Taas parisuhteessa jossa mies ei haluakaan lapsia
Ei ole trolli tai minkään sortin miehet vastaan naiset -aloitus. Haen kohtalotovereita ja keskustelua samassa veneessä olleilta tai olevilta. Olen siis 35v nainen jolla on ollut aikuisiässä muutama pidempi vakava parisuhde suunnilleen ikäisteni tai max. 5 vuotta vanhemman miehen kanssa. Jokaisessa näistä suhteista olen ollut alusta asti avoin siitä miten avioliitto ja perhe ovat minulle tärkeitä asioita ja jokainen poikaystävä on alkuun myötäillyt vieressä. Suhdetta kuluu pari vuotta ja asustellaan yhdessä, mutta mies ei ota aiheita koskaan omatoimisesti puheeksi ja on vallan ahdistuneen ja välttelevän oloinen jos yritän viritellä keskustelua, oli se sitten vähemmän suoraan tai ihan suoraankin. Ja kappas, olen taas suhteessa jossa suhde on vakiintunut ja tasainen mutta mies ei halua keskustella tulevaisuudesta ellei suunnittelu koske valleusmatkaa Norjaan tai jotain kivaa puuhastelua. On kova suunnittelemaan projekteja autoonsa tai kavereiden kanssa, mutta ne perhepuheet lentää automaattisesti johonkin epämääräiseen tulevaisuudessa sitten -kansioon.
En vaan enää jaksa. Ikää on sen verran ettei huvita aloittaa koko rumbaa uudestaan ja mahdollisesti vaan löytää itsensä samasta tilanteesta toisen miehen kanssa. Olen kateellinen niille naisille jotka menevät kivuttomasti naimisiin ja saavat lapsia muutaman vuoden sisään kun omalla kohdallani tuntui olevan mahdoton tehtävä.
Kommentit (673)
Vierailija kirjoitti:
muuttoa, työttömyyttä ja perheenjäsenen sairautta. Sitten kun olimme tilanteessa missä oli vakityöt, talous kunnossa ja asunto, mies vetikin niin sanotusti liinat kiinni.
Pelkkiä tekosyitä. Vihillä voi käydä vaikka maistraatissa kahden virkatodistajan läsnä ollessa, se ei montaa kymppiä kustanna, siis jos ihan oikeasti haluaa naimisiin vaikka rahaa ei sillä hetkellä kunnon juhliin olisikaan. Miehen ehkä on naiselle useimmiten ei -muista tämä niin elämäsi helpottuu.
Digi- ja väestötietoviraston (ent. maistraatti) tiloissa naimisiin meneminen virka-aikana on maksutonta, toim. huom.
Vain vihkiminen virka-ajan ulkopuolella ja/tai toisessa paikassa maksaa.
Olisi kyllä aivan täyttä id io ti smia muuttaa yhteen vasta sitten kun maito on jo maassa.
Lapsettomat velat ovat tunnetusti parhaita asiantuntijoita.
Vierailija kirjoitti:
Olisi kyllä aivan täyttä id io ti smia muuttaa yhteen vasta sitten kun maito on jo maassa.
Lapsettomat velat ovat tunnetusti parhaita asiantuntijoita.
Monesti siltä tosiaan tuntuu. Lisääntyvillä monesti pääkoppa sekoaa aivan täysin siinä vauvakuumehuurussa, ja aletaan miettiä noin pöljiä vaihtoehtoja jotta vaan saadaan se vauva maailmaan. Vaikka tuntemattoman kanssa, kunhan päästään lisääntymään.
Vierailija kirjoitti:
Te jotka ehdotatte keinohedelmöitystä, niin unohdatte että silloin jää elatusmaksutkin saamatta, eikä ole mahdollisuutta lapsen vuoroviikkohoitoon. Elatusmaksut voi olla vähävaraiselle naiselle todella tärkeät. Samoin toinen ihminen jolla lapsi on jokatoinen viikko. Työpaikallakaan ei katsota hyvällä että äiti on kokoajan pois lapsen takia ja siten ei ikinä saa vakituista työsuhdetta.
