Mitä käsityön opetukselle on tapahtunut?

Oma lapsi on ysiluokalla ja on valinnaisessa käsityössä. Oppilaita ei nykyään ohjata tekemään mitään, vaan saavat itse päättää, mitä tekevät. Opetusta siellä ei juuri saa. Lapsi oli kerran kysynyt yhteen neuletyön kohtaan tunnilla apua, opettaja oli vastannut, että tutkii ohjetta kotona ja katsotaan ensi viikolla. Tai on sanonut suoraan, että kysy äidiltä. Materiaalit koulussa ovat hyvin rajallisia. Jos haluat tehdä jotain yhtään kissanlelua haastavampaa, pitää materiaalit ostaa itse. 

Minä tein käsityön tunnilla pellistä heittotähtiä ja paiskoin niitä oviin kiinni. Sen lisäksi hitsasin pajavasaran hitsauspenkkiin. Oppia ikä kaikki. 

En tiedä nykyisen koulun kässäopetuksesta mitään mutta minulla on eläkeläisenä edelleen käytössä nauhoilla suljettava pussukka, joka tehtiin koulussa!
Sellaista pikkuruudullista sinistä puuvillakangasta, johon kirjailtiin ristipistoilla nimikirjaimet. Ristipistot on niin kauniita, etten ikinä enää osaisi tehdä sellaisia. Nykyään koululaiset tuskin edes teoriassa tietää, mitä on ristipistot.

Ystäväperheen teini näpertää intohimoisesti helmikoruja, ei nuoriso kädetöntä ole. Oppivat varmasti tekemään, jos ne kässäjutut on innostavia.

Huono juttu. Ihmisten ja nimenomaan lasten ja nuoren pitäisi tehdä nimenomaan käsillä asioita, koska se vaikuttaa myös aivojen hermoratojen kehitykseen. Sääli että tästäkin säästetty. Neulominen ei välttämättä kiinnosta nuoria mutta se on perustaito jota ei kotona opita.

Eli lyhyesti: tunnit on otettu "tärkeämpiin" aiheisiin kuten se pakkoruotsi. Ja siihen että kun opetusvirastot ja -hallitus haluaa tunkea oikeaa ideologiaa joka väliin niin tuo tylsä käytännön käsityöaihe ei oikein taivu tuohon eikä alan opettajatkaan ole riittävän syvällä paremmassa aatteessa mukana kun osaavat mokomat jotain käytännössä hyödyllistä. 

Pakko säästää jostain, koska koraanikouluun, arabian kielen ja 25 muun afrikkalaisen kielen opiskeluun tarvitaan opettajia.

Mun "käsityöni" on huippuluokkaa...

Tässä on viime vuosina tullut mieleen, että se, mikä ennen oli tavallisena pidettyä käytännön osaamista, on nykyään erikoisosaamista. Tuli mieleen, kun seurasin lukiolaisen yhteenlasku(yritystä) työpaikalla. Ei onnistunut simppeli plussaaminen. Kynä ja paperia sekä kakspluskaks voisi olla älysuomessa  palkankorotuksen paikka? 

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti se on lopetettu. Ne, jotka tykkää käsitöistä, opettelee itse. Muut vihaa.

Voidaanko soveltaa myös musiikkiin, liikuntaan, uskontoon... opetelkoon itse!

Kävin koulun 2000-luvulla ja käsityön opettaja ei antanut edes käyttää esim. saumuria eikä hänellä ollut kiinnostusta opettaa kuin yksinkertaisimmat asiat vaikka osasin jo.

Lapsi kävi peruskoulun eikä osaa edes nappia ommella. En ymmärrä mitä niillä tunneilla tehtiin.

Tässä maassa on ajettu huomaamattomasti läpi valtava taide- ja taitoaineiden alasajo. Ymmärtääkseni esimerkiksi luokanopettajakoulutukseen hakevat saivat aikaisemmin lisäpisteitä tata-aineiden osaamisesta, nyt eivät enää. Näitä aineita ei kuitenkaan opi kuin tekemällä. Yksi tunti viikossa ei todellakaan riitä. Kädentaitojen kehittäminen on tärkeää aivojen kehityksen, arkitaitojen sekä ongelmanratkaisun ja luovuuden kannalta. 

Aivoissa käsien toiminnoilla on valtavan iso edustus, eli ilman kädentaitoja lapsen ja nuoren aivot eivät kehity riittävästi. Esimerkiksi käsin kirjoittaminen jättää aivoihin paljon voimakkaamman muistijäljen kuin laitteella kirjoittaminen. Kädentaitojen harjoittaminen kehittää myös metataitoja kuten pitkäjänteisyyttä, tavoitteenasettelua ja keskittymistä, mitä monelta nykylapselta(ja aikuiseltakin) puuttuu. 

