Miksi mies sanoo 18 vuoden liiton jälkeen:En koskaan rakastanut sinua

miehesi on sosiopaatti-narsisti jolla on ollut useita naisia koko ajan

näitä on valtavasti Suomessa ja naisissakin on näitä

Suomi ei todellakaan ole mikään onnellinen maa

Valehtelee, koska jäi kiinni.

Olen pahoillani.

Hyvä, että pääsit eroon.

Vierailija kirjoitti:

Jotkut ovat sellaisia, että he eivät edes kaipaa sellaista romanttista fiilistä parisuhteessa. Heille riittää, että on kaverilliset fiilikset puolisoaan kohtaan. AP sun mies oli tällainen henkilö. Eikä siinäkään mitään vikaa ole, hän on voinut olla erittäin tyytyväinen teidän parisuhteeseen vaikka ei olekaan ollut rakastunut sinuun.

No en kuule usko. Eihän ap:n mies ollut tyytyväinen ja hänhän jopa jätti ap:n.

Jos mies petti ja sinä olet syyttänyt ja sättinyt siitä, mies puolustautuu sanomalla ettei ole koskaan rakastanut.

Jos ei rakastanutkaan, sehän tekee kaikista panoista suhteessa de facto seksuaalista hyväksikäyttöä. Uhria on erehdytetty.

Vierailija kirjoitti:

Jos mies petti ja sinä olet syyttänyt ja sättinyt siitä, mies puolustautuu sanomalla ettei ole koskaan rakastanut.

Veikkaan, että tässä on jotain tällaistakin. Toki voi olla totta, että viime ajat ei enää rakastanut, kun kykeni pettämäänkin. Mutta kyllä varmasti on jossain kohtaa rakastanutkin.

Vierailija kirjoitti:

Minunkin mieheni on sanonut noin joskus ja muutama vuosi sitten alkoi kertoa, että toinen nainen olisi mukamas. Se toinen oli ehkä seinänaapuri koska se muutti aika pian pois kun meillä oli jouluaatto yönä iso rytinä riita. Mutta nytkin yöllä oli hellyyttä, niin sellaista juuri ja aamullakin vielä kehui rintojani niin juuri sitäkin muutakin oli taas. Mutta olemme olleet nuoruudesta asti yhdessä ja ei se ihme jos joskus sanookin julmasti riidan yhteydessä.

Oletteko jotenkin vammaisia?

Et koskaan ollut rakkauden arvoinen

Vierailija kirjoitti:

On toi vähän outoa. Haluaa satuttaa tai sitten hänellä ei ole tunteita. 

 

Minun veljelläni ei ole tunteita. Hän on sellainen ihminen ettei mikää tule hänen tielle. Kun isämme kuoli, niin siskon kanssa oltiin järkyttyneitä, niin hän sanoi aha. Oli sen aika mennä. Ilmotelkaa milloin hautajaiset. Tuli hautajaisiin ja hoiti oman osuuden. Kun muistotilaisuudessa minun ja siskon miehet piti puheen appiukosta, niin veli sanoi mikrofoniin, niin isä oli isä se siitä. 

 

Minun pointti on se, että onko hänellä tunteita ylipäätään.

Ei tuo ollut kuin terve tosiasiat tunnustava reaktio. Tämä nykyinen populaarikulttuurista tuttu oletus arvo kuolleiden ylenmääräinen sentimentaalinen murehtiminen on varsin uusi asia. Kun kyse ei kuitenkaan ollut lapsen kuolemasta. Täällä Suomessa ei elätä Hollywood elokuvaa tai Espanjalaista saippuaoopperaa. Kaikesta huolimatta läheisen kuoleman joutuu vain hyväksymään ja jatkamaan eteenpäin. Se on julmaa mutta niin elämä välillä on. Teidän tapauksessanne asia meni kuten on luonnonlaki eli vanhempi kuolee ennen lapsiaan. Muistotilaisuudessa veljesi ei jaksanut tai viitsinyt pitää showta vieraille minkä ymmärrän hyvin. 

Ehkä hän oli aikoinaan rakastunut, mutta se ei koskaan muuttunut rakastamiseksi. Kun rakastumisen huuma hiipui jäi suhteeseen koska ajatteli että sellaista se on, rakastuminen haihtuu ja jää kumppanuus. 

Sellaista se on. Vanhempieni ystäväpariskunta erosi lähes 50 vuoden jälkeen seitsemänkymppisenä ja mies sanoi suoraan, että "no, en mä koskaan "tertusta" niin välittänyt". Isäni on siis tämän miehen lapsuudenystävä. Sanoi, että ei ole yllätys. Se nainen vaan jäi roikkumaan siihen silloin aikanaan ja oikeasti tämä kaveri olisi halunnut jonkun toisen, mutta siitä ei tullut mitään. Tyytyi sitten tuohon "terttuun", kun se topakasti määräsi, että nyt ollaan yhdessä, naimisiin ja lapsia. Koko avioliiton aikana ei valittanut asiasta mitään, mutta isäni mielestä selitys oli looginen ja sanoi, että on aina miettinyt, että oikeastiko se halusi tuon naisen vai jäikö se vaan jotenkin siihen roikkumaan. 

Mutta vaikka loppu oli tuollainen, oli heillä paljon hyvääkin elämässä. Kolme fiksua ja miellyttävää lasta. 

parempi myöhään kun ei milloinkaan.

Minä kuulin saman 15 vuoden jälkeen. 

Luulen, että tällä haetaan oikeutusta pettämiselle ja/tai lähtemiselle. Se on tavallaan vastuuvapausklausuuli; en voi asialle mitään, ei siis ole lopulta minun vikani, älä syytä mua. Itse asiassa syy oli yhtä paljon sun, kun en rakastanut sua.

Monella miehellä on tapana myös ulkoistaa oma onnellisuus tai onnettomuus naisen syyksi. Hän oli onneton, kun ei rakastanut sinua, joten petti. Ja kun petti, niinnse todisti sen, ettei rakastanut sua. Sitä onnea haettiin sitten uudesta naisesta. 

Kehäpäätelmä, johon moni pettäjä sortuu. 

Olen pahoillani. 

Ollaan ystäväporukalla todettu, että suurimmalla osalla pariutumiskelpoisista miehistä on heti uusi. Ei olla hetkeäkään sinkkuna. Kyllähän siinä kieltämättä herää kysymys siitä, että kuinka paljon sinua on rakastettu juuri sinuna ja kuinka paljon on ollut kyse siitä, että olet ollut ns. oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Kunhan on joku tarpeeksi hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Ei kertonut syytä, sanoi vaan etten rakastanut sinua. Minä olin se joka hain avioeroa pettämisen vuoksi.

Ap

Hyvä kun pääsit eroon mokomasta ukosta.