Hymistelyketju, tavallisia juttuja

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Tuosta äijä-sanasta. Sen tulkinta varmaan riippunee asiayhteydestä ja kuka sen sanoo. Tunnen paljon lasteni ikäisiä miehiä, jotka hyvin usein kavereitaan tavatessaan sanovat: "Mitä äijä?". Äijä voi siis joskus olla synonyymi kovalle jätkälle. 

 

Kovasta jätkästä tuli mieleen Areenassa oleva lyhytelokuva Kovat miehet. Kannattaa katsoa, kaurismäkeläistä huumoria jäyhistä ja jääräpäisistä suomalaisista, jollei ole jo tuttu. Ehdottomuudessaan niin liikuttavia.

Korjaan vielä, että ei siis ole Kaurismäen tekemä, vaikkakin tuottama. Tyyli vaan samanlainen.

Vierailija kirjoitti:

Mielialalääkkeitä käyttävät. Tän näkee heti treffeillä katseesta. Tietää 60% mahiksella potenssiongelmia.

Tää on muuten aika paha ja yleinen haaste. Itselle toimiva ja molemminpuolisesti tyydyttävä seksielämä on tärkeimpiä asioita olla parisuhteessa, joten ilman sitä ei ole omalla kohdalla myöskään parisuhdetta. Vähempään en enää tyydy, vaan ennemmin olen yksin.

Hmm... jos nyt tälleen vanhana mummelina otan kantaa seksijuttuihin, niin mulla katosi kiinnostus hommiin jo ysärillä. Ja miksi katosi? Sitä ennen miehet halusi olla naisten kanssa, mutta pornoteollisuuden myötä yhä useampi mies alkoi haluta panna B-rappuun eli homostella. Olden heteronainen, mutta jos miehet halusivatkin harjoittaa sellaista seksiä, mitä voivat hyvin harjoittaa ihan toistensa kanssakin, niin mun kiinnoswtunut seksiin laski aika nopeasti. Just laskin, niin olen ollut jo yli 31 vuotta selibaatissa. Eikä se mua haittaa. Jos jonain päivänä kohtaan jonkun mukavan ja puoileensavetävän miehen, joka ei halua homppelihommia, niin ehkä voisin olla valmis vielä parisuhteeseenkin.  

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Tuosta äijä-sanasta. Sen tulkinta varmaan riippunee asiayhteydestä ja kuka sen sanoo. Tunnen paljon lasteni ikäisiä miehiä, jotka hyvin usein kavereitaan tavatessaan sanovat: "Mitä äijä?". Äijä voi siis joskus olla synonyymi kovalle jätkälle. 

 

Kovasta jätkästä tuli mieleen Areenassa oleva lyhytelokuva Kovat miehet. Kannattaa katsoa, kaurismäkeläistä huumoria jäyhistä ja jääräpäisistä suomalaisista, jollei ole jo tuttu. Ehdottomuudessaan niin liikuttavia.

Traktori sylissä ja "Kottiin et soita, kuulikko. Soitat Veikolle".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seksisuhteesta toiseen hyppäävä mies on panomies, mutta vastaavaa tekevä nainen on siis henkisesti rikki?

Kyllä. Nainen kuin nainen saa seksiä halutessaan vaikka heti ja joka päivä. Standardit vain tiellä.

Mies kuin mies ei todellakaan saa, vaan se että mies saa helposti kertoo siitä että on tosi hyvännäköinen, pitkä, riittävän karismaattinen ettei möhli helppoja hoitoja. Eli miehen pitää olla geneettinen lottovoitto ollakseen panomies, naisen tarvitsee vain haluta saavuttaakseen saman.

A key that can open any lock is a masterkey. A lock opened by any key is a shitty lock.

