Ensin rakennat talon tien viereen jättiikkunoilla ja sitten itket kun ihmiset näkee sisälle

Vierailija kirjoitti:

No meillä ainakin on ikkunat jotka kauko-ohjaimen nappia painamalla muuttuu ulkopuolelta läpinäkymättömäksi. Sisältä näkee tällöinkin ulos.

Kuvaatko ohikulkijoita? Inhottavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No meillä ainakin on ikkunat jotka kauko-ohjaimen nappia painamalla muuttuu ulkopuolelta läpinäkymättömäksi. Sisältä näkee tällöinkin ulos.

 

Kuvaatko ohikulkijoita? Inhottavaa.

Täh? Älä syö noita sieniä enää, ne on myrkyllisiä.

Vierailija kirjoitti:

No meillä ainakin on ikkunat jotka kauko-ohjaimen nappia painamalla muuttuu ulkopuolelta läpinäkymättömäksi. Sisältä näkee tällöinkin ulos.

 

Juu, ns. älylasi. Sisällä on kristallikiteitä ja sähkön avulla kiderakenne muuttuu niin, että lasi muuttuu lähes läpinäkymättömäksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä alkaen on taloja saanut rakentaa tien viereen?

Yleensä se menee niin päin, että tie rakennetaan valmiin talon viereen . Pahimmassa tapauksessa niitä joudutaan purkamaan.

Kaava sen määrää, miten iso väli pitää talolla ja tontin rajalla olla. Yleensä 1,5 metriä. Ja nykytontit ovat älyttömän pieniä, ei siinä paljoa ole mahdollisuuksia, vaikka halua olisikin

 

Niitä suuria tontteja on pilvin pimein. Olen aina ihmetellyt ihmisiä, jotka rakentavat kauniin talon, mutteivät välitä siitä millainen näkymä ikkunasta näkyy. Ja nyt on valittu tienäkymä.  

Itsekin aina kävellessäni katson noita tien vierellä olevia isoikkunallisia taloja, koska saattaahan olla, että joku kiikaroi tai jopa kuvaa sieltä minua kävelemässä. Ei mukava ajatus ollenkaan!

Onko sinulla vainoharha? 

Aiheeseen liittyen, kyllä minäkin katselen taloja, ja etenkin silloin huomaan töllöttäväni jos näen itseäni kiinnostavan talon/tontin, mutta osaan kyllä kävellä samalla ja kääntää katseeni eteenpäin. 

Kuulostaa kyllä ahdistavalta, kun aikuiset täällä huutelevat "oma vika". Minne on jäänyt kunnioitus muita kohtaan? Mitä sitten, vaikka se talo olisi tien vieressä? Mitä sitten että ihmiset katsoo? Minusta on vaan niin helvetin töykeää, että pysähdytään ja jäädään toljottamaan, se voi olla jopa kotirauhan rikkomista. 

Maailmassa on pohjaton määrä asioita, joista voi uhriutua. 

Onhan se vähän kuin ompelisi itselle liian lyhyen mekon, niin että pyrstö näkyy ja sitten uhriutuisi kun muut tuijottaa.

Asun pohjakerroksessa. Iltaisin on tietysti kaihtimet kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Tähän ongelmaan olisi ratkaisu. Peilaava teippi sekä ulos epä suora valaisu ikkunaan. Kesällä kirkkaalla säällä ikkuna toimii ulos päin peilinä. Syksyllä ym. pimeällä ulkona oleva valo varmistaa että sisälle ei näe koska on valoisampaa ulkona.

 

Näin myös minä olisin sen ratkaissut.

Toki katsominen tai vilkaisu on eri asia kuin et pysähdytään pitkäksi aikaa kyttäämään.

Meillä on isot ikkunat mutta talo on maalla. Kaupunkiin minitontille ei tällaista olisi tehty, ei kiinnosta tuijotella naapurien seiniä tai jalkakäytäviä.

 Meilläkin on ikkunat lattiasta kattoon, mutta sisälle ei kukaan näe, jos ei tule pihalle. Seuraavat talot ovat kaukana alapuolella ja ikkunoistamme avautuu upea merinäköala. Joten emme todellakaan ole peittäneet ikkunoita verhoilla. 

Mutta esim. Tanskassa harva käyttää verhoja ikkunoiden edessä ja on ihan yleinen harrastus, etenkin jouluaikaan, lähteä iltakävelylle ja ihailla erilaisia sisustuksia ja (joulu)koristeluja. Miksi se on suomalaiselle niin ahdistavaa?

Ja noihin isoihin ikkunoihin on vaikka mitä ratkaisuja, jos ei halua ihmisten näkevän sisälle. Helpoin on ohuet läpikuultavat verhot, joista näkyy maisema läpi, mutta sisällepäin näkyy vain hahmoja. Tai sitten ikkunan sisä-tai ulkopuolelle moottorilla ja kaukosäätimellä toimivat (läpikuultavat) kaihtimet. Tai vaihtaa lasit peililaseiksi. Tai älylaseiksi.

Voi voi. Oma on valinta.

Vierailija kirjoitti:

Onhan se vähän kuin ompelisi itselle liian lyhyen mekon, niin että pyrstö näkyy ja sitten uhriutuisi kun muut tuijottaa.

 

 

Jos asia on sinulle  näin mustavalkoisesti verrannollinen niin onhan se silloin totta. Mutta missä menee kotihäiriköinnin raja? Tuskin he osasivat ajatella asiaa pidemmälle rakentaessaan uutta kotia, vaan olivat ehkä enemmänkin innoissaan omasta talo-projektistaan. 

Ihan ok katsoa ja kävellä eteenpäin sillä lenkillä. Mutta minusta on vaan törkeää jäädä seisomaan ja pällistelemään sinne sisälle. Siinä menee raja. 

Onpa Annella "suuret murheet" ja nolo luonne, kun kehtaa itkeä tällaista!