Lue keskustelun säännöt.
Uutisissa jatkuvasti jotkut nuoret huutaneet, kuinka tukileikkaukset laittaa tiukille. Miksei nuoria kannusteta asumaan vanhemmillaan?
07.02.2026 |
Siis aivan selvää on, että jos nuoret asuisivat nykyistä pidempään vanhemmillaan, se tulisi yhteiskunnalle paljon halvemmaksi. Minkä vuoksi esimerkiksi lukioon pitää päästä jonnekkin kauas vieraalle paikkakunnalle, jos omalla pikkupaikkakunnallakin on lukio? Siitä lukiosta saa ihan samalla lailla opit yo-kirjoituksia varten ja mahdollisuudet seuraavaan opiskelupaikkaan, eli yliopistoon tai korkeakouluun. Eli lukiota pitää tuossa ajatella ennemminkin vain välivaiheena ja vasta sitten seuraava koulutus ratkaisee enemmän sitä tulevaa työtä.
Minusta vanhemmilla asuminen on Suomessa ollut ainakin jo pitkään, ellei aikojen alusta asti, hirvittävän aliarvostettu asia. Monessa muussa maassa asutaan vanhemmillaan paljon pidempään kuin Suomessa. Paitsi että yhteiskunta säästäisi tukieurojen muodossa paljon, jos nuoret asuisivat nykyistä pidempään vanhemmilla, se ratkaisisi myös paljon muita ongelmia. Esimerkiksi vähentäisi kasvukeskusten asuntopulaa, vähentäisi monia sosiaalisia ongelmia jne.
"Mut kun nuoren pitää itsenäistyä...". Pitääkö se nuoren itsenäistyminen tosiaan tehdä veronmaksajien rahoilla?
Kommentit (83)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä pidempään he asuvat vanhempiensa luona sitä myöhemmin jos koskaan he perustavat perhettä.
M60
Kaikilla paikkakunnilla ei ole lukiota tai ammattikoulua, jolloin on pakko muuttaa vieraalle paikkakunnalle, jos toisen asteen opintoihin haluaa jatkaa.
Lisäksi niin kauan kun nuori on alaikäinen, vanhemmat ovat elatusvelvollisia ja vanhempien tulot vaikuttavat nuoren saamiin Kelan tukiin. Ainakin, jos vanhemmat eivät ole täysin peeaa. Eli alaikäinen omillaan asuva nuori ei niitä kovin paljon saa. Ei ainakaan läheskään sitä määrää, kuin mitä täysi-ikäinen saa.
Vierailija kirjoitti:
Soluasuntoihin opiskelijat!
Miksi vain opiskelijat? Miksei kaikki tukia saavat? Esimerkiksi yksinhuoltajat hyötyisivät, jos vaikkapa kolme perhettä olisi samassa taloudessa, jolloin olisi helpompi järjestää moni asia, kun yksi aikuinen voi olla lasten kanssa kun kaksi käy kaupassa, tai yksi lapsi pitää viedä lääkäriin yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lyhyesti, nämä uutiset ovat vaalilampaille räätälöityä mielipidevaikuttamista. Ajattele jos kipeästi tarvitut leikkaukset olisi tehnyt vasemmistohallitus. Uutiset olisivat ylpeyttä uhkuvia ryhtiutiisia kertomassa miten leikkaukset nostivat haastatellun suosta ja aktivoivat ja nyt hän on toissä.
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla paikkakunnilla ei ole lukiota tai ammattikoulua, jolloin on pakko muuttaa vieraalle paikkakunnalle, jos toisen asteen opintoihin haluaa jatkaa.
Lisäksi niin kauan kun nuori on alaikäinen, vanhemmat ovat elatusvelvollisia ja vanhempien tulot vaikuttavat nuoren saamiin Kelan tukiin. Ainakin, jos vanhemmat eivät ole täysin peeaa. Eli alaikäinen omillaan asuva nuori ei niitä kovin paljon saa. Ei ainakaan läheskään sitä määrää, kuin mitä täysi-ikäinen saa.
Missä ei ole lukiota tai ammattikoulua ja jos vanhemmat ovat valinneet asua sellaisessa periferiassa, eikö olisi heidän vastuulla maksaa lapsensa asuminen muualla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhemmat voivat olla ihan yhtä köyhiä. Lapseni asuu mun luona ja hän saa sen takia naurettavan pientä opintorahaa ja saamme yhdessä asumistuen, joka on yhteensä vähemmän kuin opiskelijan asumislisä yhdelle. Lapseni olisi periaatteessa taloudellisesti järkevämpää asua yksin kuin työttömän äidin kanssa.
