Lue keskustelun säännöt.
Ennen oli kotirouvillakin palvelija
04.02.2026 |
Lukeskellut nyt Jotunia. Kaikilla oli palvelija. Jos isäntä oli kravatti kaulassa kulkeva. Tosin tietysti kaikki kodeissakin oli alkeellisempaa. Ja jokainen muistaa Suomisen perheen.
Jotuni kuoli 1943, kirjansa varmaan kuvaa 1900-luvun alkukymmeniä.
Kommentit (103)
Toisaalta kotityöt oli silloin aikaavievempiä ja raskaampia ilman juoksevaa vettä, imureja, viemärejä, mikroja, tehosekoittimia ja muuta sellaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä 60-luvulla, sinne asti muistan, oli kotiapulaisia vielä perheissä. Sisarenikin jätti tehdastyön 20-vuotiaana ja muutti vantaalle omakotitaloon herrasväen lapsia js kotia hoitamaan. Asuntona päätyhuone omalla sisäänkäynnillä.
Samoin kälyni helsinkiin muutettuaan ( 60-luku) , vaikka oli merkonomi, oli kymmenkunta vuotta yhden oerheen kotiapulaisena. Vielä naimisiin mentyään, veli sai muuttaa työsuhdeyksiöön. Perheen lapsiin. Nyt tietysti jo vanhoja hekin, on yhteys edelleen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kuule, ennen oli naimattomilla naisillakin palvelija! Ei siitä ole kuin noin 100 vuotta, kun helsinkiläisillä vanhapiikasisaruksilla (ikää 24 ja 28v) oli 3h+k asunto ja siellä keittiön takana palvelijanhuoneessa maalta tullut piika, joka huolehti taloudesta siskosten tehdessä virkatyötä opettajana ja postin palveluksessa.
Ei siis tarvinnut edes olla rouva!
Vaan rikas
Ei nuo virkanaiset olleet rikkaita, palkka ei ollut kaksinen. Osittain tuo piikasysteemi oli sosiaaliturvaa niille, joilla ei ollut koulutusta eikä perhettä, keskiluokka siis huolehti tuolla tavalla niistä, joiden yhtenä vaihtoehtona olisi ollut köyhyys.
Vierailija kirjoitti:
Niin, parempiosaisilla. Ap olisi ollut tuohon aikaan laskiämpäristä huolehtiva lukutaidoton piika.
Suomessa itse asiassa lukutaito oli monilla aika varhain. Kansakoulu perustettiin jo 1866.
Epäilemättä Jotunin kirjoissa on totuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kuule, ennen oli naimattomilla naisillakin palvelija! Ei siitä ole kuin noin 100 vuotta, kun helsinkiläisillä vanhapiikasisaruksilla (ikää 24 ja 28v) oli 3h+k asunto ja siellä keittiön takana palvelijanhuoneessa maalta tullut piika, joka huolehti taloudesta siskosten tehdessä virkatyötä opettajana ja postin palveluksessa.
Ei siis tarvinnut edes olla rouva!
Vaan rikas
Ei nuo virkanaiset olleet rikkaita, palkka ei ollut kaksinen. Osittain tuo piikasysteemi oli sosiaaliturvaa niille, joilla ei ollut koulutusta eikä perhettä, keskiluokka siis huolehti tuolla tavalla niistä, joiden yhtenä vaihtoehtona olisi ollut köyhyys.
Mitä sosiaaliturvaa on pienipalkkainen kova työ vailla säännöllistä työaikaa? Sinun mielestäsi myös esim. orjuus on sosiaaliturvaa?
Nykyisin tämä on hoidettu niin, että kotirouvat on pakotettu töihin ja ne palvelijat on pakotettu kotiin toimeentulotuelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nää pitäis tietää ilman Jotuniinkin tarttumista. Hei koulussa opetetaan historiaa. Eri juttu opitaanko.
Kommentti 16. Kyllä nyt suututtaa kun jollain on aikaa lukea erilaista kirjallisuutta ja miettiä asioita enemmän kuin kynsilakan väriä.
Ja muistikuviakin ja kuultija asioita kun on 40-luvulla syntynyt.
Edustan itse sitä väestöä joka oli piikana ja renkeinä 1920-luvun alkuun jolloin vaari sai lunastaa torpan. Suosittelen myös kirjaa Täällä Pohjantähden alla.
