Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Hymistelyketju, tavallisia juttuja
04.02.2026 |
Räväkät älkööt vaivautuko. Täällä ei saa ilkeillä. Liian pitkästyttäviä kommentteja ei olekaan täyttämään tätä ketjua.
Kaikki mukaan, ketkä ikäviin ketjuihin olette kyllästyneet
Kommentit (9817)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sana on vapaa, keskustelun sääntöjen ja otsikon puitteissa.
Trallallaa. Paarmoja pörrää ympärillä, sadetanssia harrastan huitoessani niitä pois. Ukkosta enteilee nuo mustat pilvet, sitten loilotan: Sadetta mä kuuntelen, joka yltyy vaan, kesäillan eilisen mä taas elää saan, satoihan silloinkin, kun sun jälleen kohtasin, sada, sada aina vain, muistan rakkainpain...
Käykö tämän kirjoittaja täysillä?
Täällähän kuuluu laulaa, hymistellä, hassutella. Sopii hyvin ketjuun tälläinen irrottelu.
- eri -
Ei tuo ole hassuttelua tai irrottelua, vaan merkki epävakaasta mielenhäiriöstä tai päihteistä. Ei normaalia.
Ootko aina tommonen tosikko? Relaa vähän!
Olis kiva, jos kaikki kirjoittelisi selvänä. Tai mistäs sitä tietää. Voisi mennä pahemmaksikin.
Vierailija kirjoitti:
Oottepa ankealla tuulella
Hyvää yötä sisiliskot ja heinäsirkat
Minä olen kyllä hilpeällä tuulella. Huomenna jatketaan höpsöttelyä kaikki röpörieskat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saas nähdä tuleeko se ukkosrintama tänne. Kovasti sillä on peloteltu. Ainakin ilma on hautova ja painostava.
Kävimme autolla kylmälaukun kanssa jätskiostoksilla, nyt on pitkäksi aikaa sitä herkkua.
Lapsuudesta muistan harvoin saaneeni jäätelöä. Kauppa-auto kävi pari kertaa viikossa kilometrin päässä, kirkonkylälle oli yli 40 km matkaa. Meillä ei ollut autoa vielä silloin joten matkanteko oli hidasta.
Joskus isä toi jätskipaketin moneen sanomalehteen käärittynä ettei ihan ollut ehtinyt sulaa.
Se sitten tarkkoihin määräpalasiin leikattiin. Isä nuoli pahvikääreen ja sanoi hänelle sen riittävän.
Ei silloin joka päivä herkuteltu!
Saunalimsatkin jaettiin meilläkin laseihin, viivotinkin joskus apuna, että jokaisessa kolmessa lasissa just saman verran. Omenaporetta tietysti ;)
Tuollaiset on hankalia immeisiä aikuisena kun asiat on jaettu viivottimella. Yleensä ovat aikuisenakin sen mitan kanssa kadehtimassa ettei työkaverit, puolisot ja muut saa enemmän ja se tekee työyhteisönkin ikäväksi, ankeaksi kyttäilyksi ja vähän sairaaksi.
Kiitos kommentistasi, arviosi ei pidä ollenkaan paikkaansa, mutta enpä ala asiasta riitapeliä pitämään, koska olen sopuisa ihminen...mukavaa illanjatkoa ja tulevaa viikkoa.
Hieno asenne sulla tuota riidanhärkkijää kohtaan, antaa rakin räksyttää. Kyllä meilläkin herkut tasattiin, kun niitä harvoin oli. Kakkutaikinakulhokin viivoitettiin, että kaikki sai kaalia kulhoa. Lapsena ajattelin, että aikuisena kyllä teen kakkutaikinan ja syön sen yksin raakana, eipä ole tullut tehtyä. Nykyihmisten on vaikea tässä herkkujen maailmassa ymmärtää, että vaikkapa rusinasoppa, riisipuuro tai piimäkakku oli harvinaista herklua. Ananas, banaani tai appelsiinit oli jotain, josta vain haaveiltiin.