Ei kaikilla nuorilla ole hyviä vanhempia tai ei ole vanhempia.
Voi olla myös vanhemmillakin tiukkaa rahallisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika harva lukiolainen asuu yksin
Joo, ei tästä ole säästö kohteeksi.
Ja vastaavasti siellä elämän toisessa päädyssä vanhusten pitäisi asua lastensa luona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat voivat olla ihan yhtä köyhiä. Lapseni asuu mun luona ja hän saa sen takia naurettavan pientä opintorahaa ja saamme yhdessä asumistuen, joka on yhteensä vähemmän kuin opiskelijan asumislisä yhdelle. Lapseni olisi periaatteessa taloudellisesti järkevämpää asua yksin kuin työttömän äidin kanssa.
Taloudellisesti järkevintä olisi, että menisit töihin.
Suomessa on pitkät välimatkat, ja harvalla onnistuu asua vanhemmillaan ja opiskella samaan aikaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tai osa voisi lähteä kotimaihinsa.
Tässä kuussa astui voimaan hallituksen toimeentulotuen uudistus ja sen maltillinen leikkaus. Jatkossa saajan on haettava ensisijaisia etuuksia, kuten työttömyyskorvausta, tai muuten tuki leikkaantuu puoleen. Tuen uudistamista on jatkettava, sillä mikään raha ei riitä nykyisenlaiseen avokätisyyteen. Järjestelmä on kannustamaton suhteessa työntekemiseen ja mahdollistaa etenkin maahan integroitumattoman maahanmuuttajaväestön jäämisen sen varaan, kuten erityisesti pääkaupunkiseudulla nähdään.
Vieraskielisten osuus tuensaajista on jo lähes 30 %. Esimerkiksi arabiankielisistä 54 % saa tukea, kun suomen- ja ruotsinkielisten osuus on vain 3,7 %. Helsingissä yksinasuva saa tukea noin 1 300 euroa, yksinhuoltaja 2 000 euroa, kaksilapsinen perhe 3 000 euroa ja nelilapsinen 4 000 euroa. Suurissa perheissä summa nousee lähes 5 000 euroon. Lisäksi maksetaan vesi, sähkö, vakuutus ja usein vuokravakuus. Hyvinvointialueet maksavat lisäksi täydentävää tukea: esimerkiksi 800 euroa irtaimistoon, 300 euroa polkupyörään, 250 euroa urheiluvälineisiin, 400 euroa vaunuihin, 80 euroa huvipuistorannekkeeseen. Helsingissä nuoret saavat 550 euroa harrastusmenoihin.
Tuki on veroton etuus eikä kannusta töihin. Jos perhe saa 4 000 euroa ilman ansiotuloja, kiinnostus töihin totta kai vähenee. Harva lähtee yövuoroihin siivoamaan, jos saman rahan saa tekemättä mitään. Jokainen ansaittu euro vähentää tukea heti suojaosan jälkeen, jolloin työnteosta ei juuri jää käteen.
Tänään voimaan astuva leikkaus helsinkiläiselle yksinasuvalle on noin 18 euroa. Muissa pohjoismaissa ehdot tuelle ovat selvästi kireämmät, samoin taso voi olla alempi maahanmuuttajille. Jos Suomessa olisi Ruotsin malli, saajia olisi noin puolet vähemmän. Tanskan malli on vielä paljon tiukempi ja huomattavasti velvoittavampi. Perussuomalaiset on esittänyt tuen saamiseksi pitkää asumisaikaa matkalla kohti lopulta koittavaa kansalaisuusperustaista sosiaaliturvaa.
Maahanmuuttajilta pitäisi myös edellyttää Tanskan mallin mukaisesti työhön ja kielen opiskeluun osallistumista, jotta tukea ylipäätänsä voisi saada.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat voivat olla ihan yhtä köyhiä. Lapseni asuu mun luona ja hän saa sen takia naurettavan pientä opintorahaa ja saamme yhdessä asumistuen, joka on yhteensä vähemmän kuin opiskelijan asumislisä yhdelle. Lapseni olisi periaatteessa taloudellisesti järkevämpää asua yksin kuin työttömän äidin kanssa.