Hupaisia kommentteja joissa yritetään minun ja piikalikkojen ihon alle mennä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kuule, ennen oli naimattomilla naisillakin palvelija! Ei siitä ole kuin noin 100 vuotta, kun helsinkiläisillä vanhapiikasisaruksilla (ikää 24 ja 28v) oli 3h+k asunto ja siellä keittiön takana palvelijanhuoneessa maalta tullut piika, joka huolehti taloudesta siskosten tehdessä virkatyötä opettajana ja postin palveluksessa.
Ei siis tarvinnut edes olla rouva!
Vaan rikas
Ei nuo virkanaiset olleet rikkaita, palkka ei ollut kaksinen. Osittain tuo piikasysteemi oli sosiaaliturvaa niille, joilla ei ollut koulutusta eikä perhettä, keskiluokka siis huolehti tuolla tavalla niistä, joiden yhtenä vaihtoehtona olisi ollut köyhyys.
Mitä sosiaaliturvaa on pienipalkkainen kova työ vailla säännöllistä työaikaa? Sinun mielestäsi myös esim. orju
Kumpi on mielestäni parempi: lämmin yösija ja kolme ateriaa päivässä vai kylmä yösija sillan alla ja nolla ateriaa päivässä?
Sen takiahan keskustan vanhoissa rakennuksissa on asunnoissa ollut aikanaan erilliset palvelijan huoneet omalla sisäänkäynnillä, yleensä keittiön vieressä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, parempiosaisilla. Ap olisi ollut tuohon aikaan laskiämpäristä huolehtiva lukutaidoton piika.
Suomessa itse asiassa lukutaito oli monilla aika varhain. Kansakoulu perustettiin jo 1866.
Isäni s. 1899. Hän ei ollut käynyt koulua mutta osasi lukea, kirjoittaa ja laskupää oli hyvä. Hehtaarit ja puukuutiot hallussa jne. Koulu tuli kylälle 1920-luvun alussa.
Äiti oli kiertokoulun ja karjakkokoulun käynyt.
Vierailija kirjoitti:
Sen takiahan keskustan vanhoissa rakennuksissa on asunnoissa ollut aikanaan erilliset palvelijan huoneet omalla sisäänkäynnillä, yleensä keittiön vieressä.
Ja nykyisin niissä asuvat alle 30-vuotiaat yliopisto-opiskelijat tai asiantuntijatehtävissä toimivat korkeakoulutetut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kuule, ennen oli naimattomilla naisillakin palvelija! Ei siitä ole kuin noin 100 vuotta, kun helsinkiläisillä vanhapiikasisaruksilla (ikää 24 ja 28v) oli 3h+k asunto ja siellä keittiön takana palvelijanhuoneessa maalta tullut piika, joka huolehti taloudesta siskosten tehdessä virkatyötä opettajana ja postin palveluksessa.
Ei siis tarvinnut edes olla rouva!
Vaan rikas
Ei nuo virkanaiset olleet rikkaita, palkka ei ollut kaksinen. Osittain tuo piikasysteemi oli sosiaaliturvaa niille, joilla ei ollut koulutusta eikä perhettä, keskiluokka siis huolehti tuolla tavalla niistä, joiden yhtenä vaihtoehtona olisi ollut köyhyys.
Mitä sosiaaliturvaa on pienipalkkainen kova työ vailla säännöllistä työaikaa? Sinun mielestäsi myös esim. orju
Olisiko parempi ollut jäädä kodittomaksi ja kerjätä ruokansa kadulla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis niillä harvalukuisilla kotirouvilla oli palvelijoita (monikossa) eli siinä kotirouvan omassakin taloudessa oli enemmän työssäkäyviä naisia kuin työelämän ulkopuolella olevia.
Suomessa kotirouvuus on aina ollut harvinaista. Aina on ollut joko maatilan työt tai palkkatyö naisilla.
Ei näillä vanhan ajan keskiluokan rouvilla. He jos työssä olivat jättivät työn kihlauduttuaan. Opettajat, sairaanhoitajat olivat naimattomia.
Silloin naisten oikeudet olivat olemattomat. Kun nainern meni naimisiin, vielä 60-luvulla se oli työnantajalle naisen työsuhteen irtisanomisperuste, eikä naimissa olevien työsskäyntiä pidetty sopivana, koska kunniallisen miehen oli elätettävä vaimonsa ja perheensä ja palkkapussi annettava vaimolle.
Monessa perheessä elettiin perhehelvetissä, kun miehellä hirveät paineet, muten miehen maine ja kunnia olisi menbyt. Kulissit piti pitää pystyssä.
ja tätä nämä Amerikan persurallaa vielä haikailevat myös Suomeen.
