Kuinka ehtiä olemaan läsnä lapsille?
Meillä arki kolmen päiväkoti-ikäisen lapsen kanssa menee aina samaa rataa: Mies vie lapset aamulla päiväkotiin ja illalla minä pääsen hakemaan heitä n. klo 15:45, kun olen tehnyt täyden työpäivän.
Päiväkoti on alle kilometrin päässä, mutta kolmen lapsen hakureissu eri päiväkotiryhmistä ja lumessa taapertaen, päikkyreppuja ja suksia (päikyssä hiihtoa) kantaen sekä pienimmäistä pulkassa vetäen, kestää valehtelematta yli tunnin. Kotona olemme vähän ennen klo 17 ja siinä sitten revimme lumiset ulkovaatteet aivan liian pienen eteisemme lattialle. Samassa nuorimmainen kertoo, että pissa ehti jo tulla ja keskimmäinen kiljuu, että miksi en jo auta senkin kakkapää, typerä äiti. Laitan äkkiä uunin lämpenemään (lämmitetään jotain nopeaa, kuten valmiskalapullia) ja vien nuorimmaisen pesulle. Autan keskimmäinen ulos talvivaatteista ja kuivaan nuorimman.
Pesukone pitää laittaa vielä äkkiä päälle, että saan pissaan menneen talvihaalarin pestyä. Sitten pääsen ruoanlaittoon, mutta ensimmäinen lasten välinen riita keskeyttääkin jo pikaisen kasvisten pilkkomisen. Katan äkkiä pöydän, lämmitän eilistä pastaa ja otan kalapullat uunista. Ruokaa pääsemme syömään vasta 17:20.
Ruoka äkkiä napaan, sitten pöydän siivous ja tadaa! Kello on jo 18. Isä tulee töistä kotiin, kun on saanut tehtyä täyden päivän ja haettua seuraavana päivänä päikkyyn tarvittavat eväät (kerrottiin vasta eilen toki). Työmatkoihin kun täällä pk-seudulla menee vähintään meillä se 45 min, vaikka asummekin aika järkevällä sijainnilla.
Lapset leikkii hetken, mitä leikkii. Mies syö, minä vien roskat ja viikkaamme äkkiä pyykit. Tiskikone päälle ja haalari kuivausrumpuun. Äkkiä iltapalaa lapsille ja iltatoimille. Lyhyt lukuhetki, jos ehtii ennen nukkumaanmenoa ja sitten sitä pääseekin siihen nukutusrumbaan, mistä voisin tehdä toisen aloituksen.
Seuraavan aamun valmistelut, kun lapset vihdoin nukahtaa ja äkkiä nukkumaan, jotta on sitten ah, niin reipas taas uuteen päivään!
Mutta kysymys siis: missä välissä ehtisimme olla läsnä lapsillemme?
Kommentit (292)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö voi pyytää lapsia samaan päiväkoti ryhmään?
Päiväkotiryhmät muodostetaan ikäryhmittäin.
Mun kolme lasta on samassa päiväkodissa omissa ryhmissään.
Missäköhän ap: n lapset on hajallaan jos eri päiväkodeissa. Ainahan saman perheen lapset laitetaan samaan päiväkotiin vaikka eri ryhmät.
Aina ei voi laittaa samaan päiväkotiin, kun tilaa ei ole. Meillä oli käydä sillai, että kolme lasta ja kolmeen päiväkotin. Onneksi olin ajoissa hakenut paikkoja ja oli aikaa tuumaila vaihtoehtoja. Olisin jäänyt pidemmäksi aikaa kotiin, jos samaa päiväkotia ei olisi järjestynyt. Asiat hoitui meidän eduksi puplessa vuodessa. Vaikka kauin päiväkoti, niin kaikki samassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö voi pyytää lapsia samaan päiväkoti ryhmään?
Päiväkotiryhmät muodostetaan ikäryhmittäin.
Mun kolme lasta on samassa päiväkodissa omissa ryhmissään.
Missäköhän ap: n lapset on hajallaan jos eri päiväkodeissa. Ainahan saman perheen lapset laitetaan samaan päiväkotiin vaikka eri ryhmät.