Mistä asti erimieltä olo on ollut riidanhaastoa, taidat olla niitä kakkupalan "oikeudenmukaisia" jakajia viivottimella.
Haukkuminen hankalaksi immeiseksi on riidan haastoa!
Se voi olla totuuden sanomista. Usein on. Miellyttävän ihmisen lähellä ei tule mieleenkään sanaa "hankala" .
Yhden viestin perusteella joku parjasi kirjoittajaa noin, täysin syyttä.
Sivusta tähän.
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
"Tuskallista" sunnuntaita! Eilen ystäväni kanssa Tuska-festareilla mietittiin, että ei kyllä jaksaisi enää olla kolmea päivää festareilla. Nuorena jaksoi, mutta ei enää. Tosin meillä molemmilla on tuki- ja liikuntaelinsairauksia, mikä tietty tekee jalkojensa päällä tuntikausia olemisesta "tuskallisempaa" kuin jos olisi terve. Mutta hauskaa silti oli. Tämä päivä taitaa mennä vaakatasossa sohvalla maaten ja Netflixiä katsellen.
Kummeista... Mun kummini olivat isäni sisko ja hänen puolisonsa. Siihen aikaan taisi olla aika tavallista, että sisaruksia pyydettiin kummeiksi. Nämä tietysti asuivat satojen kilometrien päässä, joten heitä ei tavannut kovin usein. Synttäri- ja joululahjat tuli joka vuosi silloin, kun oli ihan lapsi, ja teininä sai sitten kummeilta kortin. Rippi- ja yo-juhliin tulivat. Omille lapsilleni en halunnut sukulaisia kummeiksi vaan valitsin ystäviäni. Sellaisia, jotka myös asuivat pääkaupunkiseudulla. Samoin omat kolme kummilastani ovat ystävieni lapsia. Tavattiin usein ja monesti vastavuoroisesti oltiin lapsenvahtina. Ei tarvinnut vaivata isovanhempia lapsenvahdiksi, kun siihen hommaan sai ystäviäänkin. Yksi esikoiseni kummeista on lapseton sinkkumies. Hän vei kummilastaan paljon mukaan kaikenlaiseen. Kun tuli uusi Disney-leffa, ei kehdannut mennä yksin katsomaan, mutta kummilapsen kanssa kehtasi. Kävi myös talvisin pulkkamäessä, vei melomaan kanootilla ja vaikka mitä. Minäkin tein kummilasteni kanssa kaikenlaista. Vein Linnanmäelle, Korkeasaareen, Suomenlinnaan yms. Ja kun vuosituhat vaihtui, kaksi nuorinta kummilastani oli meillä. Mulla oli silloin se rekikoira, joten laitoin koiralle vetovaljaat, liinat ja pulkan perään ja vuorollaan sitten omat ja kummilapset sai istua pulkassa (kaikki 4 eivät mahtuneet samaan aikaan pulkkaan) ja koira veti. Kierrettiin tähtikirkkaana yönä lampea ja katseltiin ilotulitusta.
Kummius voi siis hyvinkin olla joko varsin läheistä tai sitten virallista eli "vain kirkonkirjoihin" merkittyä.Mulla oli kivat kummit ja omat kummilapseni ovat mahtavia. Kunniatehtävä.
Festareista: kivoja ovat, useampi päivä on jo loppuvaiheessa hiukan väsyttävää, kun helposti unet jää vähiin, mutta muistojen arkkuun on kiva kerätä, on sitten vanhana mukava kertailla.
Jos sattuu muistamaan mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oottepa ankealla tuulella
Hyvää yötä sisiliskot ja heinäsirkat
Minä olen kyllä hilpeällä tuulella. Huomenna jatketaan höpsöttelyä kaikki röpörieskat.
Minäkin naureskelen noille ankeille tosikoille
Mielummin olen huumoriveitikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sana on vapaa, keskustelun sääntöjen ja otsikon puitteissa.
