Lue keskustelun säännöt.
Taas parisuhteessa jossa mies ei haluakaan lapsia
Ei ole trolli tai minkään sortin miehet vastaan naiset -aloitus. Haen kohtalotovereita ja keskustelua samassa veneessä olleilta tai olevilta. Olen siis 35v nainen jolla on ollut aikuisiässä muutama pidempi vakava parisuhde suunnilleen ikäisteni tai max. 5 vuotta vanhemman miehen kanssa. Jokaisessa näistä suhteista olen ollut alusta asti avoin siitä miten avioliitto ja perhe ovat minulle tärkeitä asioita ja jokainen poikaystävä on alkuun myötäillyt vieressä. Suhdetta kuluu pari vuotta ja asustellaan yhdessä, mutta mies ei ota aiheita koskaan omatoimisesti puheeksi ja on vallan ahdistuneen ja välttelevän oloinen jos yritän viritellä keskustelua, oli se sitten vähemmän suoraan tai ihan suoraankin. Ja kappas, olen taas suhteessa jossa suhde on vakiintunut ja tasainen mutta mies ei halua keskustella tulevaisuudesta ellei suunnittelu koske valleusmatkaa Norjaan tai jotain kivaa puuhastelua. On kova suunnittelemaan projekteja autoonsa tai kavereiden kanssa, mutta ne perhepuheet lentää automaattisesti johonkin epämääräiseen tulevaisuudessa sitten -kansioon.
En vaan enää jaksa. Ikää on sen verran ettei huvita aloittaa koko rumbaa uudestaan ja mahdollisesti vaan löytää itsensä samasta tilanteesta toisen miehen kanssa. Olen kateellinen niille naisille jotka menevät kivuttomasti naimisiin ja saavat lapsia muutaman vuoden sisään kun omalla kohdallani tuntui olevan mahdoton tehtävä.
Kommentit (664)
Jokaisen vitkuttelevan miehen pitäisi kustantaa naiselle munasolujen pakastaminen ja sitten jos miehen vilkuttelu jatkuu niin hoidot luovutetulla munasolulla maksaa alkaen 10 000e että kannattaa alkaa puhua rahasta jos mies haluaa edelleen odotella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omalle jälkikasvulleni olen teroittanut sitä, että elämässä on kolme perusasiaa, jotka tuovat mukanaan suuria velvollisuuksia ja joskus yllättäviä taloudellisia kuluja ja olisi hyvä olla niin varma kuin mahdollista, että puoliso on asioista samaa mieltä ja vastuuntuntoinen ennen kuin näihin ryhtyy. Nämä ovat 1) Avioliitto 2) Lapset ja 3) Lemmikit.
Jos mihin tahansa noista yleensä varsin pitkistä ja mittavista projekteista ei ole henkisesti ja taloudellisesti valmis, niin kannattaa jättää väliin. Muuten voi tulla elämään enemmän huolta, murhetta ja surua kuin ilman.
Korjaisin sen verran, että ei kannata ryhtyä edes avoliittoon, jos näkemykset eriää näistä isoista kysymyksistä.
Toisaalta ei voi liikaa pelätä, tai nythän meillä on se tilanne, että lisääntymisikäiset eivät uskalla lisääntyä, koska ei ole sitä m
Ei ne ihmiset mitään lisääntymistä pelkää, niillä on vain korkeampia tavotteita elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Mun mies sanoi aikoinaan ihan seurustelumme alussa, että hän toivoisi saavansa lapsia ja kysyi myös minun mielipidettäni asiasta. Nyt meillä kolme alle kouluikäistä lasta ja hiljattain mies ehdotti, että hankittaisiin vielä neljäs lapsi.
Tuo on lisääntymis-inkontinenssia, kertoo viallisesta päänupista ja pohjattomasta itsekkyydestä.
Huvittavinta, kun joku yrittää esittää lasten hankkimista jotenkin ylevänä, eikä kykene suoltamaan kuin kasan toinen toistaan itsekkäämpiä syitä lisääntyä.