Aina ei voi laittaa samaan päiväkotiin, kun tilaa ei ole. Meillä oli käydä sillai, että kolme lasta ja kolmeen päiväkotin. Onneksi olin ajoissa hakenut paikkoja ja oli aikaa tuumaila vaihtoehtoja. Olisin jäänyt pidemmäksi aikaa kotiin, jos samaa päiväkotia ei olisi järjestynyt. Asiat hoitui meidän eduksi puplessa vuodessa. Vaikka kauin päiväkoti, niin kaikki samassa.
Aa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä hemmetin nukutusrumba?
Juuri tämä, tekniikkavirhe pahimmasta päästä. Toinen on tuo jos lapsi nimittelee vanhempaansa, jos kunnioitus puuttuu noin olenaisessa asiassa niin aloittajaa ei voi auttaa. Peli on täysin menetetty.
Typerää liioittelua. Peliä ei ole menetetty vaikka ihminen olisi narkannut ja rötöstellyt nuoresta asti ja vasta kolmikymppisenä havahtunut normielämään. Tämän ketjun lapset ovat vasta pieniä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP on katkera, lyhytpinnainen ja toksinen äiti. Niin negatiivisesti puhuu kaikesta. Lapsilta "revitään" vaatteet päältä ja kaikki kotityöt pitää tehdä "äkkiä".
Toivottavasti lapsilla on parempi isä, joka käyttäytyy rauhallisesti. Lapset eivät koskaan opi kärsivällisyyttä jos äiti ei itse rauhoitu JA rauhoita lasten arkea.
Viikonloppuna tehdään koko seuraavan viikon ruuat (kaikki lämpimät ruuat) valmiiksi pakastimeen.
Nämä neuvot ovat aina jokaisen omasta vinkkelistä. Meillä tehtiin joka päivä tuore ruoka. Pakastimen makuinen ruoka ei olisi mennyt kaupaksi. Toisaalta tykätään kokkauksesta. Siivouksen kanssa sitten vähän eri meininki.
Sama, meillä tehdään tuore ruoka pikkulapsille. Immuniteetti rakentuu nuorena, en menisi millään 3 vuorokauden nakkisoossi jääkaappiin-touhulla itse, mutta kukin tyylillään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP on katkera, lyhytpinnainen ja toksinen äiti. Niin negatiivisesti puhuu kaikesta. Lapsilta "revitään" vaatteet päältä ja kaikki kotityöt pitää tehdä "äkkiä".
Toivottavasti lapsilla on parempi isä, joka käyttäytyy rauhallisesti. Lapset eivät koskaan opi kärsivällisyyttä jos äiti ei itse rauhoitu JA rauhoita lasten arkea.
Viikonloppuna tehdään koko seuraavan viikon ruuat (kaikki lämpimät ruuat) valmiiksi pakastimeen.
Nämä neuvot ovat aina jokaisen omasta vinkkelistä. Meillä tehtiin joka päivä tuore ruoka. Pakastimen makuinen ruoka ei olisi mennyt kaupaksi. Toisaalta tykätään kokkauksesta. Siivouksen kanssa sitten vähän eri meininki.
Sama, meillä tehdään tuore ruoka pikkulapsille. Immuniteetti rakentuu n
Nyt oli niin naurettavan surkea esimerkki, että ... Oikein 3 vrk nakkisoosi. Se ei ole "tuoreena" sen terveellisempää. Ei mut sähän teet nakitkin itse?
No, kukin tavallaan.
Vierailija kirjoitti:
Läsnä voi olla arkisissakin asioissa. Esim tuo kotimatkakin voi olla pulinan täytteistä yhteistä aikaa ja parhainta läsnäoloa. Jutellaan vuorotellen päivän tapahtumista ja välillä voi vähän heittäytyä tekemään lumienkeleitäkin.
Samoinn ruuanlaitto yhdessä. Sen lisäksi viikonloppuisin suunnittelee valmiiksi, käy kaupassa ja tekeekin osan tai osia ruuista, niin äkkiähän se stten arjessa tulee.