Trallallaa. Paarmoja pörrää ympärillä, sadetanssia harrastan huitoessani niitä pois. Ukkosta enteilee nuo mustat pilvet, sitten loilotan: Sadetta mä kuuntelen, joka yltyy vaan, kesäillan eilisen mä taas elää saan, satoihan silloinkin, kun sun jälleen kohtasin, sada, sada aina vain, muistan rakkainpain...
Käykö tämän kirjoittaja täysillä?
Täällähän kuuluu laulaa, hymistellä, hassutella. Sopii hyvin ketjuun tälläinen irrottelu.
- eri -
Ei tuo ole hassuttelua tai irrottelua, vaan merkki epävakaasta mielenhäiriöstä tai päihteistä. Ei normaalia.
Ootko aina tommonen tosikko? Relaa vähän!
Olis kiva, jos kaikki kirjoittelisi selvänä. Tai mistäs sitä tietää. Voisi mennä pahemmaksikin.
Kuule!
Selvin päin voi myös hassutella. Näin teenkin.
Voi mikä murheellisten laulujen maa tämä palsta on tänään ollut.
Iloa eloon vain syän märkenis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sana on vapaa, keskustelun sääntöjen ja otsikon puitteissa.
Trallallaa. Paarmoja pörrää ympärillä, sadetanssia harrastan huitoessani niitä pois. Ukkosta enteilee nuo mustat pilvet, sitten loilotan: Sadetta mä kuuntelen, joka yltyy vaan, kesäillan eilisen mä taas elää saan, satoihan silloinkin, kun sun jälleen kohtasin, sada, sada aina vain, muistan rakkainpain...
Käykö tämän kirjoittaja täysillä?
Täällähän kuuluu laulaa, hymistellä, hassutella. Sopii hyvin ketjuun tälläinen irrottelu.
- eri -
Ei tuo ole hassuttelua tai irrottelua, vaan merkki epävakaasta mielenhäiriöstä tai päihteistä. Ei normaalia.
Ootko aina tommonen tosikko? Relaa vähän!
Olis kiva, jos kaikki kirjoittelisi selvänä. Tai mistäs sitä tietää. Voisi mennä pahemmaksikin.
Kuule!
Selvin päin voi myös hassutella. Näin teenkin.
Voi mikä murheellisten laulujen maa tämä palsta on tänään ollut.
Iloa eloon vain syän märkenis.
Kurkkasin tänään yhteen toiseen ketjuun. Siellä haiskahti emännöinnille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saas nähdä tuleeko se ukkosrintama tänne. Kovasti sillä on peloteltu. Ainakin ilma on hautova ja painostava.
Kävimme autolla kylmälaukun kanssa jätskiostoksilla, nyt on pitkäksi aikaa sitä herkkua.
Lapsuudesta muistan harvoin saaneeni jäätelöä. Kauppa-auto kävi pari kertaa viikossa kilometrin päässä, kirkonkylälle oli yli 40 km matkaa. Meillä ei ollut autoa vielä silloin joten matkanteko oli hidasta.
Joskus isä toi jätskipaketin moneen sanomalehteen käärittynä ettei ihan ollut ehtinyt sulaa.
Se sitten tarkkoihin määräpalasiin leikattiin. Isä nuoli pahvikääreen ja sanoi hänelle sen riittävän.
Ei silloin joka päivä herkuteltu!
Saunalimsatkin jaettiin meilläkin laseihin, viivotinkin joskus apuna, että jokaisessa kolmessa lasissa just saman verran. Omenaporetta tietysti ;)
Tuollaiset on hankalia immeisiä aikuisena kun asiat on jaettu viivottimella. Yleensä ovat aikuisenakin sen mitan kanssa kadehtimassa ettei työkaverit, puolisot ja muut saa enemmän ja se tekee työyhteisönkin ikäväksi, ankeaksi kyttäilyksi ja vähän sairaaksi.
Olen eri mieltä, näin oppii jakamaan tasapuolisesti, ahnehtia ei saa kukaan.
En uko tuota. Jakaja ottaa itelleen jossain vaiheessa isomman palan kuitenkin. Niin kun on nähty.