Hyi helv mitä misogyniaa. Olet oksettava

Nainen oli kaunis ja ne silmät lumosivat, mutta arvaamaton käyttäytyminen alkoi tuntumaan todella ahdistavalta. Lopulta aloin olemaan kuin pelokas pikkupoika joka ei uskaltanut sohvaltakaan liikahtaa, kun ei tiennyt tuleeko huutoa vai ei.

Vähän surullinen olo. Vaan osasinhan mä tätä odottaakin. Kun et merkitse omalle isällesi enempää kuin turkiskuoriainen, niin vaikeaa se on yrittää sen enempääkään. Noh, tämä oli sitten viimeinen kerta, kun edes yritin.. Olisin ollut onneni kukkuloilla, jos isä olisi sanonut mulle yhden ainoan sanan: "kiitos" . Mutta tietenkään ei sanonut. Vaikka mä järjestin kaiken ja maksoin kaiken. 

Vaikka asutaan naapureina, en ole isää tavannut puoleen vuoteen. Mä huolehdin ädistä ja siskoni sai luvan huolehtia isästä. Kun tänään näin isäni, niin asiaa sen enempää erittelemättä tajusin, että mun siskoni on joko kerhitysvammainen tai sitten vaan välinpitämätön. Kerroin siskolleni havainnot, mitä isästä tein (mullahan on siis sairaanhoitajan tausta) ja sdiskoni sitten kysyi,. että onks pakko viedä lääkäriin, kun hn olisi taas lähdössä pidemmäksi iakaa mäkille. Olisi tehnyt mieli vastata , että no vie isä vaikka parturiin. Korkeasaareen tai R-kioskille, mutta pidin turpåani kiinni. Vastasin vaan, että mun mielestä lääkäriin, mutta sinähän sen päätät. 

Johtopäätöksenä eli jos en pysty ikinä seksiin  ja minulla on ihmiset monesti muutenkin asia jota jännitän ja en pysty tutustumaan ja pelkkä ystävien saaminen on liian vaikeaa ja häpeän itseäni niin saan kaiken tämän myötä sanoa hei, hei parisuhteelle. Tähän päätökseen tulen. No, ehkä hyväksyn sen ja niin kuin olen sata kertaa todeta niin minä en halua olla taakka kenellekään. Kenenkään ei tarvitse kärsiä vuokseni  (jos en esim pysty johonkin mitä joka muu tms) niin parempi olla yksin sitten. 

Älkää tehkö minusta silti miesvihaajaa. En minä vihaa kuin korkeintaan paria ihmistä sukupuolesta riippumatta, jotka ansaitsevat sen kun itse vihasivat minua niin paljon. Muuten en vihaa ketään ja vihaaminen on minusta turhaa. Ei se viha auta mitään itsellänikään. Parempi olisi unohtaa. 

Lampaalle aiempaan viestiin. Ikävä lukea tuosta kaikesta ja ikävä tilanne on. Surullista, ettet saa kiitosta ja ettei siskosi näe isäsi tilannetta. Minulle tuli mieleen pappani tilanne ja muistan, kun melko pitkän ajan päästä nähtiin ja hänen kuntonsa oli huonontunut siinä ajassa paljon. Kyllä se oli pysäyttävä hetki silloin ja huolestuin. En osaa muuta kirjoittaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo Suomen ja Belgian korisottelu on melkoisen jännä. Tulee nyt televisiosta ja Espoossa paikan päällä näkyy olevan katsomo täynnä ja hyvä tunnelma.

Täällä, kun luen viestejä, niin ne vilpittömät, aidot kirjoitukset koskettavat. Vilpittömyys vaatii rohkeutta, mutta ei tarvitse ihmisen pelätä muuta kuin Jumalaa.

 

En puutu vakaumukseesi, mutta itse ajattelen, että juuri toisia ihmisiä maailmassa on ymmärrettävä varoa. Ei vauhkona peläten, vaan terveellä kriittisyydellä suhtautumalla. Meitä on niin erilaisia, että koskaan ei voi olla varma, mitä vastaan tulee.