Meillä muksut 2x6v ja 4v ovat aika omatoimisia jo pukeutumisessa. Toinen auttaa toistaan ja sitten kun on hanskat kädessä, niin ehkä se vetoketjun laittaminen jää mulle. Riisuutuminen on näppärämpää. Toisinaan saa jättää kuraeteisen lattiallekin, jos mennään vielä ulos. Lattialämmitys kuivattaa. ;)
Pyykkiä ei ole joka päivä pestäväksi. Eihän se vie kuin hetken aktiivista aikaa ja siinäkin muksut voi olla mukana.
Arkiastiat meillä on matalassa kaapissa, jotta lapset voi auttaa kattamisessa. Pystyvät myös
Eli teillä on molemmilla 1 h normaalia lyhyempi työaika. Työmatkatkin kenties ap:tä lyhyemmät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö voi pyytää lapsia samaan päiväkoti ryhmään?
Päiväkotiryhmät muodostetaan ikäryhmittäin.
Mun kolme lasta on samassa päiväkodissa omissa ryhmissään.
Missäköhän ap: n lapset on hajallaan jos eri päiväkodeissa. Ainahan saman perheen lapset laitetaan samaan päiväkotiin vaikka eri ryhmät.
Päiväkotipaikkoja jakaessa menevät paikat aina ensin jo päiväkodissa olevien sisaruksille. Tiedän tämän, koska itse olin hölmö ja hoidin lapset pitkään kotona. Kun yritin saada heitä samaan päiväkotiin, ei se onnistunut, koska edelle menivät kaikki, joilla oli jo sisaruksen jalka oven välissä. Sen jälkeen olen neuvonut kaikkia hakemaan päivåhoitopaikan esikoiselle, vaikka itse ei palaisi lasten välissä töihin. Näin se systeemi toimii.
Etkö ole siinä matkalla jo läsnä ? Entä sitten klo 18 kun olette valmiita voisi olla läsnä niille lapsille. Myös riisuessa voi olla vaikka läsnä lapsille
Eikö tuo kotimatka jo ole yksi läsnäolon paikka, vai meneekö se vaan ähisteessä ja kiukutellessa. Ymmärrän, että kaikkihan siinä on väsyneitä... Itse vaan koen sen viimeistään hetkeksi, jolloin pääsen omista töistä eroon ja saan äitimoodin päälle. Käydään päivän kuulumisia läpi. Vuorovaikutusta . jutustelua ja kuuntelua. Mä ajattelen, että matkakin menee sujuvammin, kun on jutustelua ja lapsi tulee huomioonotetuksi siinä heti. Eikä ala tappelemaan huomiostaan.
Pyykin pesu 4 päivänä viikossa riittää lapsiperheelle. Ma, ke, pe, su. Meillä nelihenkinen perhe ja lapset molemmat tyttöjä.
Perjantaina pestään kaikki päiväkotivaatteet (koko viikon kertymä ma-pe) niin saadaan ne pois alta. Samalla voi pestä myös koko viikon ulkoiluvaatteet. Yleensä ei tarvitse, koska ulkoiluvaatteet usein "puhdistuvat" tuulettamalla. Pistän ne parvekkeelle yöksi. Meillä on lasiparveke, joten vaatteet eivät kastu vaikka sataisi vettä vaakasuoraan. Aamulla harjaan vaatteista hiekat pois. Lopputulos on yllättävän siisti ja raikas. Jos vaate ei haise pahalta minun nenääni (olen hajuyliherkkä) niin ei se haise muidenkaan nenään. :D
Hyvin likainen vaate voidaan pestä heti jos se todella haisee niin että sitä ei kehtaa panna edes muovipussiin odottamaan seuraavaa pyykkivuoroa. Näitä perslöyhkä-tyyppisiä tekstiilejä tulee harvoin vastaan. Nekin voi yleensä huuhtoa nopeasti lavuaarissa tai suihkussa ja ripustaa kuivumaan (odottamaan konepesua). Kone pyörii joka toinen arkipäivä (ma, ke, pe) joten seuraava pyykkivuoro on aina lähellä.
