Lue keskustelun säännöt.
Taas parisuhteessa jossa mies ei haluakaan lapsia
Ei ole trolli tai minkään sortin miehet vastaan naiset -aloitus. Haen kohtalotovereita ja keskustelua samassa veneessä olleilta tai olevilta. Olen siis 35v nainen jolla on ollut aikuisiässä muutama pidempi vakava parisuhde suunnilleen ikäisteni tai max. 5 vuotta vanhemman miehen kanssa. Jokaisessa näistä suhteista olen ollut alusta asti avoin siitä miten avioliitto ja perhe ovat minulle tärkeitä asioita ja jokainen poikaystävä on alkuun myötäillyt vieressä. Suhdetta kuluu pari vuotta ja asustellaan yhdessä, mutta mies ei ota aiheita koskaan omatoimisesti puheeksi ja on vallan ahdistuneen ja välttelevän oloinen jos yritän viritellä keskustelua, oli se sitten vähemmän suoraan tai ihan suoraankin. Ja kappas, olen taas suhteessa jossa suhde on vakiintunut ja tasainen mutta mies ei halua keskustella tulevaisuudesta ellei suunnittelu koske valleusmatkaa Norjaan tai jotain kivaa puuhastelua. On kova suunnittelemaan projekteja autoonsa tai kavereiden kanssa, mutta ne perhepuheet lentää automaattisesti johonkin epämääräiseen tulevaisuudessa sitten -kansioon.
En vaan enää jaksa. Ikää on sen verran ettei huvita aloittaa koko rumbaa uudestaan ja mahdollisesti vaan löytää itsensä samasta tilanteesta toisen miehen kanssa. Olen kateellinen niille naisille jotka menevät kivuttomasti naimisiin ja saavat lapsia muutaman vuoden sisään kun omalla kohdallani tuntui olevan mahdoton tehtävä.
Kommentit (653)
Vierailija kirjoitti:
Täällä olisi 35 mies joka haluaa lapsia, mutta kun ei mopo keuli niin ei pysty
Ala pitää parempaa huolta itsestäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Täältä vähän sivummalta pääkaupunkiseudun touhuja seurailleena en ole varma onko siellä oikeastaan yhtäkään perhekelpoista miestä. "
Sivulta katsoen näkee usein vain ne poikkeukset, ei sitä millaista suurimman osan elämä on.
Omassa pääkaupunkiseudun todellisuudessani tämä paikka on täynnä ihan tavallisia perheestään huolehtivia fiksuja miehiä. Toki se minun todellisuuteni on se jossa näen ne päiväkodista lapsia hakevat isät ja harrastuksiin lapsia kuskaavat isät. Sekin on vain osa totuudesta tietenkin.
Omasta pääkaupungin todellisuudesta en löytänyt yhtään isäksi kelpaavaa miestä vaan kaikki tuntuvat odottavan siellä jotain parempaa joka kohta löytyy kulman takaa. Nyt asun onnellisena maalla kun täältä löytyi sopiva isäehdokas. Jos asuisin pääkaupunkiseudulla olisin edelleen lapseton ja katkera.
Vierailija kirjoitti:
Olen nelikymppinen mies ja aina halunnut perheen. Uskoisin kuitenkin, että perhekeskeiset ja lapsia haluavat miehet on niitä jo hankkineet ennen 30 ikää. Itse olin 23v kun esikoinen syntyi. Voi olla 35 vuotiaana vaikea enää löytää miestä, joka haluaa lapsia, mutta jolla niitä ei vielä ole. Tai sitten ala etsimään sieltä riman alapäästä...
Äh. Kyllä heitä on, paljon.
No, nyt olet oppinut mitä et toivo ja mitä toivot. Lähde sen suuntaan, Mitä haluat.
Tuollainen itsesääli on ihan turhaa. Se ei sinua onneen vie.
Mä olin 35, kun löysin ukkoni. Nyt meillä on kolme lasta. Minulla on rakas luotettava puoliso ja hieno perhe.
Sä näköjään lyöt päätäsi sen. Et uskalla ottaa opiksesi?
Toistat samaa kaavaa?
Minua ärsyttää tuollainen uhriutuva asenne.
Ihan itse teet noita samoja valintoja yhä uudelleen, kun olisi mahdollista tehdä tietoisesti sopivia valintoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun ratkaisu oli: ei seksiä ennen kosintaa. Toimi, edelleen onnellisesti naimisissa, ja oikein hyvä tuli seksielämästäkin ;)
Juuri näin, hienoa!
Noin paras ystävänikin toimi, mitä niitä herkkuja jakelemaan ennen pääruokaa!
Nykymeiningillä pääruoka ei enää maistu, koska alkupaloja on liikaa saatavilla.
Ystävälläni on varsin kiva perhe-elämä, siis perhe lapsineen ja hyvin menee heillä kun molemmat sitten kasvoivat aikuisiksi. Kiva seurata heidän mukavaa perhettä.
Mun mies sanoi aikoinaan ihan seurustelumme alussa, että hän toivoisi saavansa lapsia ja kysyi myös minun mielipidettäni asiasta. Nyt meillä kolme alle kouluikäistä lasta ja hiljattain mies ehdotti, että hankittaisiin vielä neljäs lapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä lapsettomuudessa niin kamalaa on?
Noin 50% elämän täytteestä veks! Lapset tuo jotain aivan muuta täytettä elämään, kuten hoivavietin, erilaisen rakkauden, kasvun seuraamisen, yhteenkuuluvuuden, ilon, välillä jopa harmia, kasvattamisen, huolehtimisenvanhemman oma maailma laajenee, rikastuu.ja mikä ihaninta, kun saat seurata lasten lapsien elämää ja olla osa sitä. Monet sanoo sen olevan parasta kaikesta vaivannäöstä!
Vierailija kirjoitti:
Mun mies sanoi aikoinaan ihan seurustelumme alussa, että hän toivoisi saavansa lapsia ja kysyi myös minun mielipidettäni asiasta. Nyt meillä kolme alle kouluikäistä lasta ja hiljattain mies ehdotti, että hankittaisiin vielä neljäs lapsi.
Todellinen mies sulla, mutta vain siinä tapauksessa, että huolehtii, kasvattaa, välittää, hoitaa ja osaa pitää sopivan kurin!
Omani onnistui aika hyvin, vaikka antoikin lasten myös päättää tiettyjä asioita ikäluokkaan sopivasti. Ehkä se olikin hyvää harjoittelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No, nyt olet oppinut mitä et toivo ja mitä toivot. Lähde sen suuntaan, Mitä haluat.
Tuollainen itsesääli on ihan turhaa. Se ei sinua onneen vie.
Mä olin 35, kun löysin ukkoni. Nyt meillä on kolme lasta. Minulla on rakas luotettava puoliso ja hieno perhe.
Olet onnekas!
Kyllähän moiset puheet ahdistaa, jos alle 10k/kk/nettotulot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olet pk-seudulla niin suosittelen etsimään miestä pienemmästä kaupungista. Pk-seudulla ei riitä suomalaisia miehiä kuin harvoille. Näistä miehistä myös taistellaan ja naiset ovat mallitasoa kaikilla koulutetuilla miehillä. Saat helpommin miehen muualta, erityisesti jos omassa ulkonäössäsi on vähänkin "vikaa".
Normaali mies ei halua lapsia suomalaisen naisen kanssa. Se ei ole mukavuudenhalua, vaan itsesuojeluvaistoa. Meillä, joilla lapsia on, varoittelemme kyllä muita miehiä, ettei suomalaisen naisen kanssa kannata lisääntyä Suomessa.