Te jotka olette säästäneet "pahan päivän varalle", onko se paha päivä joskus tullut?
Siinähän se kysymys olikin otsikossa. Onko säästöille tullut teille koskaan oikeaa todella suurta tarvetta? Enkä siis tarkoita mitään pesukoneen hajoamista vaan elämäntilanne jossa toimeentulonne ja selviämisenne on ollut nimenomaan säästöistä kiinni?
Itse olen säästänyt jo kohta pari vuosikymmentä "pahan päivän varalle" ja nyt mietin että onko tämä ollut kuitenkin lopulta turhaa? Toki onhan se raha hyvä olla mutta toisaalta olen nuukaillut tänä aikana aika monesta kivasta että olen pystynyt säästämään.
Kommentit (89)
Kerran on myyty osakkeita, että saatiin lapsi ulkomaiselle kuuden viikon leirille kolmisenkymmentä vuotta sitten.
Se on ainoa kerta.
Vierailija kirjoitti:
Täällähän nuo ihmiset kitisee ja märisee kun jäävät työttömäksi eivätkä saa toimeentulotukea kun pitäisi just nuo "pahan päivän varalle" säästöt käyttää. Ilmeisesti eivät tajua kun "manit finish ja viulut canis" niin on se paha päivä
Pitkäaikaistyöttömänä ei saisi varautua pahan päivän varalle?
Vierailija kirjoitti:
Olen 39-vuotias mies ja säästän ihan eläkettäni varten, sillä nyky-eläkeläiset ryöstävät TyEL-maksuni.
Älä levitä valheita. Ota selvää asioista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 39-vuotias mies ja säästän ihan eläkettäni varten, sillä nyky-eläkeläiset ryöstävät TyEL-maksuni.
Älä levitä valheita. Ota selvää asioista.
https://www.etk.fi/suomen-elakejarjestelma/rahoitus-ja-sijoitustoiminta…
Suurin osa TyEL-maksuista menee nykyisille eläkeläisille, jotka maksoivat itse ihan liian pientä prosenttia ennen 90-lukua eläke-maksuja.
Jos kaiken lisätulon laittaa menemään sitä mukaa kun saa esim. parempipalkkaisen työpaikan, niin on aina yhtä lähellä rahojen loppumista kuin uransa alussa.
Lainakierteeseen voi joutua vaikka tulot olisivat kuinka suuret, jos ne suuret tulot on jo etukäteen jyvitetty laskuihin ja erinäisten lainojen lyhennyksiin, silloin kun esimerkiksi auto hajoaa, menettää työpaikan tai tulee avioero.
Oma puskuri on vähintään kymppitonni, jonka lisäksi on isompi rahastosalkku tulevaa eläkettä varten.
Vierailija kirjoitti:
Jos kaiken lisätulon laittaa menemään sitä mukaa kun saa esim. parempipalkkaisen työpaikan, niin on aina yhtä lähellä rahojen loppumista kuin uransa alussa.
Lainakierteeseen voi joutua vaikka tulot olisivat kuinka suuret, jos ne suuret tulot on jo etukäteen jyvitetty laskuihin ja erinäisten lainojen lyhennyksiin, silloin kun esimerkiksi auto hajoaa, menettää työpaikan tai tulee avioero.
Oma puskuri on vähintään kymppitonni, jonka lisäksi on isompi rahastosalkku tulevaa eläkettä varten.
No sehän on ihan omaa tyhmyyttä, jos ei osaa sovittaa tuloja ja menoja. Oma puskurini on 5 tonnia + säästötilit + sijoitukset.
No minulle oli, kun sairastuin vakavasti. Ei tarvinnut kesken hoitojen yrittää muuttaa halvempaan asuntoon vaan sitten kun oli vähän paremmassa kunnossa. Lisäksi panttasin koruja niin sain voita leivän päälle.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on vanhuuden varalle hyvä olla vähintään miljoona euroa säästössä, jotta tulevaisuudessa on varaa saada hoitoa. Tämä kuultu vanhustenhoitajalta.