Sunnuntaina pestään lakanapyykki. Pyyhkeitä joutuu pesemään kahdesti viikossa, ettei ne pinty ja ala haista.
Sama pesurytmi (4 pyykkipäivää viikossa) toimii myös kolmelapsiselle perheelle. Mutsi ja faija ovat molemmat kasvaneet kolmen lapsen perheessä eikä siellä kukaan kuollut, vaikka heidän äitinsä (minun isoäitini) pesivät pyykkiä vain kolme kertaa viikossa.
Lapset saavat päiväkodissa ruokaa. Ja ulkona leikkiessään saavat maaperäbakteereita käsiinsä ja suuhunsa. Joku palstatrolli voi yrittää valehdella ja sanoa, että kotiruoka (itse tehty, pakasteessa ollut ruoka) on jotenkin ravintoköyhää. Tarjoa lapselle hedelmiä ja vihanneksia aterian mukana, niin saavat vitamiineja. Voit vaikka pestä ne porkkanat huonosti, niin lapsi saa pureskella multaa.
Meillä 80% työaika tarkoitti neljän päivän viikkoa eli kolmipäiväistä viikonloppua. Tuttavaperhe taas piti samalla systeemillä keskiviikon lapset kotona, viikko katkaistiin keskeltä kevyemmäksi. Vanhemmat voivat myös vuorotella, jolloin lapset voivat tehdä kolmipäiväistä viikkoa. Työpäivän lyhentäminen tuntuu huonommalta ratkaisulta, koska silloin joka päivä pitää kuitenkin herätä töihin, pukea kaikille aamupimeässä ulkohaalarit ja kulkea päiväkotiin, kuskata lapset ja itsensä edestakas se matka. Ja töissä ei ehdi syödä lounasta. jne.
On myös käytössä samat edellisten vinkit: siirtymät vähiin, siirtymät lapsen tahdilla, välipalat mukana kun hakee pk. Pissatus päiväkodilla. Ei mitään unikouluja ja omaan huoneeseen yksin nukahtamisia, vielä kouluikäisen luona olen läsnä niin uni tulee äkkiä. Lapset nukkuvat samassa huoneessa, niin sinne riittää yksi aikuinen ja saavat turvaa toisistaan. Rutiinit ja tarpeeksi ajoissa unille.
Jos teillä menee kaksi tuntia päivässä edestakaisiin päiväkotimatkoihin, se on mun mielestä liikaa. Siihen mitä vaan apua ja ideaa. Päivästä loppuu tunnit tolla menolla, kun lapset yleensä vaille neljältä hakiessa ovat ulkoiluakin saaneet jo päiväkodissa. Meidän 3v kulki jo pyörällä matkat. Kilsa sutjakasti kun aikuinen voi kävellä reippaasti vierellä.
Vierailija kirjoitti:
Pyykin pesu 4 päivänä viikossa riittää lapsiperheelle. Ma, ke, pe, su. Meillä nelihenkinen perhe ja lapset molemmat tyttöjä.
Perjantaina pestään kaikki päiväkotivaatteet (koko viikon kertymä ma-pe) niin saadaan ne pois alta. Samalla voi pestä myös koko viikon ulkoiluvaatteet. Yleensä ei tarvitse, koska ulkoiluvaatteet usein "puhdistuvat" tuulettamalla. Pistän ne parvekkeelle yöksi. Meillä on lasiparveke, joten vaatteet eivät kastu vaikka sataisi vettä vaakasuoraan. Aamulla harjaan vaatteista hiekat pois. Lopputulos on yllättävän siisti ja raikas. Jos vaate ei haise pahalta minun nenääni (olen hajuyliherkkä) niin ei se haise muidenkaan nenään. :D
Hyvin likainen vaate voidaan pestä heti jos se todella haisee niin että sitä ei kehtaa panna edes muovipussiin odottamaan seuraavaa pyykkivuoroa. Näitä perslöyhkä-tyyppisiä tekstiilejä tulee harvoin vastaan. Nekin voi yleensä huuhtoa nopeasti lavuaarissa tai suihkussa ja ripustaa kuiv
Komea rytmi, mutta aika usein silti pesette. Vaihdatteko lakanat kerran viikossa? Olen itsekin hajuista tarkka mutta ei meillä mikään likaannu tuota tahtia. Hyvä jos kerran viikossa pesen jotain. Toki konekin on iso.
