Lue keskustelun säännöt.
Yhä useampi lapsi ei voi syödä päiväkoti- tai kouluruokaa: heille tarjotaan turvaruokaa
23.01.2026 |
Juttu tiivistettynä
Turvaruuan tarve kasvaa kouluissa ja päiväkodeissa. Lapset ovat sen saamisen suhteen eriarvoisessa asemassa, koska kuntien käytännöt vaihtelevat.
Turvaruoka on ennalta sovittu ateria, joka turvaa lapsen energiansaannin, kun muu ruoka ei maistu esimerkiksi aistiherkkyyden vuoksi.
Taustalla on usein esimerkiksi neurokirjon häiriö tai ahdistus, ei nirsoilu.
Turvaruokien määrän kasvu lisää keittiöiden työtä ja kustannuksia.
Kommentit (194)
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos lapsi sitten vaan on niin nirso ettei syö muuta kuin pastaa? hänen ravitsemuksestaan tai päivän sujumisesta tms ei tarvitse huolehtia, kun tuo on vain aistiyliherkille ym?
No sitten luonto karsii pois kuten se tekee luonnossakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä turvaruoka oli ruisleipää, paistettua kananmunaa ja kreikkalaista jogurttia, jonka päälle riepoteltiin hiukan sokeria. Yksi näistä kerrallaan. Toki näitä ei hänelle tarjoiltu, joten meni syömättä päiväkodista yläkouluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos lapsi sitten vaan on niin nirso ettei syö muuta kuin pastaa? hänen ravitsemuksestaan tai päivän sujumisesta tms ei tarvitse huolehtia, kun tuo on vain aistiyliherkille ym?
No sitten luonto karsii pois kuten se tekee luonnossakin.
Syöttää sille vain sitten sitä pastaa. Tieto kotiin, niin vanhemmat syöttää sitten muutakin. Kyllä sadalla grammalla pastaa pärjää koulussa joku 7-vuotias iltapäivään asti.
Vierailija kirjoitti:
Niin ja sitten ihmetellään, miksi kukaan ei aikuisena kestä enää mitään...
Niin ne kaikki puoli prosenttia 18 000 lapsesta? Narsistejakin on 1-2 prosenttia, joten eiköhän näillä turvaruoan syöjilläkin voi olla ihan todellisia fyysisiä tai henkisiä ongelmia.
"Mut toistan vielä ylempänäkin sanomani kommentin että jutussa esitetyt perusteet turvaruokaan on tyyliin vajaaravitsemus, hoitopäivän sujuminen huonosti ym. Niin miksi nirsot lapset ei sitten saa turvaruokaa? Ihan samalla lailla heilläkin on energiat matalalla kun eivät syö mitään. Miksi pitää olla diagnoosi?"
Eihän nuo perusteet diagnoosia katso. Ei tukitoimet pohjaa diagnoosiin, vaan käytännössä ilmeneviin haasteisiin.
Käytännössähän "nirsous" useimmiten on juuri tuota aistiyliherkkyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä hem mettiä?? Tähänkö on tultu?! Ja aikuisina nämä lumihiutaleet ei kestä sitten enää yhtään mitään, jos ei ole tarjolla mieliruokia. 😲
Miten kertoa ettet lukenut juttua kertomatta, että et lukenut juttua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos lapsi sitten vaan on niin nirso ettei syö muuta kuin pastaa? hänen ravitsemuksestaan tai päivän sujumisesta tms ei tarvitse huolehtia, kun tuo on vain aistiyliherkille ym?
No sitten luonto karsii pois kuten se tekee luonnossakin.
Joo yritän ehkä hakea sitä että muistaahan ihmiset, että tyhmyys (merkityksessä matala äo), laiskuus ja nirsous on ihan olemassaolevia ominaisuuksia vielä 2020-luvullakin. Ei kaikki hyödy mistään diagnooseista. Toki voi tulla lyhytaikainen hyöty esim. että saa pastaa, mutta sellainen pitkäaikainen selviäminen normaaliin aikuisen elämään varmaan monien kohdalla sujuisi parhaiten kun sanottaisiin niin kuin asia on että nirso ei aina voi saada mielesitä ruokaa ja laiska ei saavuta tuloksia ym.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos lapsi sitten vaan on niin nirso ettei syö muuta kuin pastaa? hänen ravitsemuksestaan tai päivän sujumisesta tms ei tarvitse huolehtia, kun tuo on vain aistiyliherkille ym?
No sitten luonto karsii pois kuten se tekee luonnossakin.
Aattelit, että Suomessa vionna 2026 jätetään lapsia kuolemaan nälkään? Tuolla aatemaailmallahan kaikki sairaalat voidaan lakkauttaa, ja antaa luonnon karsia?
Vierailija kirjoitti:
"Mut toistan vielä ylempänäkin sanomani kommentin että jutussa esitetyt perusteet turvaruokaan on tyyliin vajaaravitsemus, hoitopäivän sujuminen huonosti ym. Niin miksi nirsot lapset ei sitten saa turvaruokaa? Ihan samalla lailla heilläkin on energiat matalalla kun eivät syö mitään. Miksi pitää olla diagnoosi?"
Eihän nuo perusteet diagnoosia katso. Ei tukitoimet pohjaa diagnoosiin, vaan käytännössä ilmeneviin haasteisiin.
Käytännössähän "nirsous" useimmiten on juuri tuota aistiyliherkkyyttä.
