ollessa, niin onko se positiivinen merkki? Sehän kertoo siitä, että tämä henkilö on niin suosittu ja
upea, kun useampi kuin yksi henkilö on halunnut saada lapsen hänen kanssaan. Eli se tavallaan nostaa henkilön statusta: hän on sitä parempi kumppanina, mitä useamman henkilön kanssa hän on lisääntynyt. Esimerkiksi jos on vaikka nainen, jolla on kolme lasta ja kaikilla eri isät, niin se kertoo siitä, että kolme miestä on valinnut hänet lapsensa äidiksi, joten siinä naisessa on pakko olla jotain erityisen upeaa.
Kommentit (249)
Vierailija kirjoitti:
Minulla on lapsia kahden miehen kanssa, koska jäin leskeksi ensimmäisestä avioliitostani.
Huonoa onneahan se on, mutta toisaalta ei kyllä ollut millään tavalla vaikeaa löytää tätä uutta kumppania, kun päätin, että haluan vielä uuden suhteen ja lapsia.
En usko että leskeksi jääneen kohdalla kukaan miettii yhtään mitään vinoon, jos lapsia kahden kanssa. Eikä varmaan silloinkaan jos lapsilla isokin ikäero. Ehkä huonon kuvan antaa suurimmalle osalle nämä tapaukset, joissa on kolmekymppisenä kolmen neljän miehen kanssa lapsia ja aina pulla uunissa uuden kanssa, ja exiltä kähistään lisää elareita, kun varat ei riitä uusien vauvojen elättämiseen itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti: Ei, vaan se on negatiivinen asia. Vastaan kun kysyttiin.
Miksi se on negatiivinen asia? Tuleeko yllätyksenä, että oikeasti vain pieni osa ihmisistä on suosittuja "deittimarkkinoilla". Usein näillä suosituimmilla sinkuilla on lapsia jo 1-2 kumppanin kanssa, sillä heillä ei ole ollut vaikeuksia löytää tasokasta seuraa
Miksi ajattelet, että ne isät olisi väistämättä tasokkaita? Voihan sitä tehdä useita lapsia vaikka narkomaaneille -ja yleensähän jostain sen tapaisesta on kyse, jos lapsia on useammalle kumppanille. Elämänhallinnan ongelmista puolin tai toisin.
Katsos kun oikeasti tasokkailla ihmisillä on hyvä impulssikontrolli. Se määrittää kaikkein eniten elämässä pärjäämistä, kauhean epien psykologisten tutkimusten mukaan. Ja ihminen, jolla on hyvä impulssikontrolli, EI lisäänny muuta kuin vakaassa ja sitoutuneessa parisuhteessa. EIKÄ tee lapsia useammalle kumppanille. Ihan vaan siksi, että tasokas ihminen osaa ajatella millaiset seikat vaikuttavat kielteisesti sekä omaan, että lasten elämänlaatuun.
Elämä ei saa mitään lisäarvoa siitä, että siinä on säätämistä, sopimista, riitoja. Ja ne ovat enemmän tai vähemmän väistämättömiä, kun verrataan uusioperheitä ydinperheisiin. Ydinperheessä sentään asutaan vanhemmat ja lapset aina saman katon alla, pelkästään se vähentää säätämisen määrää dramaattisesti -riidoista en mene takuuseen, mutta riidat on pikku pakko sopia aika nopeasti kun asutaan yhdessä. Eksien kanssa voi riidellä loputtomiin sopimatta.
Ja lopuksi, lukuisat "vakavat" suhteet kertovat siitä, ettei ihminen ole kykenevä sitoutumaan, hänellä puuttuu itse- ja ihmistuntemusta. Eli ei ihan kauhean tasokkaalta kuulosta, vai mitä?