Vierailija kirjoitti:
Meillä 80% työaika tarkoitti neljän päivän viikkoa eli kolmipäiväistä viikonloppua. Tuttavaperhe taas piti samalla systeemillä keskiviikon lapset kotona, viikko katkaistiin keskeltä kevyemmäksi. Vanhemmat voivat myös vuorotella, jolloin lapset voivat tehdä kolmipäiväistä viikkoa. Työpäivän lyhentäminen tuntuu huonommalta ratkaisulta, koska silloin joka päivä pitää kuitenkin herätä töihin, pukea kaikille aamupimeässä ulkohaalarit ja kulkea päiväkotiin, kuskata lapset ja itsensä edestakas se matka. Ja töissä ei ehdi syödä lounasta. jne.
On myös käytössä samat edellisten vinkit: siirtymät vähiin, siirtymät lapsen tahdilla, välipalat mukana kun hakee pk. Pissatus päiväkodilla. Ei mitään unikouluja ja omaan huoneeseen yksin nukahtamisia, vielä kouluikäisen luona olen läsnä niin uni tulee äkkiä. Lapset nukkuvat samassa huoneessa, niin sinne riittää yksi aikuinen ja saavat turvaa toisistaan. Rutiinit ja tarpeeksi aj
Rakastan lasten kanssa olemista. Tämä työmäärä on vain välillä aika kohtuuton, mutta siitäkään en tarkoita valittaa. Ehkäpä kaipasin näkökulmaa siihen, onko tämä ainakin itselle kiireisen tuntuinen arki riittävää lapsille. Onko riittävää läsnäoloa lapsille, jos se tapahtuu kaiken tämän lomassa? Jos en joka päivä ehdi leikkiä jokaisen lapsen kanssa erikseen?
Lyhennettyä työaikaa moni tuntuu tekevän, ja pakko kai sitä on itsekin harkita, jotta aikaa jäisi lasten kanssa enemmän! Se taitaa olla ainut järkevä keino meidän tapauksessa. Muuten monet vinkeistä ovatkin jo itse asiassa käytössä. Tuoretta ruokaa haluan tosin tarjota mahdollisimman usein. Välillä tehdään toki isompia määriä tai syödään niitä valmiskalapullia. Kasviksista ja hedelmistä en tingi :)
Puhtaat vaatteet on mielestäni tärkeä juttu. Kyllä kaikki tuntemani lapset vaihtaa päivittäin vaatteet. Ymmärrän kyllä hyvin myös harvemmin pesemisen ihan ekologisistakin syistä. Meillä lapset hikoilee toisinaan myös yöllä erityisesti juuri nukahdettuaan, joten yöpät pestään päivittäin. Työvaatteista tulee myös omaa hienopesua.
Eväiden syömistä ennen päivällistä aiomme kokeilla! Se oli aidosti hyvä idea ja rohkenen sen suhteen ehkä hieman irrotella rutiineista.
Päiväkodista hakemiseen menee tunti talvella, kun huomioi kolmesta ryhmästä hakemisen ja matkat. Kesällä matka taittuu nopeammin, kun isommat pyöräilee. Edelleen kuitenkin siinä kaikessa muussa kuluu rutkasti aikaa: kuulumisten vaihdoissa, opettajaa kolme kertaa jonottaessa, liivien poistamisessa ja reppujen hakemisessa (ainakin nyt yksi reppu on vähintään otettava piirustuksille, jumppavaatteille ym. tarvikkeille, koska hankala niitä on käsissäänkään kantaa.) ja lasten etsimisessä kolmelta eri pihalta.