Nirsous on erittäin tavallinen ominaisuus taapero-ja leikki-iässä. miks kaikki pitää medikalisoida oikeesti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyse ei ole mistään nirsoilusta vaan aistiherkkyydestä. Näillä lapsilla on neurokirjo häiriötä, joilla saattaa ruoan koostumus olla vaikka sellainen, että ne ei sitä pysty oksentamatta syömään. Myös joillain autisteilla / adhd ihmisillä on vain jotain tiettyjä samoja ruokia, mitä ne voi syödä. Nämä ihmiset eivät mahda sille yhtään mitään, niiku vaikka ihminen jolla on diabetes. Koittakaa nyt prkl ymmärtää se asia jo pikkuhiljaa.
Aivan käsittämätöntä, ettei ihmiset vieläkään tiedä mistään mitään vaikka on netti nenän edessä.. ai nii mut tiktok.
Tai sitten vaihtoehtoisesti ihmiset ei jaksa näitä kaikkia ihmeellisiä, aika vastikään keksittyjä diagnooseja ja "diagnooseja".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos lapsi sitten vaan on niin nirso ettei syö muuta kuin pastaa? hänen ravitsemuksestaan tai päivän sujumisesta tms ei tarvitse huolehtia, kun tuo on vain aistiyliherkille ym?
No sitten luonto karsii pois kuten se tekee luonnossakin.
Aattelit, että Suomessa vionna 2026 jätetään lapsia kuolemaan nälkään? Tuolla aatemaailmallahan kaikki sairaalat voidaan lakkauttaa, ja antaa luonnon karsia?
Suomessa ei ole kuollut lapsia nälkää ainakaan 80 vuoteen. Joten tällaista höpötystä ei tarvitse verovaroin järjestää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minäkään opettajana halua syödä kouluruokaa vaan nirsoilen omilla eväillä. Näin tekevät myös likimain kaikki kollegani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos lapsi sitten vaan on niin nirso ettei syö muuta kuin pastaa? hänen ravitsemuksestaan tai päivän sujumisesta tms ei tarvitse huolehtia, kun tuo on vain aistiyliherkille ym?
No sitten luonto karsii pois kuten se tekee luonnossakin.
Joo yritän ehkä hakea sitä että muistaahan ihmiset, että tyhmyys (merkityksessä matala äo), laiskuus ja nirsous on ihan olemassaolevia ominaisuuksia vielä 2020-luvullakin. Ei kaikki hyödy mistään diagnooseista. Toki voi tulla lyhytaikainen hyöty esim. että saa pastaa, mutta sellainen pitkäaikainen selviäminen normaaliin aikuisen elämään varmaan monien kohdalla sujuisi parhaiten kun sanottaisiin niin kuin asia on että nirso ei aina voi saada mielesitä ruokaa ja laiska ei saavuta tuloksia ym.
Ootteko te alapeukuttajat oikeesti sitä mieltä että kukaan ei ole tyhmä, nirso eikä laiska? Voin kertoa että itse ainakin olen nirso ja laiska.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätä tää on suomalainen ainutlaatuinen hössötys kulttuuria... Haluaisin tietää kuinka moni kreikkalainen tai ranskalainen lapsi syö TURVARUOKAA !!!? Täällä paasataan kaikkia jotka vähänkin kitisee, joulu teemat poistetaan ettei muut uskonnot suutu, (kreikassa pappi siunaa kaikki koulun aloittavat lapset) kouluruoka on jotain mifu tofu soosia että ei tuu terveysongelmia lapsille, muualla maailmassa nauretaan partaansa tähän suomalaiseen ainutlaisuuteen hössötykseen..
Vierailija kirjoitti:
"Mut toistan vielä ylempänäkin sanomani kommentin että jutussa esitetyt perusteet turvaruokaan on tyyliin vajaaravitsemus, hoitopäivän sujuminen huonosti ym. Niin miksi nirsot lapset ei sitten saa turvaruokaa? Ihan samalla lailla heilläkin on energiat matalalla kun eivät syö mitään. Miksi pitää olla diagnoosi?"
Eihän nuo perusteet diagnoosia katso. Ei tukitoimet pohjaa diagnoosiin, vaan käytännössä ilmeneviin haasteisiin.
Käytännössähän "nirsous" useimmiten on juuri tuota aistiyliherkkyyttä.
Joo... Ja siitä pääsee eroon sillä että uskaltaa uskaltaa kokeilla ja maistaa...
Mä oon koulun keittiössä töissä ja tehdään pari turvaruokaa parille lapselle. Toinen on niin multiallergikko, että sopii vain ruoka x, ja toisella on todettu vakava syömishäiriö, jonka vuoksi syö ruokaa y. En kerro sen tarkemmin, ettei sijainti ja oppilaat tule ilmi. Mutta toisaalta en ihmettele miksi ruoka on usein pahaa, mehän vain sekoitetaan ja lämmitetään eineksiä, joskus välipaloja leivotaan esim pannari, mutta muutoin kaikki on valmista uuniin tai hellaan, jopa nakit tulee pilkottuna.
Vanhemmat on hulluja tässä on lopputulos, jos ei maistu on syömättä. Liika ymmärtäminen vie ihmiskunnan tuhoon
Eiköhän tuokin kotoa lähde kun vanhemmat tunkevat mautonta einestä eteen eikä lapsi opi maistelemaan ja sietämään erilaisia ruokia.
Tuo on vain tietänättömyyttä. Mun autistien aistiyliherkän lapsen turvaruoka olis pienenä ollut pinaattikeitto ja kasvissosekeitto, kurkku ja parsakaali.