Lue keskustelun säännöt.
Miksi vauva-arjesta maalataan kuva ihanana aikana, vaikka oikeasti se on
30.01.2026 |
... uuvuttavaa ja sottaista. Univaje, koti kaaoksessa, jatkuva huoli jne jne. Ja sitten somessa ollaan "onnesta sekaisin". Miksi ei voi vaan olla totuudenmukainen? Miksi pitää kaunistella ja esittää että kaikki on ihanaa ja ruusunpunaista? En ymmärrä.
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun kaikki vauvat eivät ole samanlaisia. Meillä oli onni saada 2 perustervettä ja tyytyväistä lasta. Vauva ja pikkulapsiaika oli oikeasti ihanaa. Ainut mikä meni pieleen oli imetys. Mutta kun sen yli pääsi niin siinäkin oli hyvät puolensa. Tyttö alkoi nukkua täydet yöt 3kk. Ja kun söi ja nukkui hyvin niin kehitys oli huimaa. Ryömi 4kk, konttasi 6kk ja käveli tuen kanssa 8kk. Puhui täysillä 1,5v ja oli täysin kuiva reilusti alle 2v. Arki rullasi. Ei siinä paljon ehtinyt rasittua. Ja mies/isä erittäin perhekeskeinen ja osallistuva.
Tiedän useamman lapsen jotka nukkuivat todella huonosti ja kehittyivät ihan samaa tahtia kuin tässä kuvataan. Ei se huonosti nukkuminen ole mikään huonommin kehittyvän lapsen merkki.
Ei tietekään, mutta luultavasti se on sen merkki, että äiti taapertaa univajeessa vauva-ajan. Se sitten ei ole lapsenkaan kannalta hyvä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä itkin onnesta imettäessäni sekaisesta kodissa esikoista, kaikki viherkasvit olivat kuolleet, kaikki vaatteeni olivat likaisia tai roikkuivat päälläni tai olivat vyötäröltä liian pieniä., hiukset oli kampaamatta ja muutenkin kroppa ihan vieras.
Hyi helvetti. Olitko yh vai mitä ihmettä?
Kaikki aika meni ihmetellessä sitä pientä ihmettä, ensimmäinen puoli vuotta meni noin, en muista olleeni edes väsynyt, vauva nukkui pienissä pätkissä, mutta minä olen hyvä uninen.
En ole yh, mutta todella elin vauvakuplassa ensimmäiset kuukaudet, saman vauvan vein hoitoon 9kk vanhana, kampasin hiukset ja menin töihin.
Olin ennen lapsen syntymää lähes minimalisti, kävin 1-5 krt kesässä myymässä tarpeetonta kirppiksellä
Vauvalla oli enemmän vastteita, kuin mulla ja tietty leluja. Nukkui huonosti, mutta nukuttiin samaan aikaan.
Itse koin vauva-ajan rankkana, mutta samalla nautin olla vauvan kanssa. Kaikki olisi ollut helpompaa, jos olisin tajunnut kuinka nopeasti vauva-aika kuitenkin menee ohi. Sillä hetkellä tuntuu, että kaikki on vaikeeta lopullisesti, mutta nopeasti asiat alkavat helpittumaan. Vauvakuplassa sitä ei ehkä ymmärrä sillä hetkellä. Mutta sellaista se elämä on, samaan aikaan rankkaa mutta jollain tavalla myös ihanaa.
Somettavat äidit tekisivät palveluksen muille äideille, jos olisivat postauksissaan rehellisiä. Näyttäisivät sitä arkista puolta ja niitä kääntöpuolia myös. Itselläni ei ollut mitään odotuksia ihanasta vauva-ajasta, niin sen takia en kokenut pettymystä, kun asiat eivät menneet aina sujuvasti.
Vierailija kirjoitti:
Some kyllä aiheuttaa epärealistisia odotuksia ja isoja pettymyksiä, kun kuvitellaan että se oikea elämä on sellaista kuin vaikuttajien lavastetuissa kuvissa. Ihan kaikessa, ei vaan vauva-arjessa. Erityisesti nuorista olen huolissaan tämän vuoksi. Että odottavatko elämältä pelkkää glamouria ja yltiöonnellisuutta.