Vierailija kirjoitti:

Tässä on viime vuosina tullut mieleen, että se, mikä ennen oli tavallisena pidettyä käytännön osaamista, on nykyään erikoisosaamista. Tuli mieleen, kun seurasin lukiolaisen yhteenlasku(yritystä) työpaikalla. Ei onnistunut simppeli plussaaminen. Kynä ja paperia sekä kakspluskaks voisi olla älysuomessa  palkankorotuksen paikka? 

What is fifteen x two? Thirty

What is sixteen x two? Thirty too

(ei oikein toimi suomeksi, sori siitä)

Olen vähän päälle 30, 5-6 luokalla tehtiin lapaset ja sukat. Myös huppari ja housut ommeltiin ja yläasteella oli käsityö vielä valinnaisena. 8 tai 9 arvosanalla aina. Nykyään tulee päivittäin neulottua, enimmäkseen sukkia.

Yleissivistykseen kuuluu osata kutoa, virkata, ommella, käyttää perustyökaluja. Surullista, että nämäkin taidot rapautuu.
Näitä pitäisi osata sillä tasolla, että osaa perusasiat/alkeet näistä niin hyvin, että pystyy henk.koht kiinnostuksen perusteella syventää taitojaan itsenäisesti esim. kirjallisten ohjeiden avulla.

Taitaa ne käsityöt nykyään liittyä lähinnä Onlyfansiin.

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän kaikki opettele pimeessä peiton alla. Ei sitä koulussa tarvi opettaa.

Väärin,väärin, kyllä siinä vähintään masturbaattoritieteenmaisteri täytyy opettamassa olla, ehkä jopa tohtori. No maalaiskouluissa välttäs runkkausteknikko.

Molemmat tyttärenpojat ovat tuoneet sen hitsin hienon leikkuulaudan/kattilanalusen koulun käsitöistä. Oli jollain laser-jutskalla printattu kuva siihen ja hyvin oli muotoon leikattu ja hiottu.

Tämä on ihan tosiasia. Itse ompelin ompelukoneella vaikka mitä ala-asteella, siis nukenvaatteita ym. Olen ollut noin 10-12-vuotias. Lisäksi tehtiin erilaisia helmikoruja. Muistan myös neuloneeni ainakin ne sukat jos en muutakin peruskoulussa, vaikka en ottanut yläasteella enää ylimääräisiä käsityövalinnaisia aineeksi. 

Omat lapset (6lk ja 9 lk) eivät ole tuoneet kotiin pehmeästä kässästä mitään muuta kuin neulotut laput ja virkatut pötköt. Siis ei mitään funktiota niillä. Ei ihme, ettei innosta, kun itsekin heitin laput ja pötköt suosiolla roskiin. Sama koski ompelukoneella ompelemista: sitä harjoiteltiin, mutta aikaiseksi ei saatu mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Poikani on kiinnostunut ja taitava tekstiilitöissä. Hän on saanut koko alakoulun ajan kovasti kiitosta siististä kädenjäljestään ja nopeudesta. Hän tekee tarkasti ja nopeasti, ei jää turhaan venyttelemään ja rupattelemaan.

Käsityö oli aina alakoulussa 10.

 

Nyt on seiskalla ja ensimmäinen kässän numero 8. Työt ovat siistejä edelleen ja esim. neulejälki paljon tasaisempaa, kuin minulla. Käyttäytyy tunneilla hyvin ja kuuntelee opettajaa  Emme keksi muuta syytä numeron laskuun, kuin sen, että on poika. Jos tyttö tekee tekstiilityöt nopeasti, hän on taitava ja näppärä. Jos poika tekee nopeasti, hän hutiloi.

Lisään vielä:

Tällä pojalla on kaksi isoveljeä, joilla on ollut sama opettaja yläkoulun kässässä. Molemmat saivat numeroksi 8. Työn taso aivan eri luokkaa, kuin tällä kuopuksella. Neuleissa välillä tiukkaa ja välillä mahtuu monta sormea läpi, ompeleet kulkee välillä niin lähellä reunaa, että vaate ei kestä jne. Hyviä yrityksiä, mutta ihan eri tasoa. 

Ja olen varma, että kuopus ei käytösellään häiritse muita. On ujo ja hyvin hiljainen myös kavereiden kanssa. (Tämä persoonallisuus on toki myös sellainen, joka tutkitusti saa osaamistaan huonompia numeroita nykyään. Ekstrovertit taas osaamistaan parempia. Ennen oli toisinpäin.)