Ennen oli kotirouvillakin palvelija
Lukeskellut nyt Jotunia. Kaikilla oli palvelija. Jos isäntä oli kravatti kaulassa kulkeva. Tosin tietysti kaikki kodeissakin oli alkeellisempaa. Ja jokainen muistaa Suomisen perheen.
Jotuni kuoli 1943, kirjansa varmaan kuvaa 1900-luvun alkukymmeniä.
Kommentit (93)
Oli ihan yleistä 1930-luvulle asti, vuonna 1918 syntyneen mummoni kodissa oli piikoja ja renkejä.
Tuleppas Ap takaisin nykyaikaan sieltä historian hämäristä. Ei enää eletä pula-aikaa. Ne ajat oli ja meni. Nyt ollaan maailman tuhoutumisentai no ainakin Suomen tuhoutumisen kynnyksellä ja odotellaan kuka astuu ensimmäisenä kynnyksen yli.
Eikös nyt vasta pula-aika olekin? Olen käsittänyt että köyhiltä koko ajan viedään toimeentuloa, enää ei ole hyvinvoinnin henkeä: vähäosaisista pidetään huolta.
Siis niillä harvalukuisilla kotirouvilla oli palvelijoita (monikossa) eli siinä kotirouvan omassakin taloudessa oli enemmän työssäkäyviä naisia kuin työelämän ulkopuolella olevia.
Suomessa kotirouvuus on aina ollut harvinaista. Aina on ollut joko maatilan työt tai palkkatyö naisilla.
Niin oli. Tosin niillä palvelijoilla ja muilla työläisillä ei ollut itse varaa olla kotirouva.
Vierailija kirjoitti:
Siis niillä harvalukuisilla kotirouvilla oli palvelijoita (monikossa) eli siinä kotirouvan omassakin taloudessa oli enemmän työssäkäyviä naisia kuin työelämän ulkopuolella olevia.
Suomessa kotirouvuus on aina ollut harvinaista. Aina on ollut joko maatilan työt tai palkkatyö naisilla.
Ei näillä vanhan ajan keskiluokan rouvilla. He jos työssä olivat jättivät työn kihlauduttuaan. Opettajat, sairaanhoitajat olivat naimattomia.
Luojan kiitos, ei ole enää, vaan lapsilla on ihmisarvo ja saavat käydä koulua.
Perheen palvelijat olivat usein maasedulta, köyhään perheen tyttöjä, jotka laitettiin kaupunkiin piikomaan jo 12v. kun perheellä ei ollut varaa elättåå lapsia. Ja piikoja kohdeltiin julmasti, jopa huonosti, työpäivät olivat 10-14h.
Itse läksin piikomaan n. 15v eikä muista sitä hyvllä, näin vielä 60-luvulla, myös 70-luvulla.
Luojalle kiitos, kehitys on mennyt eteenpäin ja Suomi vaurastunut. On pitkät äitiyslomat, perhevapaat ja lapsilla subjektiivinen päivähoito-oikeus, jota osaa arvostaa, kun on saanut elää ja kokea Suomen historiaa, jolloin Suomi oli lähes köyhä kehitysmaa.
Ne kotirouvataloudet oli yleensä virkamiesperheitä tai tehtaiden johtajan perheitä. Niitä oli ihan helvetin vähän.
Onkin aika säälittävää ja koomista, miten työttömät pikkupersut kuvittelee olevansa niin suurituloisia, että heidän käteen jäävillä tienesteillään elää koko perhe ja palkataan vielä palveluskuntaakin :D
Lisäksi tuo kuva on peräisin fiktiivisistä lähteistä, kuten Huojuvasta talosta tai kotimaisista elokuvista.
Tosiasiassa ap elää päivärahalla ja tt-tuella. Ja koska näin on, hän tajuaa, ettei hänestä ole täyttämään omaa haavekuvaansa miehestä. Seuraa katkeruus ja kitinä ja vinkuminen naisten nirsoudesta ym, vaikka vika on itsessä ja omassa saamattomuudessa. Jos haluaa suuret tulot, menee ja saatana opiskelee riittävän pitkälle ja oikeaa alaa, esim. lääketiedettä, jotta työllistyy isolle liksalle.
Veli vaihtoi juuri virasta toiseen erikoislääkärin pätevyydellä ja johtamiskoulutuksella ja palkka nousi 25%. Tee perässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis niillä harvalukuisilla kotirouvilla oli palvelijoita (monikossa) eli siinä kotirouvan omassakin taloudessa oli enemmän työssäkäyviä naisia kuin työelämän ulkopuolella olevia.
Suomessa kotirouvuus on aina ollut harvinaista. Aina on ollut joko maatilan työt tai palkkatyö naisilla.
Ei näillä vanhan ajan keskiluokan rouvilla. He jos työssä olivat jättivät työn kihlauduttuaan. Opettajat, sairaanhoitajat olivat naimattomia.
Minun isomummo oli ainakin naimisissa ja töissä kunnankätilönä.
Vierailija kirjoitti:
Niin oli. Tosin niillä palvelijoilla ja muilla työläisillä ei ollut itse varaa olla kotirouva.
Ap ihailee yhteiskuntaa, jossa suurin osa kansasta ei voinut perustaa perhettä. Ja kas kummaa: hän on itse sellainen, joka ei voi perustaa perhettä koska kukaan ei halua häntä eikä hänellä riitä toimeentulo muuhun kuin makoiluun ja trollailuun. Kela elättää.
Se oman historian tuntemus.
Ei suinkaan kaikilla ollut palvelijoita (eihän se voi olla edes mahdollsta, vaan jonkun pitää olla myös palvelija) vaan palvelijat kuuluivat keski-ja yläluokan perheille.