Silti mieluummin lapsi yksin kuin lapsettomuus. Ja ei ne elatusmaksut niin isot ole. Jos nainen on todella köyhä, niistä ei edes ole mitään hyötyä, kun huomioidaan Kelan tuissa.
Vierailija kirjoitti:
"Kyllä se jossain kuuluu ja näkyy, jos me suomalaiset kuollaan sukupuuttoon.
Mutta tuo teksi ei kyllä kuulostanut kateelliselta vähääkään, erikoinen päätelmä täyspäisen kirjoituksen johdosta... Oman navan ympärillä pyöriminen johtaa lopulta yksinäisyyteen, joka taas tekee onnettomaksi, tämä on fakta.
vanha rouva joka myös pöyrii yltiöindividualismia"
Lapseton ei ole sama asia kuin yksinäinen. Toki jos ei muuta seuraa löydä kuin omat lapset, niin surullista oman navan ympärillä pyörimistä se toki on.
Kukaan ei niin sanonutkaan. Vaan kun elät vain omanapaisesti itsellesi, siitä seuraa väistämättä yksinäisyys jossain vaiheessa. Vai katsotko itse "ystävää", joka miettii vain hyötymistä sinusta?
Vierailija kirjoitti:
"Kyllä se voi. Perheeseen voi kuulua pelkästään kaksi aikuista."
Eli siinä kahden aikuisen perheessä kun toinen alkaa jutella että pitäisikö perustaa perhe, on syytä olettaa ettei toinen ymmärrä mistä puhutaan kun se perhe on jo perustettu? :D
Minusta olisi todella omituista puhua noin, kun se perhe tosiaan on jo olemassa. Ottaisin loukkauksena ja ihmettelisin että kenenkäs kanssa hän on uuden perheen perustamassa jos tämä nykyinen ei kelpaa. En ymmärrä miksi pitää käyttää tuollaista kiertoilmaisua, miksi ei voi suoraan sanoa sen että haluaa tehdä lapsia? Jos sitä ei voi sanoa edes ääneen, haluaako niitä edes aidosti tehdä? Siihen kommenttiin on myös paljon helpompi sanoa "ei, en halua lapsia / kyllä, Minäkin haluan lapsia". Vielä parempi, jos kertoo milloin niitä haluaa (nyt, kohta, 10v päästä... ).
Ei pitäisi elämän isoimpia asioita jättää tulkinnan varaan, vaan kommunikoida suoraan niin kuin aikuinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kyllä se jossain kuuluu ja näkyy, jos me suomalaiset kuollaan sukupuuttoon.
Mutta tuo teksi ei kyllä kuulostanut kateelliselta vähääkään, erikoinen päätelmä täyspäisen kirjoituksen johdosta... Oman navan ympärillä pyöriminen johtaa lopulta yksinäisyyteen, joka taas tekee onnettomaksi, tämä on fakta.
vanha rouva joka myös pöyrii yltiöindividualismia"
Lapseton ei ole sama asia kuin yksinäinen. Toki jos ei muuta seuraa löydä kuin omat lapset, niin surullista oman navan ympärillä pyörimistä se toki on.
Kukaan ei niin sanonutkaan. Vaan kun elät vain omanapaisesti itsellesi, siitä seuraa väistämättä yksinäisyys jossain vaiheessa. Vai katsotko itse "ystävää", joka miettii vain hyötymistä sinusta?
Totta, itsekkäät ihmiset jäävät lopulta usein yksin, oli heillä lapsia tai ei.
Vierailija kirjoitti:
Avioliitto ei tee pariskunnasta perhettä, vaan lapset.
Et ole kuullut kahden hengen perheestä? Kaikki eivät saa lapsia vaikka haluaisivatkin. Silti pariskunta on perhe, vaikkei lapsiperhe olekaan.
