Lue keskustelun säännöt.
Puoliso muuttui lasten saannin myötä
11.02.2026 |
Ollaan asuttu 3 vuotta yhdessä, ja tehtiin ihan toivottu lapsi. Raskausaikana seksi alkoi tippua pois, ja synnytyksen jälkeen sitä ei ole ollut lainkaan. Vauva on nyt 8kk.
Muutenkin avopuolison asenne muuttui heti synnytyksen jälkeen paljon etäisemmäksi ja kylmäkiskoisemmaksi. Lapsi kyllä tuntuu kiinnostavan, mutta parisuhde ei. Hoidan kyllä vauvaa ja teen oman osani kotitöistä, mutta silti tuntuu kuin olisin vieraana omassa asunnossani.
Onko muuta vaihtoehtoa kuin laittaa lusikat jakoon, vai muuttuuko tästä vielä? Muita samassa tilanteessa olleita?
Kommentit (221)
Vierailija kirjoitti:
Todella outoja nämä viestit siitä, että seksiä pitäisi harrastaa parisuhteessa kun sitä on ennenkin tehty, tai että se on suhteen peruspilari.
Mieheni sairastui syöpään, ja hänellä meni halut kokonaan hoitojen aikana. Ei tullut mieleenkään painostaa toista seksiin sillä perusteella, että ainahan me ollaan sitä tehty.
Syöpä on ehkä hieman eri asia kuin 8 kk vauvan kanssa eläminen. Oliko mies sinulle muutenkin ilkeä ja kohteli kuin kuraa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osoita, että välität ja pidät puolisoa viehättävänä edelleen. Joillakin muuttuva vartalo (kuten itselläni) aiheuttaa epävarmuutta itsestä ja ulkonäöstä. Älä kuitenkaan "hyökkää kimppuun" vaan pikkuhiljaa sanoilla ja pienillä kosketuksilla arjessa. Etenkin imetysaikana oli lisäksi epävarmuutta kun suorastaan jännitti että mitä jos maitoa alkaakin tihkua kesken kaiken..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella outoja nämä viestit siitä, että seksiä pitäisi harrastaa parisuhteessa kun sitä on ennenkin tehty, tai että se on suhteen peruspilari.
Mieheni sairastui syöpään, ja hänellä meni halut kokonaan hoitojen aikana. Ei tullut mieleenkään painostaa toista seksiin sillä perusteella, että ainahan me ollaan sitä tehty.
Syöpä on ehkä hieman eri asia kuin 8 kk vauvan kanssa eläminen. Oliko mies sinulle muutenkin ilkeä ja kohteli kuin kuraa?
Parisuhteessa voi tulla eteen monenlaisia seksihaluihin vaikuttavia juttuja, molemmille osapuolille. Sairautta, murheita, väsymystä, masennusta, lähipiirin tragedioita, omia, ikääntymisen tuomat ongelmat, kaikenlaista. Silloin suhde ajautuu ongelmiin, jos parisuhde on ollut liikaa vain seksin varassa. Rakkaus on muutakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankkikaa vielä koira, niin tiput arvojärjestyksessä taas yhden pykälän.
Miehen egohan on tässä se tärkein asia. Arvojärjestys, pah!
Itse olen sitä mieltä, että molemminpuolinen arvostus ja kunnioitus on parisuhteen peruspilari. Olen nähnyt parisuhteita, joissa tämä puuttuu. Kuka haluaisi olla perheen hierarkiassa koiraakin vähäpätöisempi?
Pyydä puolisolta suihinotto. Reaktiosta selviää miten jatkat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolisosi voi olla masentunut. Kiireellinen/hätäsektio voi olla traumaattista ja sen käsittelyssä voi kestää pitkään. Onko puolisosi saanut mitään apua asian käsittelyyn neuvolasta? Hän ei välttämättä edes itse ymmärrä mistä on kysymys ja epämääräinen ahdistus kohdistuu sitten sinuun. Tuskin hänen tunteensa sinua kohtaan ovat kuitenkaan loppuneet.
Olen tätäkin kysynyt, mutta ei kuulemma ole masentunut. En oikein voi aikuista pakottaakaan lääkäriin.