Tuo on totta. Moni maaseudun tyttö aloitti 60-luvulla työnteon muuttamalla 15-vuotiaana kaupunkilaisperheen lastenhoitajaksi nukkuen jossain nurkassa emännän vahtiessa paljonko tyttö syö. Rahaahan he eivät juuri saaneet.
Useampi lähti muihin töihin kun jotain muuta työtä sai. Tarmokkaat kävivät iltakeskikoulua. Mullakin muutama tuttu, yksi sairaanhoitajaksi, yhdestä tuli lopulta maisteri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin oli. Tosin niillä palvelijoilla ja muilla työläisillä ei ollut itse varaa olla kotirouva.
Ap ihailee yhteiskuntaa, jossa suurin osa kansasta ei voinut perustaa perhettä. Ja kas kummaa: hän on itse sellainen, joka ei voi perustaa perhettä koska kukaan ei halua häntä eikä hänellä riitä toimeentulo muuhun kuin makoiluun ja trollailuun. Kela elättää.
Ap teki 44 vuotta ansiotyötä ja kolme aikuista lasta. Miten historia kolahti noin pahasti? Lukeminen lasjentaisi kenen rahansa hustorian tuntemistam
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis niillä harvalukuisilla kotirouvilla oli palvelijoita (monikossa) eli siinä kotirouvan omassakin taloudessa oli enemmän työssäkäyviä naisia kuin työelämän ulkopuolella olevia.
Suomessa kotirouvuus on aina ollut harvinaista. Aina on ollut joko maatilan työt tai palkkatyö naisilla.
Ei näillä vanhan ajan keskiluokan rouvilla. He jos työssä olivat jättivät työn kihlauduttuaan. Opettajat, sairaanhoitajat olivat naimattomia.
Minun isomummo oli ainakin naimisissa ja töissä kunnankätilönä.
Mun isomummo oli hammaslääkäri ja kävi töissä, vaikka lapsiakin oli 7. Toki oli kotona palvelusväkeä ja lastenhoitaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin oli. Tosin niillä palvelijoilla ja muilla työläisillä ei ollut itse varaa olla kotirouva.
Ap ihailee yhteiskuntaa, jossa suurin osa kansasta ei voinut perustaa perhettä. Ja kas kummaa: hän on itse sellainen, joka ei voi perustaa perhettä koska kukaan ei halua häntä eikä hänellä riitä toimeentulo muuhun kuin makoiluun ja trollailuun. Kela elättää.
Ap teki 44 vuotta ansiotyötä ja kolme aikuista lasta. Miten historia kolahti noin pahasti? Lukeminen lasjentaisi kenen rahansa hustorian tuntemistam
Mikä historia? Sinun marginaalisen etuoikeutetun väestönosan historia, joka ei huomioi yli 90 % väestöstä.
Voi kuule, ennen oli naimattomilla naisillakin palvelija! Ei siitä ole kuin noin 100 vuotta, kun helsinkiläisillä vanhapiikasisaruksilla (ikää 24 ja 28v) oli 3h+k asunto ja siellä keittiön takana palvelijanhuoneessa maalta tullut piika, joka huolehti taloudesta siskosten tehdessä virkatyötä opettajana ja postin palveluksessa.
Ei siis tarvinnut edes olla rouva!
Vierailija kirjoitti:
Voi kuule, ennen oli naimattomilla naisillakin palvelija! Ei siitä ole kuin noin 100 vuotta, kun helsinkiläisillä vanhapiikasisaruksilla (ikää 24 ja 28v) oli 3h+k asunto ja siellä keittiön takana palvelijanhuoneessa maalta tullut piika, joka huolehti taloudesta siskosten tehdessä virkatyötä opettajana ja postin palveluksessa.
Ei siis tarvinnut edes olla rouva!
Vaan rikas
Vierailija kirjoitti:
Luojan kiitos, ei ole enää, vaan lapsilla on ihmisarvo ja saavat käydä koulua.
Perheen palvelijat olivat usein maasedulta, köyhään perheen tyttöjä, jotka laitettiin kaupunkiin piikomaan jo 12v. kun perheellä ei ollut varaa elättåå lapsia. Ja piikoja kohdeltiin julmasti, jopa huonosti, työpäivät olivat 10-14h.
Itse läksin piikomaan n. 15v eikä muista sitä hyvllä, näin vielä 60-luvulla, myös 70-luvulla.
Luojalle kiitos, kehitys on mennyt eteenpäin ja Suomi vaurastunut. On pitkät äitiyslomat, perhevapaat ja lapsilla subjektiivinen päivähoito-oikeus, jota osaa arvostaa, kun on saanut elää ja kokea Suomen historiaa, jolloin Suomi oli lähes köyhä kehitysmaa.
Unohdit mainita, että ne tytöt lähtivät piikomaan tilanteessa, jossa perheellä ei ollut varaa ruokkia lapsia siellä kotipuolessa, joten oma vuode ja 2 ateriaa päivässä oli näille lapsille taivas.
Äitiyslomat, subjektiivinen päivähoito-oikeus jne. on muuten halveksimiemme boomereiden keksintöä. Nuo laiskat ja itsekkäät suunnittelivat systeemin, jossa naisilla oli kaikenlaisia oikeuksia.
Niin, parempiosaisilla. Ap olisi ollut tuohon aikaan laskiämpäristä huolehtiva lukutaidoton piika.
Lisäisi nuorten työllisyyttä toimia vaikka päiväapulaisena vaikkei kodissa asuisikaan kuin tuon ajan palvelijat.