En osaa ajatella, miksi meidän pitäisi pelätä Jumalaa.

Jumalan pelolla tarkoitetaan Jumalan syvää kunnioittamista, halua noudattaa Hänen tahtoaan ja välttää pahaa. Jumalaa pelkääväinen, voidaan sanoa ihmisestä. "Herran pelko on viisauden alku".

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vähän surullinen olo. Vaan osasinhan mä tätä odottaakin. Kun et merkitse omalle isällesi enempää kuin turkiskuoriainen, niin vaikeaa se on yrittää sen enempääkään. Noh, tämä oli sitten viimeinen kerta, kun edes yritin.. Olisin ollut onneni kukkuloilla, jos isä olisi sanonut mulle yhden ainoan sanan: "kiitos" . Mutta tietenkään ei sanonut. Vaikka mä järjestin kaiken ja maksoin kaiken. 

Vaikka asutaan naapureina, en ole isää tavannut puoleen vuoteen. Mä huolehdin ädistä ja siskoni sai luvan huolehtia isästä. Kun tänään näin isäni, niin asiaa sen enempää erittelemättä tajusin, että mun siskoni on joko kerhitysvammainen tai sitten vaan välinpitämätön. Kerroin siskolleni havainnot, mitä isästä tein (mullahan on siis sairaanhoitajan tausta) ja sdiskoni sitten kysyi,. että onks pakko viedä lääkäriin, kun hn olisi taas lähdössä pidemmäksi iakaa mäkille. Olisi tehnyt mieli vastata , että no vie isä vaikka parturiin. Korkeas

Tiedän tunteen. Yritin kanssa vuosikymmenet. Ehkä se on joku velvollisuudentunto vanhempaansa kohtaan. Lapsi joka ikinä tulekaan nähdyksi tai rakastetuksi. Oivalsin terapiassa että minulla oli omia odotuksia ihan liikaa. Ei mikään tule muuttumaan, ei kaikki vanhemmat osaa rakastaa. Päästin irti omista odotuksista noin 10 vuotta sitten. En yritä enää mitään, eikä ole isäkään yrittänyt. Ei tietenkään, tiesin sen vaikka toivoin muuta. Nyt hän on yli 80 ja minä 55 ja tiedän jo että näin mennään loppuun asti. Ilman mitään yhteyttä tai suhdetta. Mutta olen tehnyt rauhani sen kanssa.

Onpa ikävä tilanne Lammas isäsi kanssa!

Toivottavasti pystyt jättämään hänet siskosi hoidettavaksi ja unohdat omalta osaltasi sen vastuun. Ei varmaan ole helppoa.

Hyvää alkanutta viikkoa ja maaliskuuta itsekullekin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Tuosta äijä-sanasta. Sen tulkinta varmaan riippunee asiayhteydestä ja kuka sen sanoo. Tunnen paljon lasteni ikäisiä miehiä, jotka hyvin usein kavereitaan tavatessaan sanovat: "Mitä äijä?". Äijä voi siis joskus olla synonyymi kovalle jätkälle. 

 

Kovasta jätkästä tuli mieleen Areenassa oleva lyhytelokuva Kovat miehet. Kannattaa katsoa, kaurismäkeläistä huumoria jäyhistä ja jääräpäisistä suomalaisista, jollei ole jo tuttu. Ehdottomuudessaan niin liikuttavia.

Korjaan vielä, että ei siis ole Kaurismäen tekemä, vaikkakin tuottama. Tyyli vaan samanlainen.

Tänään tv2 11.55 tulee tämä. Loistava. Samoin se Pitääkö mun kaikki hoitaa? Lyhytfilmit on joskus niin upeita, lyhyeen pätkään saatu paljon sopimaan.

Nukuin pätkittäin joten vieläkin väsyttää.

Vanhempien ja aikuisten lasten välisiin suhteisiin on ladattu niin paljon odotuksia, ettei ihme, jos pettymystä pukkaa.