Taloudellisesti järkevintä olisi, että menisit töihin.
Enpä olekaan hoksannut tätä vaihtoehtoa, kiitos! Menenkin tästä samantien töihin.
Noh, kun se elatusvelvollisuus lakkaa vanhemmilta lapsen täyttäessä 18 v. Lapsilisä napsaistaan pois lapsen täyttäessä 17 v. Läheskään kaikki vanhemmat eivät voi tai osa ei edes halua täysi-ikäisen pyörivän nurkissa, syövän jääkaappia tyhjäksi jne. Kuluja vanhemmalle isomman asunnon pitämisestä, ruoat, vesimaksut ynnä muut. Tässä yhteiskunnassa ajatellaan, että 18 v on vastuussa itsestään, kulttuuria pitäisi muuttaa ja arvoja, jos halutaan toisin. Katsotaan, että kasvatusvastuu on täytetty lapsen täysi-ikäistyttyä.
Itse lähdin kotoa 18 v täytettyäni, mutta silloin ennen vuosituhannen vaihdetta työpaikkojen saanti olikin helpompaa, aina oli töitä. Oliko se sitten ensin lukiossa ja sitten amk:ssa opiskelevalle se kevyin tie: no ei, sairastuin burnoutteihin. Täysipäiväinen työ opiskelusta, illat töissä, vkoloputkin, että sai elämisen katettua. Opintoraha mitättömän pieni. Sairastuttuani piti ottaa opintolainaa, että pystyi opintoja viemään eteenpäin, kun jaksamista töihin ei ollut. Todella tiukkaa ja niukkaa elämistä eikä omista vanhemmistani ollut tukemaan taloudellisesti, välimatkat kotipaikkakunnalle pitkät opiskelu- ja työpaikoista, ei olisi ollut mahdollista asua heidän kanssaan.
Totta, että monissa maissa nuoret elävät pidempään vanhempiensa kanssa. Esim. Italiassa edelleen tavallista, että isovanhemmat asuvat lastensa ja lastenlastensa kanssa saman katon alla. Varmaan hyviä ja huonoja puolia. Vanhukset auttavat lastenlasten kanssa, ja sitten puolestaan lapset ja lastenlapset isovanhempia, kun sen aika on. Päiväkoteja ei tarvita samalla tapaa, ei myöskään hoivakoteja. Meillä on tämä ajatus, että jopa lasten pitää pärjätä itsenäisesti nuorella iällä jo, puhumattakaan nuorista ja täysi-ikäistyneistä, vanhukset lykätään yhteiskunnan vastuulle hoivakoteihin.
Oma lapseni saa asua kotona pitkään, vaikka aikuiseksi tulisikin. Sekin tietysti vaikuttaa, että hänellä on kehityshäiriö ja tulee varmasti aina tarvitsemaan apua elämisen perusjuttuihin. Muutamme opiskelupaikan perässä, jotta hän pääsee tulevaisuudessa opiskelemaan itselleen mieluisan ammatin (vaatii erityisammattioppilaitosta, joita ei kovin useita ole).
Onneksi tuosta toimeentulotuen päivityksessä poistettiin tuo lastensuojelun jälkihuoltona oikeus toimeentulotukeen ilman opintolainaa. Ihmetellyt, miten vanhemmuus on nykyään niin huonolaatuista, että menestyneen eliitin lapsetkin ovat lastensuojelun piirissä, vaikka sunnuntaisiin kokoonnutaan koko perhe lapsineen sellaisen pöydän äärelle, jollaisen rahvas näkee vain presidentin linnanjuhlissa...
Opiskelupaikka voi olla eri kuin missä vanhemmat asuvat.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi tuosta toimeentulotuen päivityksessä poistettiin tuo lastensuojelun jälkihuoltona oikeus toimeentulotukeen ilman opintolainaa. Ihmetellyt, miten vanhemmuus on nykyään niin huonolaatuista, että menestyneen eliitin lapsetkin ovat lastensuojelun piirissä, vaikka sunnuntaisiin kokoonnutaan koko perhe lapsineen sellaisen pöydän äärelle, jollaisen rahvas näkee vain presidentin linnanjuhlissa...
Siellä menestyneen eliitinkin perheessä voi olla alkoholismia ja väkivaltaa, jopa seksuaalista sellaista.
Mun pieneen kämppään ei ainakaan mahdu