Joku ajatteli, että hoitajaa voisi pyytää tuomaan kaikki lapset samaan paikkaan. Tällainen ei kyllä nykyään onnistuisi niin mitenkään, kun resurssit muutenkin niin tiukat. Aikaikkuna, jossa pk-seudulla lapset pitää hakea päiväkodista on 10 min ilmoitetusta ajasta.
Täytyy siis kaiketi tyytyä siihen aikaan mitä näillä nappuloilla saa järjestymään ja tulkita myös päiväkotimatkat läsnäoloksi.
Osittaista hoitovapaata harkitsen vakavasti.
Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö voi pyytää lapsia samaan päiväkoti ryhmään?
Päiväkotiryhmät muodostetaan ikäryhmittäin.
Mun kolme lasta on samassa päiväkodissa omissa ryhmissään.
Missäköhän ap: n lapset on hajallaan jos eri päiväkodeissa. Ainahan saman perheen lapset laitetaan samaan päiväkotiin vaikka eri ryhmät.
Aina ei voi laittaa samaan päiväkotiin, kun tilaa ei ole. Meillä oli käydä sillai, että kolme lasta ja kolmeen päiväkotin. Onneksi olin ajoissa hakenut paikkoja ja oli aikaa tuumaila vaihtoehtoja. Olisin jäänyt pidemmäksi aikaa kotiin, jos samaa päiväkotia ei olisi järjestynyt. Asiat hoitui meidän eduksi puplessa vuodessa. Vaikka kauin päiväkoti, niin kaikki samassa.
AP:n lapset on eri päiväkotiryhmissä, ei eri päiväkodeissa.
Ei kiinnosta paskaakaan jos joku keittiöpsykologi haukkuu minua empatiakyvyttömäksi. En tuhlaa empatiaa uusavuttomiin (kuten ap) enkä niihin jotka puolustelevat ap:ta.
Moni tietty peilaa tätä oman elämänsä kautta, kuten mäkin. Miten teen ja miten voisin toimia toisin.. tai toiset sitten vaan kiukuttelee ja haukkuu pahaaoloaan ulos kuin pikku lapsi.
Ei tuota APn kirjoitustakaan tarvitse niin totissaan lukea. Jos lapsi vähän päästelee, niin voivoi. On sitä hullumpaakin ollut. Vai sanoko sittenkään niin? Kirjoituksellisesti kuitenkin sopi siihen kohtaan. ;)
APn arki kuulostaa aivan tavalliselta, josko vaatii pientä hienosäätöä toimiakseen. Itekukin helposti urautuu niihin rutiineihinsa, vaikka syvällä tietää, ettei homma näinkään toimi. Tehdään silti näin, kun ei nyt just löydy puhtia miettiäkseen muuta..
Tätä ketjua oli kiva lukea, kun tuli hyviä vinkkejä ja sitä muiden arkea, kuinka siellä selviydytään.. Ei sitä pikkulapsi aikaa turhaan ruuhkavuosiksi kutsuta. Sitten kun on saanut muutaman asian rullaamaan, niin homma muuttuu taas. Joko kasvun myötä tai uuden tulokkaan.
Voimia Aplle arkeen.
Vierailija kirjoitti:
Moni tietty peilaa tätä oman elämänsä kautta, kuten mäkin. Miten teen ja miten voisin toimia toisin.. tai toiset sitten vaan kiukuttelee ja haukkuu pahaaoloaan ulos kuin pikku lapsi.
Ei tuota APn kirjoitustakaan tarvitse niin totissaan lukea. Jos lapsi vähän päästelee, niin voivoi. On sitä hullumpaakin ollut. Vai sanoko sittenkään niin? Kirjoituksellisesti kuitenkin sopi siihen kohtaan. ;)
APn arki kuulostaa aivan tavalliselta, josko vaatii pientä hienosäätöä toimiakseen. Itekukin helposti urautuu niihin rutiineihinsa, vaikka syvällä tietää, ettei homma näinkään toimi. Tehdään silti näin, kun ei nyt just löydy puhtia miettiäkseen muuta..