Tunteet eivät varmaan ole loppuneet, ainoastaan ne positiiviset tunteet.
Oletteko harkinneet pariterapiaa? Sinne on mahdollista mennä myös yksin. Kyllä ero tuossa elämänvaiheessa vaikuttaa kovin lopulliselta ja äkkinäiseltä ratkaisulta.
Voisin sitä vielä ehdottaa. Toin tänään töistä tullessani hänen lempipaikastaan sushia ja yritin aloittaa keskustelua. Vastaili lakonisesti ja tuijotti puhelinta. Tuijottaa edelleen, kävi välillä imettämässä.
Ap, onko äidillä mahdollisuus olla vauvasta erossa joka viikottain ainakin tunti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan, miten mieheni muuttui lapsen saatuamme. Hänestä tuli etäinen ja kylmäkiskoinen, eikä hän ottanut vauvaan juuri mitään kontaktia. Harkitsin eroa, mutta päätin kuitenkin vielä yrittää. Selvisi, että mieheni oli sairastunut masennukseen. Siitä toipuminen vaati kovaa motivaatiota ja myös paljon kärsivällisyyttä, mutta mieheni parani. Nyt lapset ovat jo aikuisia ja lapsenlapsiakin on. Avioliittomme on onnellinen, ja olen iloinen siitä, etten ottanut eroa, vaikka sitä aikanaan harkitsinkin.
Vierailija kirjoitti:
Ap, onko äidillä mahdollisuus olla vauvasta erossa joka viikottain ainakin tunti?
Vaikka joka päivä. Aluksi vaikutti olevan tyytyväinen kun tein vaunulenkkejä, yms., mutta nyt on ruvennut kontrolloimaan niitäkin eri verrukkeilla. Vauvan rytmi menee sekaisin, jne. Vauva nukkuu juuri silloin kun se nukkuu, se on vauva eikä mikään atomikello ffs.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muistan, miten mieheni muuttui lapsen saatuamme. Hänestä tuli etäinen ja kylmäkiskoinen, eikä hän ottanut vauvaan juuri mitään kontaktia. Harkitsin eroa, mutta päätin kuitenkin vielä yrittää. Selvisi, että mieheni oli sairastunut masennukseen. Siitä toipuminen vaati kovaa motivaatiota ja myös paljon kärsivällisyyttä, mutta mieheni parani. Nyt lapset ovat jo aikuisia ja lapsenlapsiakin on. Avioliittomme on onnellinen, ja olen iloinen siitä, etten ottanut eroa, vaikka sitä aikanaan harkitsinkin.
Tämä on mahdollista myös oman puolison kohdalla. Miten sait miehesi hoitoon?
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Jos olet mies ja puolisosi on nainen, vika on sinun.
Jos olet nainen ja puolisosi mies, vika on puolisossasi.
Näinhän se menee.
Näin tuntuu olevan.
-Mies lähtee liitosta: "kauhea sika kun jättää perheensä"
-Nainen lähtee liitosta: "kauhea sika miehenä kun vaimo joutui lähtemään"
Näin Ap:n näkökulmasta olisi mukava kuulla muilta samassa tilanteessa olleilta rakentavia kommentteja. Jos haluat tehdä "miehet ovat sikoja"-ketjun ja kuinka paljon heitä vihaat, tee ihan vapaasti oma ketju!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki kiinnittävät huomiota vain seksiin, mutta todellisuudessa AP-ta vaivaa läheisyyden puute. Hänkin haluaa tuntea itsensä tarpeelliseksi ja saada arvostusta ponnisteluistaan. Lapsen saaminen ei ole sairaus, että kaikki pitäisi pyöriä vain äitin ympärillä, sehän oli tietoinen päätös saada lapsia.
Siin molempien pitäisi tehdä kovasti töitä avioliiton eteen, koska lapsen onnellisuus riippuu suoraan siitä. Jos äiti ei pysty tai ei halua osallistua siihen, kärsii lapsi, koska se liitto kariutuu.