Se yksi mies, yksi nainen ja niiden yhteiset lapset -perhemalli on siitä syystä niin hyvä, että se tekee oikeasti elämästä todella helppoa. Ei ole minkäänlaisia eturistiriitoja tai haasteita sitoutumisen kanssa, jos kaikki lapset ovat yhteisiä. Ei tarvitse riidellä rahasta, koska kaikki rahankäyttö mietitään perheen etu mielessä -fiksut itse asiassa ajattelee lastenlastensa etua taloudellisia päätöksiä tehdessään, tai ainakin kaikki ns. "rahasuvut". Siitä se vanha raha tulee, kun ajatellaan aina ei seuraavaa, vaan sitä seuraavaa sukupolvea. Ymmärretään se oma vastuu sukupolvien ketjussa. Tämä kaikki jää puuttumaan kun lisäännytään vähän sinne sun tänne. Taloudellista vakautta on silloin vaikea luoda.
Tässä pikku provolle muutama selitys.
Eikö kaikki ihan ihmisistä jotka ovat suhteensa summa.
Tässä nähtävissä miten pelko omasta huonommuudesta ajaa arvostelemaan toisia.
Eli joko kehuskellaan miten jätetään lapsiluku joko yhteen vaikka kierrossa useampikin kumppani ja haukutaan usean lapsen vanhemmat , vaikka itse ei saa enempää tai onnistu saamaan pysyvää parisuhdetta sen vertaa.
Tai vastaavasti kehutaan niin tasokkaan kumppanin saamisella, joka ei muka koskaan petä tai jätä tai varasta talousrahoja -kun eihän noihin usein voi vaikuttaa että millainen se vastapuoli on. Onnekas pitää mölyt mahassaan.
Eiköhän jokainen haluaisi mahdollisuuksien mukaan parhaimmat lähtökohdat jälkikasvulleen, mutta aina se ei ole mahdollista. Säädyntöntä on asian ja muiden ruotiminen oma kehu edellä. Mitä vaan kun elämässä voi tapahtua, kenelle vaan. Älkää siis kivittäköön muita. Ei kukaan huvikseen eroa.
Vierailija kirjoitti:
Onko ne kauheen hyvälaatuisia miehiä jos jättäneet naisensa tai nainen halunnut erota koska mies ei osallistu vauvanhoitoon....
Jos keittiöpsykologisoin niin enemmänkin kertoo että naisella on luultavasti huono itsetunto ja hyväksyy ilkeitä välinpitämättömiä miehiä kumppanikseen jotka vaan panee paksuks kun onhan se kiva että geenit menee eteenpäin mut ei niitä miehiä kiinnosta osallistua lapsen hoitoon ja kasvatukseen kuitenkaan.
Eli nainen on kiltti ja ihana, luultavasti hyvä äiti
Mistä aloituksessa keskustellaan, toisten parisuhteista vai siitä kenellä on parhaimmat geenit vai miten kasvaa parhaat jälkeläiset????
Voi nyyh, väkisin jos elää jonkun kanssa 30-vuotta ei ne lapsetkaan kovin tervepäisiä välttämättä ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen yrittänyt miesten kanssa lisääntyä mutta ei onnistu?
T. Mies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai sen voi noinkin ajatella. Jos pysyvää kumppania etsii, niin sitten ei välttämättä. Ihmisinä yhtä arvokkaita oli sitten lapsia yhden tai useamman kumppanin kanssa, tai ei lapsia ollenkaan.
Täytyy kyllä sanoa että aika vapaamielisenä yksilönä tota en katso. Monisynnyttäjä on kyllä etova, mun täytyy olla eka sen jälkeen ihan sama. No okei okei poistetaan toi vapaamielisyys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Biologisessa mielessä eliölle positiivista, koska jälkeläisillä monenlausta geenikantaa. Psykologisessa mielessä negatiivista, koska perinteinen ydinperhe turvaa jälkeläisille yleensä parhaat olot ja ominaisuudet mentaalisesti ja taloudellisesti. Erikoisperheissä jälkeläisten menehtymisriski esim. päihteiden seurauksena voi kasvaa.