Siis tällaisia ihmisiäkö on montakin, joiden mielestä ainoa perhe on lapsiperhe? Todella kaamivan kylmä ajatusmaailma, että pitää tehdä jälkäisiä ollakseen perhe. Teille siis kumppani ei ole perheenjäsen ollenkaan, jos et ole lisääntynyt hänen kanssaan?? Huh huh, toivottavasti se kumppani tietää kuinka rakkaudettomassa liitossa elää.
Vierailija kirjoitti:
Siis tällaisia ihmisiäkö on montakin, joiden mielestä ainoa perhe on lapsiperhe? Todella kaamivan kylmä ajatusmaailma, että pitää tehdä jälkäisiä ollakseen perhe. Teille siis kumppani ei ole perheenjäsen ollenkaan, jos et ole lisääntynyt hänen kanssaan?? Huh huh, toivottavasti se kumppani tietää kuinka rakkaudettomassa liitossa elää.
:D :D
Hassu ajatus että vain perheenjäsentä voi rakastaa.
Sivusta.
Mutta miten aiheeseen liittyy kahden hengen perheet ja Velaelämä? AP sanoi haluavansa lapsen. Joten mitkä ovat vaihtoehdot jos kumppani ei niitä jostain syystä nyt halua. Meinaatte että lapsihaave kannattaa kuopata jos kumppani on rakas?
PS. Yleensä kumppani joka haluaa lapsia jonkun kanssa myös tekee niitä. Hyvinkin innokkaasti. Nimimerkillä testattu juttu...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinähän sen päätät että saatko lapsen miehen kanssa kun varmaankin jättää ehkäisyn sinun vastuulle. Voit tarvittaessa hankkia sen lapsen vaikka yksinkin.
Nämä tällaiset ehdotukset ovat varmaan trollikommentteja, mutta en tosiaan halua hankkia lasta vastentahtoisen miehen kanssa salaa. Enkä halua lapselleni isää joka ei ole lapsesta edes innoissaan. Haaveilin juurikin parisuhteesta joka etenee yhdessä tuumin päätetysti perheenperustamiseen. Mutta tuntuu että se on käytännössä mahdotonta. -Aloittaja
Mä aloin suhteeseen 47 vuotiaan miehen kanssa, joka oli aina halunnut lasta. Aiemmassa suhteessa olivat yrittäneetkin, mutta raskaus ei alkanut.
Kun sitten toivotusti tulin raskaaksi, mies "sekosi". Käytös muuttui todella vältteleväksi, ja hän ei halunnutkaan enää lasta, eikä minua. Käytännössä hän heitti minut ulos heti raskaudesta kuultuaan.
Mietin, mitä teen, mutta päätin pitää lapsen. Tuossa tuo parivuotias nyt on, ja ihana aarre hän onkin. Isä ei ole lastaan edes nähnyt koskaan. Isyyttä tunnustaessa sanoin, etten halua isyyttä selvitettävän, eli en kerro isän nimeä. Hän voisi itse halutettaan ilmoittautua että hänellä on lapsi, mutta sitä hän ei ole tehnyt.
Päädyin tähän ratkaisuun, koska kaiken miehen käytöksen jälkeen tuntui mahdottomalta olla hänen kanssaan tekemisissä.
Tiedän useampia miehiä, joita ei syntynyt, toivottu lapsi sitten olekaan kiinnostanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinähän sen päätät että saatko lapsen miehen kanssa kun varmaankin jättää ehkäisyn sinun vastuulle. Voit tarvittaessa hankkia sen lapsen vaikka yksinkin.
Nämä tällaiset ehdotukset ovat varmaan trollikommentteja, mutta en tosiaan halua hankkia lasta vastentahtoisen miehen kanssa salaa. Enkä halua lapselleni isää joka ei ole lapsesta edes innoissaan. Haaveilin juurikin parisuhteesta joka etenee yhdessä tuumin päätetysti perheenperustamiseen. Mutta tuntuu että se on käytännössä mahdotonta. -Aloittaja
Mä aloin suhteeseen 47 vuotiaan miehen kanssa, joka oli aina halunnut lasta. Aiemmassa suhteessa olivat yrittäneetkin, mutta raskaus ei alkanut.
