Lue keskustelun säännöt.
Yhä useampi lapsi ei voi syödä päiväkoti- tai kouluruokaa: heille tarjotaan turvaruokaa
23.01.2026 |
Juttu tiivistettynä
Turvaruuan tarve kasvaa kouluissa ja päiväkodeissa. Lapset ovat sen saamisen suhteen eriarvoisessa asemassa, koska kuntien käytännöt vaihtelevat.
Turvaruoka on ennalta sovittu ateria, joka turvaa lapsen energiansaannin, kun muu ruoka ei maistu esimerkiksi aistiherkkyyden vuoksi.
Taustalla on usein esimerkiksi neurokirjon häiriö tai ahdistus, ei nirsoilu.
Turvaruokien määrän kasvu lisää keittiöiden työtä ja kustannuksia.
Kommentit (275)
Vierailija kirjoitti:
Näillä turvaruokaa saavilla lapsilla on ihan oikea ja hyväksyttävä syy siihen, että saavat tällaista ruokaa. Hyvä, että nykyään järjestetään niin, että kaikki lapset saavat jotain syödäkseen. Itselläni ei mennyt aikanaan kouluikäisenä puurot alas vaan tulivat ylös ja niin tapahtuu vieläkin ja olen 70 v. eikä ole koskaan tutkittu miksi näin. Puuropäivinä söinkin sitten koulussa vain näkkäriä maito kyytipoikana ja olin tietenkin nälissäni koulupäivän päätyttyä.
Minä olin nälissään koulupäivän jälkeen vaikka olin syönyt, kas kun kulutinkin. Kukaan ei siihen kuole ettei joka päivä. Mutta jos et tarjottu ruoka kelpaa on syömättä tai vanhemmat hankkii näille turvaruoat, allerginen voi kuolla syömiseen ei nuo
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jo on aikoihin eletty. Muistan vieläkin kun äiti saattoi ekaluokalla kouluun ja sanoi että kaikki menee hyvin. Ja niin meni. Ekana päivänä oli ruokana kumiperunoita, nakkikastiketta, jossa lillui suolakurkunpalasia. Lisänä oli maitoa, vettä, näkkileipää ja porkkanaraastetta.
Kaksi isointa poikaa kävi hakemassa ne kaikki ruoat 3 kerrosta alempaa keittiöstä.
KAIKKI SÖIVÄT KAIKKEA (paitsi ne joilla oli allergiaa).
-1990 Pohjois Savo
Pohjois-Savo, 60-luvun loppu: pikkusiskoni ei voinut syödä kalaa, kananmunaa eikä tomaattia ilman että suun limakalvot menivät rikki. Häntä rangaistiin syömättömyydestä koulussa, koska kukaan ei ollut ikinä kuullutkaan ruoka-aineallergioista.
Mun turvaruoka on suklaa. Pitäskö alkaa kiukutella, kun veronmaksajat eikä työnantajakaan tarjoo sitä ilmaseks.
N52
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo on aikoihin eletty. Muistan vieläkin kun äiti saattoi ekaluokalla kouluun ja sanoi että kaikki menee hyvin. Ja niin meni. Ekana päivänä oli ruokana kumiperunoita, nakkikastiketta, jossa lillui suolakurkunpalasia. Lisänä oli maitoa, vettä, näkkileipää ja porkkanaraastetta.
Kaksi isointa poikaa kävi hakemassa ne kaikki ruoat 3 kerrosta alempaa keittiöstä.
KAIKKI SÖIVÄT KAIKKEA (paitsi ne joilla oli allergiaa).
-1990 Pohjois Savo
Pohjois-Savo, 60-luvun loppu: pikkusiskoni ei voinut syödä kalaa, kananmunaa eikä tomaattia ilman että suun limakalvot menivät rikki. Häntä rangaistiin syömättömyydestä koulussa, koska kukaan ei ollut ikinä kuullutkaan ruoka-aineallergioista.