Se umpi surkea hoitokin voi olla kallista koska yksityinen hoivajätti haluaa maksimoida tuoton ja palkkaa kielitaidottomia ihmisiä hoitamaan sinua.
Pienistä säästöistä ja sijoituksista on ollut suunnaton hyöty viime kuukausina. Paha päivä on oikeastaan vältetty niiden ansiosta.
Tähän mennessä pahat päivät on olleet enemmänkin pahoja hetkiä, mutta säästöt ovat tuoneet joustoa elämään ja mahdollisuuden toimia nopeasti säästöjen turvin ja säästää vähintäänkin lainojen korkomenoissa.
Vanhempani laittavat nyt eläkkeellä niitä pahan päivän säästöjä sileäksi: matkustelevat, remppasivat talon toimivammaksi, maksavat jo vähän palveluista joihin eivät enää itse pysty (katon huolto, puiden kaato jne). Sanoisin että on kannattanut säästää, vaikkei heitä mikään kauhea kohtalo kohdannutkaan.
Kyllähän jonkinlainen kotivarakin pitäisi kaikilla olla, voihan olla, että ei pääsekään kauppaan vaikka myrskyn takia. Samaten olisi hyvä olla jonkin verran rahaa äkillisten menojen varalle, jos vaikka sairastuu, tässä maassa kyllä lääkärille pääsee ilman rahaakin. Ja lääkkeilläkin on maksukatto.
Pahat päivät alkoivat heti kun fassarinen PersKokkare-hallitus alkoi saksidiktatuurinsa :( Pahojen päivien varat jo loppuneet... Onneksi lapsilla kouluruokailu.
Jouduin liki puolen vuoden sairauslomalle, josta palkallista aikaa oli neljä viikkoa. Kelan päivärahojen saaminen kesti ja kesti enkä olisi pärjännyt ilman säästöjä. Sairaalamaksut oli monta sataa euroa ja lääkekattokin tuli parissa kuukaudessa täyteen. Kaikki nuo normaalien kulujen lisäksi teki tuhansia euroja.
Kämppä on maksettu ja kulut on muutaman satasen kuussa jos jäisin työttömäksi.
Puoliso saisi maksettua kaiken yksin, vaikka jäisin pelkän yleistuen varaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on vanhuuden varalle hyvä olla vähintään miljoona euroa säästössä, jotta tulevaisuudessa on varaa saada hoitoa. Tämä kuultu vanhustenhoitajalta.
Se umpi surkea hoitokin voi olla kallista koska yksityinen hoivajätti haluaa maksimoida tuoton ja palkkaa kielitaidottomia ihmisiä hoitamaan sinua.
Tuossa tapauksessa voi ihan itse valita yrityksen, josta palvelun ostaa. Silloin voi valita jopa henkilöt, jotka tulevat hoitamaan.
Ei ole pahaa päivää vielä tullut ja jos ei tulekaan niin jään pois työelämästä aikaisemmin.
Onhan noita tullut. Puolen vuoden bufferi on ihan hyvä.
On. Pitkän matkan muutto oli yksi, nieli tuhansia. Kissojen sairaskassa ts. eläinlääkärireissut toinen. Nämä kaksi tulivat nyt mieleen vuosikymmenten saatossa. Itse olen terve ja pystyn elämään vähällä, koska en polta enkä juo ja teen ruokaa/ leivon itse. Koska olen pätkätöissä ja välillä työtönkin, säästän kuukausitulostani 595 e/kk joka kuukausi 50 e. Jos en saisi joskus töitä ja joutuisin olemaan 10 kk työtön, olisi säästynyt silti 500 e.
No just nuohan on niitä pahoja päiviä kun pesukone leviää, puhelin hajoaa ja pitää ostaa silmälasit tai jää työttömäksi. Tai pitää mennä yksityiselle (hammas)lääkärille ja maksaa tutkimukset ja lääkekulut (kelakorvauksia pitäisi näissä nostaa reilusti!).
Olet 1990-luvulla syntynyt?