Kun sitten toivotusti tulin raskaaksi, mies "sekosi". Käytös muuttui todella vältteleväksi, ja hän ei
Otaksun että veronmaksajat pulittavat nyt elarit luuserimiehen puolesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, mulla melkein samanlainen tilanne sillä erotuksella, että olen seurustellut/ollut naimisissa viimeiset viisi vuotta saman miehen kanssa. Tuona aikana hänen mielensä lapsiasian suhteen on muuttunut monta kertaa. Välillä ollaan yritetty ja sitten hän on halunnut lopettaa. Tuntuu ihan hirveältä, koska mulle on lääkärit sanoneet, että raskaudella olisi kiire. Ja mies tietää tämän. Pari kuukautta sitten hän ilmoitti, että on tehnyt lopullisen päätöksen, eikä halua lasta. Siitä lähtien olen pohtinut eroa päivittäin.
Lähde nyt heti, lakkaa pohtimasta!
Mies on myös ilmaissut, että voi jatkaa kanssani ilman ehkäisyä, mutta jos tulen raskaaksi, eroamme. Jos näin kävisi, sitten saisin ainakin lapsen. Mutta valitettavasti miehen käytös / pompottelu on alkanut vaikuttaa jo tunteisiini häntä kohtaan. Ihan absurdia, että hän tekee näin.
T. Se, jolle vastasit
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinähän sen päätät että saatko lapsen miehen kanssa kun varmaankin jättää ehkäisyn sinun vastuulle. Voit tarvittaessa hankkia sen lapsen vaikka yksinkin.
Nämä tällaiset ehdotukset ovat varmaan trollikommentteja, mutta en tosiaan halua hankkia lasta vastentahtoisen miehen kanssa salaa. Enkä halua lapselleni isää joka ei ole lapsesta edes innoissaan. Haaveilin juurikin parisuhteesta joka etenee yhdessä tuumin päätetysti perheenperustamiseen. Mutta tuntuu että se on käytännössä mahdotonta. -Aloittaja
Mä aloin suhteeseen 47 vuotiaan miehen kanssa, joka oli aina halunnut lasta. Aiemmassa suhteessa olivat yrittäneetkin, mutta raskaus ei alkanut.
Kun sitten toivotusti tulin raskaaksi, mies "sekosi". Käytös muuttui todella vältteleväksi, ja hän ei
Todella kurja toimintatapa mieheltä. Ei kuulosta kovin tasapainoiselta, kun Itse vielä halusi lapsen...
Ja varmaan parempi jättää tuossa vaiheessa se isyys pois. Elarit eivät ole niiden riitojen ja oikeudenkäyntien arvoiset.
"Todella kurja toimintatapa mieheltä. Ei kuulosta kovin tasapainoiselta, kun Itse vielä halusi lapsen...
Ja varmaan parempi jättää tuossa vaiheessa se isyys pois. Elarit eivät ole niiden riitojen ja oikeudenkäyntien arvoiset."
Siis mitä riitoja tuossa olisi tulossa? Mies ei halua nähdä lasta, tuskin se asia muuttuisi vaikka isyys selvitettäisiin.
Lapselta evätään tuossa elatus ja perintöoikeus.
Huhuh, onneksi kukaan mies ei tuhlaa mun aikaa.
Jos olet valmis kasvattamaan lapsen yksin, sitten tuo voisi olla vaihtoehto. Siis olla suhteessa kunnes tulet raskaaksi. Muista, että raskauden myötä miehen mieli saattaa vielä muuttua. Hän saattaa joko painostaa aborttiin tai haluta perustaa perheen yhdessä. Ole sitten tiukkana siitä, että kasvatat lapsen yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinähän sen päätät että saatko lapsen miehen kanssa kun varmaankin jättää ehkäisyn sinun vastuulle. Voit tarvittaessa hankkia sen lapsen vaikka yksinkin.
