Te jotka olette säästäneet "pahan päivän varalle", onko se paha päivä joskus tullut?
Siinähän se kysymys olikin otsikossa. Onko säästöille tullut teille koskaan oikeaa todella suurta tarvetta? Enkä siis tarkoita mitään pesukoneen hajoamista vaan elämäntilanne jossa toimeentulonne ja selviämisenne on ollut nimenomaan säästöistä kiinni?
Itse olen säästänyt jo kohta pari vuosikymmentä "pahan päivän varalle" ja nyt mietin että onko tämä ollut kuitenkin lopulta turhaa? Toki onhan se raha hyvä olla mutta toisaalta olen nuukaillut tänä aikana aika monesta kivasta että olen pystynyt säästämään.
Kommentit (89)
Pahoja päiviä oli paljonkin silloin, kun oli velkaa kuten opintovelkaa ja asuntovelkaa ja autovelkaa. Mutta kun oli työpaikka, niin aikanaan sitten oli velat maksettu ja lapset lähteneet itse tienaamaan elämisensä, niin sen jälkeen ei ole sellaista pahaa päivää ollut (ettei olisi ollut ruokaa tai yösijaa).
Salaisuus oli tyytyminen aika vaatimattomaan asuntoon, aika halpaan autoon (pakollinen työssä käyville silloin) ja syömään sitä, mihin oli varaa.
On. Paha päivä tuli aika tarkalleen 2 vuotta sitten. Lopetin työn haun ja elän nyt näillä pahan päivän varoilla. Ei muita tulonlähteitä kuin vaatimattomia sijoituksia, jotka ei kata kuin osan menoista.
Just on mies arviolta 5kk lomautuksella ja päivärahaa on leikattu rajusti. Puskuri pelastaa. Tämä on jo kolmas tämmöinen talvi. Eka kerralla oltiin housut nilkoissa, ei enää.
On niitä pahoja päiviä tullut. Mun läppäri hajosi joten piti ostaa heti uusi. Onneksi säästän aina rahaa. Minun perämoottori varastettiin kerran ja päätin viikon päästä ostaa uuden koska oli pakko kalastaa ja saada kalaa myytäväksi. Kala menee hyvin kaupaksi. Ei perämoottori ollut kuin 6 hv yamaha ja arvo ehkä 800 käytettyä siihen aikaan, ostin täysin samanlaisen uuden. Minun tv hajosi viime vuonna, olin 3 kk ilman telkkaria ja ostin uuden sen jälkeen säästöillä. Aina joku vehje hajoo. Ei läppäritkään kestä kuin 2-3 vuotta nykyään joten pitää olla rahaa ostaa heti uusi. Teen pikkuhommia että rahaa saa säästöön. Kalastamalla voin saada pari tonnia säästöön Kesän aikana jos tulee paljon ahvenia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on vanhuuden varalle hyvä olla vähintään miljoona euroa säästössä, jotta tulevaisuudessa on varaa saada hoitoa. Tämä kuultu vanhustenhoitajalta.
Se umpi surkea hoitokin voi olla kallista koska yksityinen hoivajätti haluaa maksimoida tuoton ja palkkaa kielitaidottomia ihmisiä hoitamaan sinua.
Tuossa tapauksessa voi ihan itse valita yrityksen, josta palvelun ostaa. Silloin voi valita jopa henkilöt, jotka tulevat hoitamaan.
Ehkä Eiran sairaalasta yksityiskäyttöön kaksi akateemisesti koulutettua suomenkielistä taluttajaa ja vaipanvaihtajaa 24/7? Vaikka sulla olisi kymmenen miljoonaa euroa säästössä, et silti välttämättä saa parasta mahdollista hoitoa oman henkisen ja fyysisen kunnon ollessa mitä on. Rahat toki saa menemään tuolla tyylillä nopeasti, ainoa varma asia.
Sanotaanko näin että laajan lähipiirien loppuaikoja katsellessa rahojen puute ei ole ollut suurin huoli elämässä, tuskin edes kymmenenneksi suurin. Parhaat vuodet eläkeiässä ovat lähes aina ensimmäiset eläkevuodet, joihin myös itse satsaan eniten.
Vierailija kirjoitti:
Täällähän nuo ihmiset kitisee ja märisee kun jäävät työttömäksi eivätkä saa toimeentulotukea kun pitäisi just nuo "pahan päivän varalle" säästöt käyttää. Ilmeisesti eivät tajua kun "manit finish ja viulut canis" niin on se paha päivä
Osittain aiheesta. Onhan se ihan järjetöntä, että henkilöt A ja B saavat samaa palkkaa, henkilö A säästää 100€/kk ja henkilö B ei ollenkaan. Kun jäävät työttömiksi 20 vuoden jälkeen B saa tukia satoja euroja enemmän kuin A. Eli yhteiskunta kannustaa olemaan huolehtimatta omasta toimeentulostaan ja heittäytymään tukien varaan.
Paha päivä tulee kun vähiten sitä odotat.
Ei ole tullut pidempää pahaa kautta (kuukausia), kuten vakavaa sairastumista tai pitkää työttömyyttä. Sen sijaan yksittäiset yllättävät remontit, auton huollot, eläinlääkärit, omat lääkkeet ja laitteiden vaihdot on hoituneet ongelmitta, samoin kuin paikkakunnan nopea vaihto työpaikan perässä. Hyvän päivän varalle on myös käytetty niitä rahoja mm. autojen vaihtamiseen ja kesämökin ostoon. Olen oikein tyytyväinen siis.
Juu on pahoja päiviä tullut ja paljon. Viimeksi tänään, kun sain tammikuun sähkön siirtomaksun. Ei ole pörssisähkö, vaan ihan määräaikainen. Sähkölasku vie puolet palkasta ja siirtohinta on maksettava säästöillä. Menkää vaan muutkin töihin pienellä palkalla, ei se riitä elämiseen. Tuolle siirtohinnalle olisi saatava joku katto! Mietin että jos tätä menoa jatkuu joudun sulkemaan piakkoin koko sähköliittymän. Ei ole varaa sähköön.