Meillä jakaja sai ottaa viimeiseksi. Muut valitsi ensin. Omasta osuudesta sai antaa muille, pikkusiskolle annettiin ja isälle. Äidille ei, kun hän oli ilkeä valttajanarsisti.
Ei ihme että äiti parka valitti, oli tainnut useinkin jäädä ilman. Ilkeet ihmiset tekee usein jostakin valittavan narsistin joka yrittää pitää puoliaan jos viittitte ajatella.
Miksi isä ei koskaan valittanut vaan tyytyi elämäänsä? Äiti valitti 95 vuotta. Aina ja turhasta, säästä, ruuasta, ihmisistä, tv ohjelmista.jne. Ei ollut koskaan tyytyväinen. Kaikki oli muiden syytä. Ei koskaan pyytänyt anteeksi, vaikka kohteli lapsiaan kaltoin ja riiteli ihmisten kanssa.
Ehkä oli saanut paremman osan elämässään, ajattele vähän.
Luonteesta se on kiinni. Joku valittaa aina, toinen on tyytyväinen vähään.
Niin ja joku sen luonteen muodostumiseen vaikuttaa, tapahtumat, ympäristö, perimä jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oottepa ankealla tuulella
Hyvää yötä sisiliskot ja heinäsirkat
Minä olen kyllä hilpeällä tuulella. Huomenna jatketaan höpsöttelyä kaikki röpörieskat.
Ook sää humalassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oottepa ankealla tuulella
Hyvää yötä sisiliskot ja heinäsirkat
Minä olen kyllä hilpeällä tuulella. Huomenna jatketaan höpsöttelyä kaikki röpörieskat.
Ook sää humalassa.
En käytä mitään päihteitä. Muut saa käyttää, mitä tykkää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oottepa ankealla tuulella
Hyvää yötä sisiliskot ja heinäsirkat
Minä olen kyllä hilpeällä tuulella. Huomenna jatketaan höpsöttelyä kaikki röpörieskat.
Minäkin naureskelen noille ankeille tosikoille
Mielummin olen huumoriveitikka.
Minä myös!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saas nähdä tuleeko se ukkosrintama tänne. Kovasti sillä on peloteltu. Ainakin ilma on hautova ja painostava.
Kävimme autolla kylmälaukun kanssa jätskiostoksilla, nyt on pitkäksi aikaa sitä herkkua.
Lapsuudesta muistan harvoin saaneeni jäätelöä. Kauppa-auto kävi pari kertaa viikossa kilometrin päässä, kirkonkylälle oli yli 40 km matkaa. Meillä ei ollut autoa vielä silloin joten matkanteko oli hidasta.
Joskus isä toi jätskipaketin moneen sanomalehteen käärittynä ettei ihan ollut ehtinyt sulaa.
Se sitten tarkkoihin määräpalasiin leikattiin. Isä nuoli pahvikääreen ja sanoi hänelle sen riittävän.
Ei silloin joka päivä herkuteltu!
Saunalimsatkin jaettiin meilläkin laseihin, viivotinkin joskus apuna, että jokaisessa kolmessa lasissa just saman verran. Omenaporetta tietysti ;)
Tuollaiset on hankalia immeisiä aikuisena kun asiat on jaettu viivottimella. Yleensä ovat aikuisenakin sen mitan kanssa kadehtimassa ettei työkaverit, puolisot ja muut saa enemmän ja se tekee työyhteisönkin ikäväksi, ankeaksi kyttäilyksi ja vähän sairaaksi.
Olen eri mieltä, näin oppii jakamaan tasapuolisesti, ahnehtia ei saa kukaan.
En uko tuota. Jakaja ottaa itelleen jossain vaiheessa isomman palan kuitenkin. Niin kun on nähty.
Meillä jakaja sai ottaa viimeiseksi. Muut valitsi ensin. Omasta osuudesta sai antaa muille, pikkusiskolle annettiin ja isälle. Äidille ei, kun hän oli ilkeä valttajanarsisti.