Hyvä analyysi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan se ihanaa jos sen tekee luonnon ehdoilla eikä lääketieteen, miehen ja sukulaisten. On erittäin palkitsevaa naiselle hormonaalisesti. Lääketieteen ja kaupalliset opit vaan ohjaavat lähinnä ongelmiin ja tuotteiden ostamiseen, kun pitäisi ennemminkin vaan pesiä ja mennä vaistojen ehdoilla. Tämä vaan suututtaa ja raivostuttaa miehiä, työnatajia ja valtiota, kun naisen elämää tuova rakkaus ei kohdistukaan enää heihin vaan lapseen
Ottakaa selvää hypnosynnytyksestä ja siitä miten nisäkkäät hoitavat poikasiaan luonnossa. Ihminen on todella kaukana siitä ja erittäin väkivaltainen sekä naista että lasta kohtaan
Kyseessä lienee eräänlainen uhriväkivallan muoto, missä pahoinpitelemällä ja kärsimystä tuottamalla saavutetaan etuja itselle. Luonto ei tuollaista harrasta, mutta ihmiayhteisössä johtajat, auktoriteetit, ym. Tapaavat harrastaa. Mikäpä sen parempaa kun äitien sarjapahoinpitely
Vauva-aika oli kyllä varsinkin ensimmäisen lapsen kanssa leppoisaa ja helppoa, vaikka lapsi huonosti nukkuikin. Mutta eihän siinä itselläkään ollut mitään muita velvoitteita kuin lapsesta huolehtiminen, joten ihan hyvin jaksoi. Ja kotikin pysyi ihan siistinä, kuka sitä siinä olisi sotkenut. Taaperovaihe oli sitten vähän raskaampaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tätä minäkin ihmettelen. Se on myös valheellista niitä kohtaan, jotka vasta suunnittelevat lasten hankkimista.
Tuskin vastuullisten aikuisten lapsenteko-aikeet somesta alkunsa saavat.
Se oli sekä ihanaa että kamalaa. Ihanaa silloin, kun lapsi nukkui kunnolla ja kamalaa silloin, kun ei nukkunut vaan valvotti kuten nuorimmaiseni allergian takia. Yövalvomisten takia oma terveytenikin kärsi.
Vaikka olin naimisissa, olin käytännössä yksinhuoltaja, kun mies oli aina töissä tai puuhasi omia juttujaan. Mutta haikeudella muistan niitä ihania aikoja lasten kanssa, kun olivat terveitä ja tosiaankin nukkuivat hyvin, niitä aikoja on ikävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niinpä, oli yhtä helvettiä.
Minä taas tykkäsin kovasti niistä ajoista. Peräti kolme kertaa. Hienoa olla äiti.
Vierailija kirjoitti:
Ap on lapseton ja provosoi keskustelua, mihin hänellä ei ole oikeasti mitään kosketusta.
Lapsettomuus nopeuttaa vanhenemista ja lisää syöpiä naisilla. Tällä evoluutio poistaa turhat yksilöt populaatiosta.
Aihettakoon vaikka syöpää niin. SULLE EI KUULU VITTUAKAAN KUKA TEKEE JA MIKSI TAI EI TEE...EI KUKAAN VIISAS TEE SUOMEN KÖYHTEEN LAPSIA KÄRSIMÄÄN. 😝😝😝😝😝😝😝😝😝
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla ainakin oli vauva-aika aivan ihanaa ja onnellista. Pääsin silloisesta tylsästä työstäni äitiyslomalle ja sain keskittyä vain hoivaamaan ihanaa, kauan haaveilemaani vauvaa. Eikä meillä mitään sotkua ja kaaosta ollut, koti pysyi paremmin siistinä kuin töissä käydessä, kun mulla oli hyvin aikaa puuhailla kotona lapsen nukkuessa. Ehdin opiskellakin samalla, niin sain viimein haettua lisäkoulutukseen josta olin haaveillut. Töissä käydessä ei jäänyt energiaa enää pääsykoelukuihin illalla töiden jälkeen.
Kyllä se taitaa olla ihan ihmisestä ja vauvasta kiinni millaista on, turha yleistää että kaikilla on kamalaa tai kaikilla on ihanaa, ja sitten joku muka "valehtelee" jos väittää päinvastaista. Ihmiset kokee asiat niin eri tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä minäkin ihmettelen. Se on myös valheellista niitä kohtaan, jotka vasta suunnittelevat lasten hankkimista.