Nämä tällaiset ehdotukset ovat varmaan trollikommentteja, mutta en tosiaan halua hankkia lasta vastentahtoisen miehen kanssa salaa. Enkä halua lapselleni isää joka ei ole lapsesta edes innoissaan. Haaveilin juurikin parisuhteesta joka etenee yhdessä tuumin päätetysti perheenperustamiseen. Mutta tuntuu että se on käytännössä mahdotonta. -Aloittaja
Mä aloin suhteeseen 47 vuotiaan miehen kanssa, joka oli aina halunnut lasta. Aiemmassa suhteessa olivat yrittäneetkin, mutta raskaus ei alkanut.
Kun sitten toivotusti tulin raskaaksi, mies "sekosi". Käytös muuttui todella vältteleväksi, ja hän ei
Hyi helvattu. Siis näissä 40v ukko haluamassa lapsia tuntuu että suurin osa päätyy jonkinlaiseen pienempään tai suurempaan katastrofiin. Tiedän itse keissin missä äiti päätti irtaantua kuviosta kokonaan, kun mies lähti sooloilemaan ja säätämään omiaan eikä kunnioittanut äitiä millään tasolla
Itseäkin on kosiskellut tällainen tyyppi, joka haluaa ensisijaisesti lapsen ja välillä yrittää manipuloida minua siihen, mutta pohdimme myös yhdessä että kuka olisi raukkaparka nainen jonka kanssa hän voisi perheen perustaa hänen muistaan tutuista. Aivan järkyttävää touhua, tosi vaikea vaan sanoa päin naamaa katkaisematta välejä täysin, että tuo on täysin ala-arvoista ja kohtuutonta käytöstä. Käydä läpi tuttuja naisiaan sen perusteella, että kenet saisi synnyttämään hänelle lapsen
Ja sen mitä tiedän raskaudesta ja pikkulapsiajasta, niin siinähän ei ole miehellä biologista virkaa ollenkaan. Siemennyksen jälkeen hän on periaatteessa täysin turha ja ulkopuolinen, kun nainen pesii vauvan kanssa. Kaikki miehen osallistaminen tähän, sekä raskauteen että vauva-aikaan, on täysin keinotekoista ja rikkoo luonnon järjestystä. Niin tällainen huithapeli, impulsiivinen tuuliviiri, hedonistinen oman etunsa ajattelija, on viimeinen mies joka kestää tuota aikaa, kun onkin ns. hyllyllä ja vain äidin pikku apuri. Sen vuoksi nämä miehet usein sekoavat, kun tajuavat että miehellä ei olekaan siinä mitään virkaa. Sitten alkaa joko psykopaattinen dominointi tai lannistuminen ja pakeneminen
Tämän vuoksi pidän itse miestä, joka "haluaa lapsia" oikeasti huonoimpana vaihtoehtona isäksi, sillä hänellä ei liene realistista käsitystä siitä, mitä isyys todellisuudessa on. Se on työntekoa ja kodin rakenteiden ylläpitämistä, kun nainen ja vauva pesivät
Ootko tehnyt selväksi miehelle, että hän voi kyllä edelleen satsata autoonsa ja matkailla, ja sinä kyllä hoidat lapsen? Ongelma kun tuntuu olevan, että hän ei halua lapsen tuomaa hoitovastuuta eikä elämän tylsistymistä hiekkalaatikon reunalle. Todennäköisesti se on näkynyt jo pitkälle hänestä jo teidän tavatessanne, mutta asioilta on joskus helppo sulkea silmänsä.
Mutta tämä on myös vaihtoehto, jonka yllättävän moni nainen tuntuu valitsevan syystä X?. Eli Teet vaan selväksi, että kyllä sä lapsen hoidat. Ja myös teet niin. Ja mies saa jatkaa kuin ennenkin.
Tähän hän varmaan voisi suostua helpommin? Imetyshormonit toki tappaa tehokkaasti seksihalut + unettomuus, joten jos se kuivuu niin varaudu siihen, että herra ottaa myös lisävapauksia asian järjestämiseksi.
Eikö oo hyvä diili?
Ai ei vai?