Vierailija kirjoitti:
Kommentti 16. Kyllä nyt suututtaa kun jollain on aikaa lukea erilaista kirjallisuutta ja miettiä asioita enemmän kuin kynsilakan väriä.
Ja muistikuviakin ja kuultija asioita kun on 40-luvulla syntynyt.
Edustan itse sitä väestöä joka oli piikana ja renkeinä 1920-luvun alkuun jolloin vaari sai lunastaa torpan. Suosittelen myös kirjaa Täällä Pohjantähden alla.
Hupaisia kommentteja joissa yritetään minun ja piikalikkojen ihon alle mennä.
Olen yhteiskuntatieteilijä koulutukseltani, joten tunnen Suomen yhteiskunnan historian Jotunin pintapuolista raapaisua paremmin. Mukavaa, että olet kiinnostunut kaunokirjallisuudesta, mutta ymmärräthän, ettei se sinusta historian tai yhteiskunnan tuntijaa tee. Jatkossa suosittelen tutustumaan myös yhteiskuntahistoriaa koskevaan tieteelliseen kirjallisuuteen.
Ap, Jotunin kirjojen perusteella yleistäminen ei anna sinusta millään tavalla fiksua vaikutelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, parempiosaisilla. Ap olisi ollut tuohon aikaan laskiämpäristä huolehtiva lukutaidoton piika.
Suomessa itse asiassa lukutaito oli monilla aika varhain. Kansakoulu perustettiin jo 1866.
Isäni s. 1899. Hän ei ollut käynyt koulua mutta osasi lukea, kirjoittaa ja laskupää oli hyvä. Hehtaarit ja puukuutiot hallussa jne. Koulu tuli kylälle 1920-luvun alussa.
Äiti oli kiertokoulun ja karjakkokoulun käynyt.
Joo, oppivelvollisuus tosiaan tuli 20-luvulla vasta. Onneksi oli kiertokoulu. Saa kiittää kirkkoa joka vaati aikuisilta lukutaitoa, että moni osasi lukea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kommentti 16. Kyllä nyt suututtaa kun jollain on aikaa lukea erilaista kirjallisuutta ja miettiä asioita enemmän kuin kynsilakan väriä.
Ja muistikuviakin ja kuultija asioita kun on 40-luvulla syntynyt.
Edustan itse sitä väestöä joka oli piikana ja renkeinä 1920-luvun alkuun jolloin vaari sai lunastaa torpan. Suosittelen myös kirjaa Täällä Pohjantähden alla.
Hupaisia kommentteja joissa yritetään minun ja piikalikkojen ihon alle mennä.
Olen yhteiskuntatieteilijä koulutukseltani, joten tunnen Suomen yhteiskunnan historian Jotunin pintapuolista raapaisua paremmin. Mukavaa, että olet kiinnostunut kaunokirjallisuudesta, mutta ymmärräthän, ettei se sinusta historian tai yhteiskunnan tuntijaa tee. Jatkossa suosittelen tutustumaan myös yhteiskuntahistoriaa koskevaan tieteelliseen kirjallisuuteen.
Kyllä, maisteri. Tutkijana et anna mitään arvoa vanhojen ihmisten perimätiedolle mitä suvustaan tietää ja mitä näiltä vanhan ajan kirjailijoilta on lukenut. Oletko lukenut teuvo pakkalat, canthit, mitä näitä on noita vanhoja jo unohdettuja kirjailijoita. Mulla on kotona hyllyssä nää vanhat suomalaiset.
Hupaisaa ylimielisyyttä tuo kirjaviisaus ilman edes 50-lukua elämättä.
Mitå palvelijat edes tekisi nykyisissä kodissa, kun sähkä tulee töpselistä, vesi hanasta ja pois viemäristä, ruuat jääkaapista, lämmitys patterista, kaupan hyllyt notkuvat valmis ruuasta, tiet aurattuna jne.
Toista oli en ennen, vielä 50-60-luvulla. Vesi käytiin kilomettrien päästä kelkalla vesipostissa, pönttöuunit lämmitettiin puilla, jotka käytiin liiteristä, pyykit pestiin rannalla ja talvella käytiin pesemässä avannolla, sika kasvatettiin pihan perällä ja teurastetiin syksyllä jne. palvelijoille oli siihen aikaan käyttöä.
Toisaalta, kuka näitä nykypäivänä haikailee, ei ainakaan ne, jotka ovat sen kurjuuden eläneet.