Yksi viisas nainen ja kuuluisa urheiljia sanoi, että aviloliitto tulee aina ensin ja vasta sitten lapset (hänellä on 3 lasta ja onnellinen aviloliitto).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellaista se vauva-aika joskus on. Pääsette siitä yli jos haluatte.
Jotain rajaa, kuitenkin lapsi jo kahdeksan kuukauden ikäinen... Sai mitä halusi ja nyt mies on turha, ei muuta kuin lusikat jakoon ja viikonloppu isäksi
Isä voi olla halutessaan todella tärkeä. Perheen vakaa tukipilari.
Keskenkasvuiset pillunkinuajat ovat tietenkin oma lukunsa.
Tällä hetkellä olen perheen vakaa likaviemäri ja sylkykuppi, ja alan olla hieman kyllästynyt rooliini.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan, miten mieheni muuttui lapsen saatuamme. Hänestä tuli etäinen ja kylmäkiskoinen, eikä hän ottanut vauvaan juuri mitään kontaktia. Harkitsin eroa, mutta päätin kuitenkin vielä yrittää. Selvisi, että mieheni oli sairastunut masennukseen. Siitä toipuminen vaati kovaa motivaatiota ja myös paljon kärsivällisyyttä, mutta mieheni parani. Nyt lapset ovat jo aikuisia ja lapsenlapsiakin on. Avioliittomme on onnellinen, ja olen iloinen siitä, etten ottanut eroa, vaikka sitä aikanaan harkitsinkin.
Tämä on mahdollista myös oman puolison kohdalla. Miten sait miehesi hoitoon?
T. Ap
Kärsivällisyydellä. Moitteet ja painostaminen eivät auta. Mutta se auttoi, kun mies vakuuttui siitä, että haluan hänelle hyvää. Aikaa se meillä vaati. Lopulta mies ymmärsi itsekin, että avun vastaanottaminen on parasta. Hän kävi yksityisterapiassa ja yhdessä kävimme parisuhdeneuvonnassa. Hyväksyin sen, että joudun kantamaan kotona enemmän vastuuta kuin mitä terveen miehen puoliso joutuu. Mutta lopputulos oli hyvä.
Pitäisi varmaan varmuuden vuoksi alkaa etsiä uutta kämppää. Ehkä, jos muutan väliaikaisesti kalustettuun vuokra-asuntoon, rouva ymmärtää yskän. Jos olisi sitten valmis keskusteluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellaista se vauva-aika joskus on. Pääsette siitä yli jos haluatte.
Olisiko keinoja tähän ylipääsemiseen?
On. laitat omat halusi sivuun joksikin aikaa ja ymmärrät, että tuoreella äidillä on muut prioriteetit kuin s*ksi. Googleta Overtouched syndrome. Tuosta vaiheesta pääsee ohi jos haluaa. T. 25 v onnellisesti naimisissa ja lapset 24, 22 & 19 v
Eli ahnas anaali on poissuljettua nyt
Vierailija kirjoitti:
Et ainoastaan jää lapsellesi etäisäksi, vaan vaimosi tulee löytämään uuden paremman miehen, jota lapsi pitää isänään. Ehkä hyvä näin. Ainakin saat seksiä, jos saat.
Semmosta kilttimiestä saattekin ettiä kuka kasvattaa toisten lapsia. 🤣 En ikinä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellaista se vauva-aika joskus on. Pääsette siitä yli jos haluatte.
Olisiko keinoja tähän ylipääsemiseen?
On. laitat omat halusi sivuun joksikin aikaa ja ymmärrät, että tuoreella äidillä on muut prioriteetit kuin s*ksi. Googleta Overtouched syndrome. Tuosta vaiheesta pääsee ohi jos haluaa. T. 25 v onnellisesti naimisissa ja lapset 24, 22 & 19 v
Kuinkahan pitkään seksitön vaihe kesti teillä? Jatkuuko edelleen?
Oletteko harkinneet pariterapiaa? Sinne on mahdollista mennä myös yksin. Kyllä ero tuossa elämänvaiheessa vaikuttaa kovin lopulliselta ja äkkinäiseltä ratkaisulta.