Minulla on lapsi kahden eri miehen kanssa. Sanoisin, että ei siinä ole mitään väärää tai pahaa jos tekee lapsen useamman ihmisen kanssa. Pohtisin enemmän sitä, että mihin omat voimavarat riittää, kuinka monta lasta jaksaa kunnialla kasvattaa ja kuinka monen isän/äidin kanssa jaksaa asioista sopia jos tuleekin ero. Mulla erot on tulleet miehistä johtuvista syistä. Toinen paljastuikin ihmiseksi, joka halusi olla se suhteen nainen ja häntä ei kiinostanutkaan suhteessa esim. petipuuhat juurikaan, ja toinen petti ja jätti. Ydin perhe olisi ollut kiva juttu, mutta ei osunut mun kohdalle hyvää miestä. Lapsia en kadu, mutta harmittaa se että joutuivat syntymään kiusaaja yhteiskuntaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on lapsi kahden eri miehen kanssa. Sanoisin, että ei siinä ole mitään väärää tai pahaa jos tekee lapsen useamman ihmisen kanssa. Pohtisin enemmän sitä, että mihin omat voimavarat riittää, kuinka monta lasta jaksaa kunnialla kasvattaa ja kuinka monen isän/äidin kanssa jaksaa asioista sopia jos tuleekin ero. Mulla erot on tulleet miehistä johtuvista syistä. Toinen paljastuikin ihmiseksi, joka halusi olla se suhteen nainen ja häntä ei kiinostanutkaan suhteessa esim. petipuuhat juurikaan, ja toinen petti ja jätti. Ydin perhe olisi ollut kiva juttu, mutta ei osunut mun kohdalle hyvää miestä. Lapsia en kadu, mutta harmittaa se että joutuivat syntymään kiusaaja yhteiskuntaan.
Mitä tarkoitat tuolla, että ensimmäisen lapsen isä halusi olla "suhteen nainen"?
^ minkä ikäiset lapset sinulla oli, kun erosit heidän isistään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä helkkarin väliä sillä on?
Siinä sulla onkin pohtimista onko mitään väliä kyseisillä asioilla.
Mutta entä jos on lapsia kahdelle ja molemmat jättänyt lopulta? Eihän se tarkota että itsessä olisi jotain vikaa, kun jätät itse etkä jää väkisin huonoon suhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Mutta entä jos on lapsia kahdelle ja molemmat jättänyt lopulta? Eihän se tarkota että itsessä olisi jotain vikaa, kun jätät itse etkä jää väkisin huonoon suhteeseen.
toisaalta, ei kukaan järjissään oleva tasokas ihminen hanki lasta huonon kumppanin kanssa. Sitä paitsi: kannattaa myös miettiä, että onko oikeasti parempi vaihtoehto olla yksinhuoltaja/vuoroviikkovanhempi kuin jatkaa elämistä ydinperheenä, vaikka parisuhde olisikin huono. Ja mitä se huono parisuhde edes tarkoittaa? Jos romanttinen "kipinä" on sammunut, ei se ole mikään syy erota jos on pieniä lapsia. Harvoin ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella varsinkaan jos ei edes kastele omaa nurmikkoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on lapsi kahden eri miehen kanssa. Sanoisin, että ei siinä ole mitään väärää tai pahaa jos tekee lapsen useamman ihmisen kanssa. Pohtisin enemmän sitä, että mihin omat voimavarat riittää, kuinka monta lasta jaksaa kunnialla kasvattaa ja kuinka monen isän/äidin kanssa jaksaa asioista sopia jos tuleekin ero. Mulla erot on tulleet miehistä johtuvista syistä. Toinen paljastuikin ihmiseksi, joka halusi olla se suhteen nainen ja häntä ei kiinostanutkaan suhteessa esim. petipuuhat juurikaan, ja toinen petti ja jätti. Ydin perhe olisi ollut kiva juttu, mutta ei osunut mun kohdalle hyvää miestä. Lapsia en kadu, mutta harmittaa se että joutuivat syntymään kiusaaja yhteiskuntaan.
Mitä tarkoitat tuolla, että ensimmäisen lapsen isä halusi olla "suhteen nainen"?
Prinsessa.
Tulee mieleen lojaaliuden puute suhteis. Ei mitään vakavaa...
Jakorasia luokka tulee mieleen pakosti.. entä sulla?
Ainakin se kertoo siitä, että siinä henkilössä on jotain niin upeaa, että usea henkilö valitsee hänet lapsensa äidiksi/isäksi.