 Minua helpotti, kun sain päästettyä irti odotuksista. Vanhemmat on oman sukupolvensa edustajia, oman lapsuutensa tuotoksia ihan niin kuin mekin. Helpotti, kun hyväksyin sen, että elämä jakaa jotkut kortit ja niillä kannattaa pelata niin hyvin kuin pystyy.

 Ei kaikki lapset synny toivottuina eikä kaikki vanhemmat ole esimerkillisiä vanhempia. Vanhemmilla voi olla myös omat ongelmansa. Moni tekee vaikeissakin oloissa parhaansa. Toiset taas ei. Riippuu, millaiset eväät he itse on saaneet.

Jos vanhemmat ei kyenneet arvostamaan lastaan pienenä, eivät he sitä kykene myöhemminkään. Ei kannata tehdä tästä myllynkiveä kaulaansa. Huomasin, että hyvä keino on ottaa henkistä etäisyyttä. Ei kannata yrittää "ostaa" hyväksyntää lahjoilla ja palveluilla. Ei sitä tule, jos vastapuoli on kyvytön siihen. Eivät tarkoita pahaa, eivät vaan kykene. Ajatusmaailma voi olla ihan eri.

Paras, kun tekee itsekin vaan välttämättömän. Siitä voi aluksi tulla syyllinen olo, mutta se lievittyy ja tilanne helpottuu. Lopulta voi huomata, ettei ne vanhemmat edes huomaa muutosta. Sitä on vaan itsensä vuoksi tehnyt liikaa. 

Ehkä se sisko, joka hoitaa sen isän asioita, on päätynyt tähän samaan. Tai on perinyt isänsä luonteen ja tavan suhtautua. Joskus mietin, miltä mun vanhemmuus joskus jälkikasvun silmissä näyttää. Mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle, jotain ajatuksia vaan tässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Tuosta äijä-sanasta. Sen tulkinta varmaan riippunee asiayhteydestä ja kuka sen sanoo. Tunnen paljon lasteni ikäisiä miehiä, jotka hyvin usein kavereitaan tavatessaan sanovat: "Mitä äijä?". Äijä voi siis joskus olla synonyymi kovalle jätkälle. 

 

Kovasta jätkästä tuli mieleen Areenassa oleva lyhytelokuva Kovat miehet. Kannattaa katsoa, kaurismäkeläistä huumoria jäyhistä ja jääräpäisistä suomalaisista, jollei ole jo tuttu. Ehdottomuudessaan niin liikuttavia.

 

 

Traktori sylissä ja "Kottiin et soita, kuulikko. Soitat Veikolle".

Olispa jokaisella tälläinen Veikko, jolle aina soittaisi, kun elämä on paiskannut traktorin syliin.

Seuraan lintuystävien touhuja. Nyt on aivan ihanteellinen sää, muutama pakkasaste, auringon valoa pilvien takaa. Keltasirkut tulevat isona parvena ja taas pyrähtävät lentoon. Tulee mieleen taannoinen toteamus tältä seudulta, taisi olla kuntaliitosten ajalta: Parves on paree lentää.

Lisään tuohon vanhemmuuskeskusteluun, että en pidä hyvänä ideaa, että käsketään antamaan anteeksi vanhemmille vaikka minkälainen kohtelu. On oikeutettua tuntea suuttumusta ja vihaa, jos tulee väärin kohdelluksi. Jos kaikki pitää vaan niellä, viha kääntyy sisäänpäin ja muuttuu masennukseksi yms.

Onko tinttien titityy jo kuultu? Eilen näin sorsaparin lentävän. Joku sula virtapaikka hakusessa.

Vierailija kirjoitti:

Onko tinttien titityy jo kuultu? Eilen näin sorsaparin lentävän. Joku sula virtapaikka hakusessa.

Eilen tintit sirkuttelivat keväisesti, ja mustarastas vihelteli puun latvassa. Sorsia ja joutsenia vielä odotellessa.