Tämä oli oikeaa meininkiä: loppui se vinkuminen joka asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Jo on aikoihin eletty. Muistan vieläkin kun äiti saattoi ekaluokalla kouluun ja sanoi että kaikki menee hyvin. Ja niin meni. Ekana päivänä oli ruokana kumiperunoita, nakkikastiketta, jossa lillui suolakurkunpalasia. Lisänä oli maitoa, vettä, näkkileipää ja porkkanaraastetta.
Kaksi isointa poikaa kävi hakemassa ne kaikki ruoat 3 kerrosta alempaa keittiöstä.
KAIKKI SÖIVÄT KAIKKEA (paitsi ne joilla oli allergiaa).
-1990 Pohjois Savo
No siihen aikaan kaikki autistit ja nepsyt ja muut erityiset oli omissa luokissaan. Ole. Ollut tällaisessa luokassa töissä Kuopiossa v. 1995-1997. Ja kyllä: kustannuksia tuli, niitä ei laskettu. Pidettiin tärkeimpänä, että lapset syövät edes jotain, oli se sitten vaikka joka toinen päivä keitettyä perunaa ja nakkikastiketta ja joka toinen päivä makaronilaatikko. Ei nurinhan noin, mutta kuitenkin. Ruokaa osattiin myös pakastaa. Esimerkiksi sellainen kuin kasvissosekeitto maistui monelle. Keittäjä teki isomman annoksen sinä päivänä ja kas kummaa, myös Kuopiosta löytyi pakastimet, mihin sitä voitiin laittaa annoksina pahan päivän varalle. Eikä valitettu, että onpa kovat kustannukset. Soppa oli halpaa ja vielä ysärillä se tehtiin juureksista eikä mistään säilöntä- ja väriaineista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse hain kesken päivän tyttären päiväkodista. Istui siellä vihaamansa silakan edessä, kun muut ulkona.
Rankaistiin.
Nytkö muka saa eri ruokaa jopa?
Mitähän tuommoisestakin oppii. Minäminä.
Tuo on sentään pelkkää istuttamista. Mut laitettiin juoksemaan taloa ympäri rangaistukseksi.
Kun olisikin niitä vanhan ajan tavallisia ruokia joissa kaikki ei oltu sekoitettu mössöksi. Nykyisin lähes kaikki päiväkotiruoka ja kouluruoka on sellaista, että ainesosat on sekoitettu keskenään. Lisäksi on kaikenlaisia etnoruokia, jotka valtaväestölle ei välttämättä ole sitä kotiruokaa. Lapsille yhä maistuu koulussa nakki/kanakastikkeet ja perunat, makaroonilaatikko, pinaattilätyt ja kalapuikot. Tällaisina päivinä tietää aina että lapset ovat koulussa syöneet.
Helsingissä varmaan menee sitten jo erilaiset ruoat paremmin, kun nämä kotimaiset ruoat ei ole heille enemmistönä tuttuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyse ei ole mistään nirsoilusta vaan aistiherkkyydestä. Näillä lapsilla on neurokirjo häiriötä, joilla saattaa ruoan koostumus olla vaikka sellainen, että ne ei sitä pysty oksentamatta syömään. Myös joillain autisteilla / adhd ihmisillä on vain jotain tiettyjä samoja ruokia, mitä ne voi syödä. Nämä ihmiset eivät mahda sille yhtään mitään, niiku vaikka ihminen jolla on diabetes. Koittakaa nyt prkl ymmärtää se asia jo pikkuhiljaa.
Aivan käsittämätöntä, ettei ihmiset vieläkään tiedä mistään mitään vaikka on netti nenän edessä.. ai nii mut tiktok.
Samaa tulin sanomaa. Luetun vai elämän ymmärtämättömyyttä?
Ihan niinku ongelma ei olis lapsissa vaan siinä mitä tarjotaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun turvaruoka on suklaa. Pitäskö alkaa kiukutella, kun veronmaksajat eikä työnantajakaan tarjoo sitä ilmaseks.
N52
Hyvä esimerkki, siitä kun ymmärretään väärin. Tahallaan tai tahattomasti.
Vierailija kirjoitti:
Itse hain kesken päivän tyttären päiväkodista. Istui siellä vihaamansa silakan edessä, kun muut ulkona.
Rankaistiin.
Nytkö muka saa eri ruokaa jopa?