Tuskin vastuullisten aikuisten lapsenteko-aikeet somesta alkunsa saavat.
Ei saa. Järkevät katsoo on varaa tehdä lasta niin että itsekin nauttii tästä elämästä.. 👍🏻👍🏻👍🏻👍🏻👍🏻👍🏻
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se vuosi, kun olin kotona oli kovin leppoisaa aikaa. Tein paljon kotona, kävimme avoimessa päiväkodissa, kyläilimme. Eikä ollut univajetta. Härdelli alkoi, kun molemmat olivat töissä ja piti pyörittää lapsiarkea, viedä harrastuksiin ja kärsin univajeesta. Mutta ihminen on luotu jännällä tavalla, sillä en muista silloin olleeni tuskastunut, väsynyt ja epätoivoinen. Jotenkin jotkut hormonit ja muut kävivät ylikierroksilla ja sitä vain eli hetkessä. Nyt ihmettelen, miten sitä jaksoikin, mutta luonto pitää huolen ja nostaa resilienssiä.
Ei sitä tarvitse kaunistella, että se on ruusunpunaista, kun se oikeastikin on sellaista varmaan hyvin monella.
Jollakin ei ehkä ole, mutta ei se muuta sitä tosiasiaa, että joillakin on.
Itse nautin vauva-arjesta paljon ja varsinkin vauvan syntymän jälkeen sitä oli ihanassa kuplassa ja rakkaushormoni jylläsi.
Mutta esim veljen vaimo sanoi, ettei tykänny ajasta jolloin vauva oli alle vuoden. (Toisaalta hän ei tainnut tykätä ollenkaan hoitaa lapsia, hermot ei kestäneet :( )
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä minäkin ihmettelen. Se on myös valheellista niitä kohtaan, jotka vasta suunnittelevat lasten hankkimista.
Tuskin vastuullisten aikuisten lapsenteko-aikeet somesta alkunsa saavat.
Ei saa. Järkevät katsoo on varaa tehdä lasta niin että itsekin nauttii tästä elämästä.. 👍🏻👍🏻👍🏻👍🏻👍🏻👍🏻
Meillä oli tarkoitus tehdä lapsia kun saatu maksettua opintovelat ja asunto. Nyt ei voi kuvitellakaan että tähän köyhyyteen leikatut voi tehdä. Me suomalaiset olemme joutuneet TARKKAILULUOKALLE. 👹👹👹
Vaikka olisivat kuin helppoja ja ihania niin ei lasia tehdä kärsimään köyhyyteen. Aamen. 👨🦲
Meillä on kyllä helppoa, tyytyväinen vauva, joka nukkuu hyvin. Herää kolme kertaa yössä, mutta nukkuu myös päikkäreitä, jolloin äiti saa nukkua myös päikkärit. On tyytyväinen ja viihtyy leikkimatolla myös itsekseen. Itkee hyvin vähän, mutta hymyilee ja nauraa paljon.
Kyllä tämä työelämän voittaa vaikka pidän kyllä työstänikin ihan.
Vierailija kirjoitti:
Itse koin vauva-ajan rankkana, mutta samalla nautin olla vauvan kanssa. Kaikki olisi ollut helpompaa, jos olisin tajunnut kuinka nopeasti vauva-aika kuitenkin menee ohi. Sillä hetkellä tuntuu, että kaikki on vaikeeta lopullisesti, mutta nopeasti asiat alkavat helpittumaan. Vauvakuplassa sitä ei ehkä ymmärrä sillä hetkellä. Mutta sellaista se elämä on, samaan aikaan rankkaa mutta jollain tavalla myös ihanaa.
Somettavat äidit tekisivät palveluksen muille äideille, jos olisivat postauksissaan rehellisiä. Näyttäisivät sitä arkista puolta ja niitä kääntöpuolia myös. Itselläni ei ollut mitään odotuksia ihanasta vauva-ajasta, niin sen takia en kokenut pettymystä, kun asiat eivät menneet aina sujuvasti.
Tai olisivat somettamatta. Ja olisivatkin, jos laumasielut eivät seuraisi heitä. Jokainen seuraaja pitää yllä tätä pahan kierrettä.
Tiedän useamman lapsen jotka nukkuivat todella huonosti ja kehittyivät ihan samaa tahtia kuin tässä kuvataan. Ei se huonosti nukkuminen ole mikään huonommin kehittyvän lapsen merkki.