Ei ihme että äiti parka valitti, oli tainnut useinkin jäädä ilman. Ilkeet ihmiset tekee usein jostakin valittavan narsistin joka yrittää pitää puoliaan jos viittitte ajatella.
Miksi isä ei koskaan valittanut vaan tyytyi elämäänsä? Äiti valitti 95 vuotta. Aina ja turhasta, säästä, ruuasta, ihmisistä, tv ohjelmista.jne. Ei ollut koskaan tyytyväinen. Kaikki oli muiden syytä. Ei koskaan pyytänyt anteeksi, vaikka kohteli lapsiaan kaltoin ja riiteli ihmisten kanssa.
Ehkä oli saanut paremman osan elämässään, ajattele vähän.
Ehkä äiti kantoi vastuun, huolehti kaikesta ja väsyi. Isä huolehti vaan itsestään. Ihmehän se, jollei äiti olisi katkera ja väsynyt. Arvailen vaan.
Samaa nykynaiset ja äidit valittaa, mies ei tee mitään, nainen hoitaa työt kodin ja lapset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oottepa ankealla tuulella
Hyvää yötä sisiliskot ja heinäsirkat
Minä olen kyllä hilpeällä tuulella. Huomenna jatketaan höpsöttelyä kaikki röpörieskat.
Mä oon mies, mulla ei ole röpörieskaa vaan mulkku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sana on vapaa, keskustelun sääntöjen ja otsikon puitteissa.
Trallallaa. Paarmoja pörrää ympärillä, sadetanssia harrastan huitoessani niitä pois. Ukkosta enteilee nuo mustat pilvet, sitten loilotan: Sadetta mä kuuntelen, joka yltyy vaan, kesäillan eilisen mä taas elää saan, satoihan silloinkin, kun sun jälleen kohtasin, sada, sada aina vain, muistan rakkainpain...
Käykö tämän kirjoittaja täysillä?
Pahalta näyttää tekstistä päätellen.
Sitä sahti teetättää. Ja pahempaakin.
No sepä tämän selittää ja riidan haastonkin. Mutta mikä selittää seksipelon? Kun siitä ei edes muut saa keskustella.
Ihminen tuomitsee muissa sen, minkä itsessään joutuu kieltämään. Ehkä se, mikä näyttäytyy seksipelkona, onkin jotain muuta, mihin tavallinen mielikuvitus ei yllä. Mikä juttu se Yksinäisten seksikirjoittajien haku tänne oli? Miksi niitä piti mennä suututtamaan? Joku q-tarve kaiken takana vaikuttaa. No, sehän sopii Pride-viikkoon.
Aivan! Tahallaan d haki seksistä kirjoittavat tänne ketjuun. Haluaa kuitenkin pervojuttuja, vaikka kieltää ne, kun pelottaa. Alitajunta tekee työtään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sana on vapaa, keskustelun sääntöjen ja otsikon puitteissa.
Trallallaa. Paarmoja pörrää ympärillä, sadetanssia harrastan huitoessani niitä pois. Ukkosta enteilee nuo mustat pilvet, sitten loilotan: Sadetta mä kuuntelen, joka yltyy vaan, kesäillan eilisen mä taas elää saan, satoihan silloinkin, kun sun jälleen kohtasin, sada, sada aina vain, muistan rakkainpain...
Käykö tämän kirjoittaja täysillä?
Täällähän kuuluu laulaa, hymistellä, hassutella. Sopii hyvin ketjuun tälläinen irrottelu.
- eri -
Ei tuo ole hassuttelua tai irrottelua, vaan merkki epävakaasta mielenhäiriöstä tai päihteistä. Ei normaalia.
Ootko aina tommonen tosikko? Relaa vähän!
Sä olet tosikko, kun poistat hassut seksijutut täältäkin ja muista ketjuista. Niuho tosikko.
Alue: Aihe vapaa
Ehkä äiti kantoi vastuun, huolehti kaikesta ja väsyi. Isä huolehti vaan itsestään. Ihmehän se, jollei äiti olisi katkera ja väsynyt. Arvailen vaan.