Tätä ketjua oli kiva lukea, kun tuli hyviä vinkkejä ja sitä muiden arkea, kuinka siellä selviydytään.. Ei sitä pikkulapsi aikaa turhaan ruuhkavuosiksi kutsuta. Sitten kun on saanut muutaman asian rullaamaan, niin homma muuttuu taas. Joko kasvun myötä tai uuden tulokkaan.
Voimia A
Erittäin hyvin sanottu!
Läsnä voi olla arkisissakin asioissa. Esim tuo kotimatkakin voi olla pulinan täytteistä yhteistä aikaa ja parhainta läsnäoloa. Jutellaan vuorotellen päivän tapahtumista ja välillä voi vähän heittäytyä tekemään lumienkeleitäkin.
Samoinn ruuanlaitto yhdessä. Sen lisäksi viikonloppuisin suunnittelee valmiiksi, käy kaupassa ja tekeekin osan tai osia ruuista, niin äkkiähän se stten arjessa tulee.
Meillä muksut 2x6v ja 4v ovat aika omatoimisia jo pukeutumisessa. Toinen auttaa toistaan ja sitten kun on hanskat kädessä, niin ehkä se vetoketjun laittaminen jää mulle. Riisuutuminen on näppärämpää. Toisinaan saa jättää kuraeteisen lattiallekin, jos mennään vielä ulos. Lattialämmitys kuivattaa. ;)
Pyykkiä ei ole joka päivä pestäväksi. Eihän se vie kuin hetken aktiivista aikaa ja siinäkin muksut voi olla mukana.
Arkiastiat meillä on matalassa kaapissa, jotta lapset voi auttaa kattamisessa. Pystyvät myös salaatin teossa jelppimään jne. Ollaan koko ajan vuorovaikutuksessa.
Niin ja yksi jippo minkä opin jo vuosia sitten. Mulla on välipala mukana, kun lähdetään päiväkodista kotiin. Hedelmä/smoothie/pähkinöitä/kuivattujahedelmiä, vesipullot. Sillä sitten jaksavat sinne kello 18.00, kun mies on tullut kotin ja syödään ruoka yhdessä. Aika usein mennään vielä ulos ruuan jälkeen tunnin verran. Torstaina viikkosiivous!
20.00 viimeistään sisään ja alkaa pesutpisut ja iltapalan aika. 21.00 kukin on jo pedissä puoli unessa.
Meillä on muksut eri päiväkotiryhmissä. Päikyn pihaan kun tulen, jos ovat ulkona, niin mä käyn sisällä vaan kattomassa reput matkaan ja menoksi. Tai jos pitää sisältä hakea, niin ikkunasta ovat nähneet, että tuun.. alkavat pukea siellä toisessakin ryhmässä, kun menen toiseen ekana. Sukset yms. jätän arkena päiväkotiin. Illalla ulkoillaan ilman niitä.
Käydään miehen kanssa pääosin julkisilla töissä, mutta perjantaisin käyn kotona hakemassa auton, että saa lasten kaikki kamat mukaan. Mies usein vie autolla päiväkotiin, kun meillä on pari kilsaa matkaa.. käy sitten viemässä auton takas ja lähtee dösällä töihin.
Eli mä meen aamusta 07.00 töihin ja pääsen kello 14.00. Mies liukuman turvin 10.00-17.00. Eli lapset heräilee kasin aikoihin aamusta ja syövät aamupalan. Aamupala usein valmstellaan jo iltapalan aikana yhdessä kullekin oma purkkinsa jotain..
En tiedä, mutta mies on kovasti kehunut, että meidän arki rullaa iisisti sen takia, kun mä olen nero etukäteen suunnittelussa. Pakka usein leviää lomilla, kun ollaan kuin Ellun kanat. Arkenakaan aikataulut ei saa olla liian tiukka, mutta pienet välipalat taskussa pitää kiukut harvemmassa ja se arkisten asioiden tekeminen pitää torat loitommalla. Lapsi haluaa tuntea olevansa tärkeä ja tarvittu.
Tällä mennään nyt ja syksyllä viimeistään kaikki muuttuu, kun koulut alkaa!