Mitähän tuommoisestakin oppii. Minäminä.
Moi, minulle kävi noin rusinasopan kanssa tarhassa. En syönyt sitä ja tarhatädit jätti yksin lautasen kanssa kun muut meni nukkumaan. Vasta siivoaja vapautti että olisi roskiin laittanut rusinasopan. No lusikoin sopan maistelematta.
En ole koskaan sen jälkeen rusinoita syönyt. Ja en ole mies hintelemmästä päästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan niinku ongelma ei olis lapsissa vaan siinä mitä tarjotaan?
No eikun nimenomaan tiedostetaan, että se ongelma on niissä lapsissa, ja tarjotaan siihen ongelmaan ratkaisu.
90-luvulla syötiin tai itkettiin ja syötiin.
Aikuiset annosteli ruoan ja sitten istuin niin päiväkodissa, kesäleirillä ja vielä ala-asteella yksin ruokalassa ruokalautanen edessä. Tunteja. Olin kiltti pikkutyttö ja tämä oli todella rankkaa. Se oli hienoa kasvatusta se.
En muuten syönyt, en sen jälkeen kun päiväkodissa oksensin sen lasagnehirvityksen pöydälle. Opin siis jo tuon ikäisenä, että ei kannata väkisin kokeilla.
Olisin tarvinnut tuollaista turvaruokaa . Ihan normaali ihminen olen ilman nepsynäpsyjä, mutta suutuntumasta ja mausta herkkä. Siihen ei auta väkipakko vaan omilla ehdoilla ruokiin tutustuminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko tässä kyse vain suomalaislapsille tarkoitetusta ruuasta? Ja minkä sortin ruokaa eri kansakuntalaisille tarjotaan, että kaikki viihtyisivät paremmin.
Tällaisiin kun annetaan siimaa, niin vaatimuksille (ja kuluille) ei loppua näy.
Aivan hyvin voisi sanoa, että jollei kelpaa, niin ole syömättä. Seuraavalla kerralla kelpaa. Nälkä on paras mauste.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mut toistan vielä ylempänäkin sanomani kommentin että jutussa esitetyt perusteet turvaruokaan on tyyliin vajaaravitsemus, hoitopäivän sujuminen huonosti ym. Niin miksi nirsot lapset ei sitten saa turvaruokaa? Ihan samalla lailla heilläkin on energiat matalalla kun eivät syö mitään. Miksi pitää olla diagnoosi?"
Eihän nuo perusteet diagnoosia katso. Ei tukitoimet pohjaa diagnoosiin, vaan käytännössä ilmeneviin haasteisiin.
Käytännössähän "nirsous" useimmiten on juuri tuota aistiyliherkkyyttä.
Nirsous on erittäin tavallinen ominaisuus taapero-ja leikki-iässä. miks kaikki pitää medikalisoida oikeesti!
Hyvänen aika, eihän noita turvaruokia normaaliin taaperoiän nirsouteen tarjota, vaan niille, joilla oikeasti on kyse voimakkaan rajoittavista aistiherkkyyksistä.
Vierailija kirjoitti:
Jos siis tuo turvaruoka koskee neurokirjon lapsia, miksi niitä sitten sikiää niin paljo nykyään. Miettiikö kukaan tätä? Vähän sama kun kaikki rynnii hakemaan sitä adhd-diagnoosia. Ennennä oli vaan nirsoja ja sitten yluvilkkaita lapsia.. eikä kukaan kuillut ruuan puutteeseen.
Siitä diagnoosista saa noin 500,-/kk käteen Kelalta, siksi niitä diagnooseja halutaan.
Lapsen elämä on kyllä melko tylsää kun joutuu tyytymään mauttomaan ja helposti pureskeltavaan turvaruokaan.
Suomalainen perinneruoka ja sillä siisti. Pois ne turhat etelämaalaiset ruuat.
Jos ei kelpaa, niin kotonta eväät mukaan, äiti laitta ja lapsiu syö koulussa.
Kyllä tätä paapomista on jo ollut.
Luvun 60 ja sanan "vuoden" väliin ei tule väliviivaa.
On tainnut jäädä koulut käymättä ja ruoat syömättä...